Miksi laajakaista on kallis ja vaikea?

Maija-Liisa Ihanus • Kuva: Mikko Hannula

Miksi laajakaista on kallis ja vaikea?

Viestintäjohtaja Ahti Martikainen

Soneran viestintäjohtajan Ahti Martikaisen mukaan laajakaista on nopea saada, edullinen ja luotettava.

Miksi laajakaistaoperaattorit, Sonera mukaan luettuna, nostavat mieluummin laajakaistan nimellisnopeuksia kuin laskevat sen hintaa?

Laajakaistojen hinnat ovat alentuneet viidessä vuodessa keskimäärin 53 prosenttia ja palkat nousseet 15 prosenttia, mikä on johtanut toiminnan kannattavuuden rajuun laskuun. Nyt haetaan kustannusvastaavaa hinnoittelua.

Siellä missä korkeammat nopeudet ovat mahdollisia, pyrimme tarjoamaan niitä, sillä ne tarjoavat paremmat mahdollisuudet käyttää laajakaistaa lisäpalveluihin. Nopeaksi rakennetun yhteyden nopeuden lasku ei juurikaan muuta operaattorin kustannuksia.

Miksi laajakaistaliittymät ovat niin kalliita?

Muuhun Eurooppaan verrattuna hintamme ovat halpoja, vaikka maa on laaja ja harvaanasuttu. Tarjoamme laajakaistaa viidellä tekniikalla, ja hinta eri alueilla riippuu tuotantokustannuksista. Jos olemme omassa verkossa, muutamalle asiakkaalle toimitettava yhteys, joka vaatii useiden kilometrien pylväslinjan, on kalliimpi rakentaa ja ylläpitää kuin esimerkiksi kaupungin asuinkortteli, jossa yhdessä talossa voi olla kymmeniä tilaajia.

Vuokraverkoissa kuparia vuokraava operaattori määrää pohjahinnan. Myös tämä hinta perustuu tuotantokustannuksiin. Jos vuokraajalla on verkossaan vähän käyttäjiä ja operaattori on investoinut itse verkkoon, regulaattori määrää niin sanotun ulosvuokrattavan verkon hinnan. Mitä laajempi ja kalliimpi verkko ja mitä vähemmän käyttäjiä, sitä kalliimpi on vuokra ja lopullinen yhteyshinta.

Onko mielestänne oikein, että eri puolilla maata laajakaistalla on eri hinta?

Tämä on vähän vaarallinen hokema. Jos kysyy, onko oikein, että kustannukset eivät näy tasapuolisesti hinnoissa, tai onko oikein, että toinen kuluttajaryhmä maksaa toiselle tuotetut palvelut, myös näihin olisi helppo vastata, että ei.

Jos olisin poliitikko, vastaisin alkuperäiseen kysymykseen ei, mutta nykyisen lainsäädännön alla ja nykyisessä markkinatalousmallissa se on totuus. Kilpailulainsäädännön mukaan toisen kuluttajan hinnalla ei saa subventoida toista. Kilpailu taas pitää huolen, että halutuimilla alueilla ei myöskään jää ”ylimääräistä” siirrettävää heikommin kannattaville alueilla.

Pitääkö Soneran jokaisen laajakaista-asiakkaan olla kannattava?

Pitäisi, mutta nyt niin ei ole.

Miksi laajakaista on kuluttajan kannalta niin vaikea tuote – hidas saada, kallis maksaa, epäluotettava, mahdoton korjata?

Mitä jos vastaan, että laajakaistatuote voi olla nopea saada, edullinen ja erittäin luotettava?

Tekniikoita on useita, joten sama vastaus ei käy kaikkiin kysymyksiin ja kaikkiin tekniikoihin. Kun operaattorit toimivat omin osissa verkoissa ja osin vuokraverkoissa, saatavuusselvitykset ja tarvittavat kytkennät vievät aikaa. Ei Sonera eikä kukaan muukaan voi vaatia toiselta operaattorilta, että nyt tämä meidän tilaus on tehtävä juuri tässä ja nyt. Langattomissa tai kuitu- ja kaapeliyhteyksissä, joissa toimitaan vain omissa verkoissa, tuotteet ja niihin liittyvät muutokset ovat nopeita tehdä, eivätkä ne ole epäluotettavia, kalliita tai mahdottomia korjata.

Pystymme tarjoamaan kuitu- tai kaapeliyhteyksiä jo neljäänsataantuhanteen talouteen. Ihannetilanne palveluntarjoajan kannalta on uusi asuinalue, jossa voidaan rakennusvaiheessa tuoda kuitu kaikkiin asuntoihin. Toisessa ääripäässä ovat hitaammat, vikaherkät ilmajohtoyhteydet, joiden ylläpitokustannus ei vastaa tuotantokustannuksia.

Mobiilia laajakaistaa tarjotaan kymmenellä eurolla kuussa. Onko se kilpailija vai muuta tarjontaa täydentävä tuote?

Pääsääntöisesti täydentävä, mutta tietyillä alueilla se on ainoa järkevä nettiyhteys niin operaattorin kuin asiakkaankin kannalta. Toisille riittää vain kiinteä yhteys, toisille mobiili. Asiakastarve ohjaa, eikä kenelläkään ole tarjolla halvinta ja parasta samassa paketissa.

Pidättekö hallituksen suunnitelmaa saada sadan megan laajakaistaverkko 95 prosenttiin maasta realistisena?

Ei nykyisellä toimintamallilla, mutta valtiohan on käynnistämässä hankkeita, joilla mahdollisimman nopea yhteys saataisiin mahdollisimman monelle. Kuidun vetäminen on kuitenkin kallista puuhaa ja edellyttää, että kalliille investoinnille saadaan riittävä määrä maksajia. Valtion, EU:n, maakuntaliittojen, kuntien, operaattoreiden ja kuluttajien rooli lopullisissa kustannuksissa ja niiden jaossa on täysin auki.
Aikaa tuon tavoitteen toteuttamiseen on vielä kuusi vuotta – se on pitkä aika.