Vikasivu
vikasivu
LUETTUA
Suunnittelulla parempaa käytettävyyttä
Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu
Irmeli Sinkkonen, Esko Nuutila, Seppo Törmä
Tietosanoma, 2009
ISBN 978-951-885-300-1
huono käytettävyys varastaa aikaamme ja rasittaa stressaantuneita mieliämme. sitä tuntuu olevan kaikkialla ja välillä tuntuu siltä, että siitä ei edes haluta päästä eroon. syyllinen huonoon käytettävyyteen on useimmiten sama kuin muissakin pieleen menneissä asioissa. homma on mennyt mönkään jo suunnitteluvaiheessa.
Verkkopalveluiden suunnitteluun apua tarjoaa käytettävyysasiantuntija Irmeli Sinkkosen ja tekniikan tohtoreiden Esko Nuutilan ja Seppo Törmän kirja Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu.
Nimensä mukaisesti kirja ei opasta sitä, kuinka verkkopalvelu tehdään, vaan sen mitä pitää tehdä ennen kuin palvelun varsinaiseen rakentamiseen ryhdytään. Iso osa kirjasta esittelee käyttäjätutkimuksen tekemistä – eikä syyttä – sillä käyttäjien tarpeiden ja toimintatapojen pitäisi olla kaiken suunnittelun lähtökohta.
Mielenkiintoinen ja usein unohtuva asia on palveluiden käsitteistö. Hyvinkin suunniteltu palvelu voi muuttua kaaokseksi, jos terminologia on sellaista, että käyttäjä ei sitä ymmärrä. Kirjassa onkin käsitteille ja terminologialle kokonaan oma lukunsa.
Verkkopalveluiden suunnittelun kanssa tekemisissä oleville kirja tarjoaa monipuolista ja hyödyllistä apua, oli kyseessä sitten suureen liiketoimintaan tai pienempään harrasteluun liittyvä palvelu. Selkeät taulukot, opasteet ja listat kertovat miten tulee toimia, oltiin sitten tiedonhankinta- tai suunnitteluvaiheessa. Selkeästä ilmaisusta ja rakenteesta huolimatta kirjaa vaivaa tylsyys. Mielikuvituksellisemmalla kuvituksella ja taitolla kirjan lukijan käyttökokemusta olisi voitu hioa paremmaksi.
Jukka Lehtinen
klikattua
ekologinen selkäreppu
Ihmisen jättämä hiilijalanjälki on puhuttanut viime aikoina paljon. Pelkkään hiileen perustuva laskentatapa ei kuitenkaan kerro koko totuutta siitä, kuinka paljon yksittäinen ihminen kuluttaa maapallon raaka-ainevaroja vuodessa. Suomalaisen One Did It -palvelun avulla voi kuitenkin laskea oman ekologisen selkäreppunsa painon.
Laskennassa käytetään hyväksi Wuppertal-instituutissa kehiteltyä ekotehokkuuden mittaavaa MIPS-lukua, joka on lyhenne sanoista Material input per unit of service. Ekologisen selkärepun paino koostuu itse tuotteen painon lisäksi siihen käytettyjen resurssien ja energiavarojen painosta.
Painon laskentaan tarvittava tieto on saatu suurimmaksi osaksi Suomen Luonnonsuojeluliitolta. Itse palvelussa kysytään sarja kysymyksiä muun muassa auton käytöstä, roskien määrästä, oman kodin energiankulutuksesta, sukupuolesta ja syntymävuodesta.
Kyselyn edistyessä erilaisten muuttujien vaikutusta repun painoon selvitetään. Keskimääräisen eurooppalaisen vuodessa kuluttamat luonnonvarat painavat 32665 kiloa. Lopputuloksen yhteydessä näytetään myös mistä osa-alueista paino koostuu ja annetaan vinkkejä kuinka oman reppunsa painoa voi yrittää pienentää.
