10GbE ei yleisty ongelmitta
10GbE ei yleisty ongelmitta
Aikaisempaan tapaan uudet verkkotekniikat tulevat tarjolle hallitsemattomasti. Jo vuosia palvelinten ja ethernet-kytkinten perusnopeus on ollut yksi gigabitti sekunnissa. Tekniikka on hyvin yhteensopivaa, eikä sadan megabitin verkkojen peruskiusaa, nopeusneuvottelun epäonnistumista, enää juuri tavata. Kymmenen gigabitin liityntöjä on ollut saatavilla runkokytkimiin ja palvelimiinkin jo jonkin aikaa. Nopeutta tarvitsevat ovat sitä saaneet.
Kevään Nehalem-palvelinjulkistusten mukana tilanne muuttuu, 10GbE-liitännät muuttuvat palvelinten vakiovarusteiksi. Tilanne oli samanlainen gigabitin ethernet-korttien tullessa palvelimiin. Palvelimen verkkoliitäntä on nopeampi kuin konesalin kytkin. Ristiriidan ratkaisuja on kaksi: palvelimet liitetään aikaisempaan tapaan yhden gigabitin portteihin tai kytkimet vaihdetaan uusiin.
Järjen ääni kehottaa tyytymään gigabitin nopeuteen. Useimmat palvelimet käyttävät vain murto-osan tästäkään kaistasta. Koneen muiden osien ja sovellusten rajoitukset rajoittavat palvelimen tarvitsemaa tietoliikennettä tehokkaasti. Jo puolen gigabitin jatkuva tietoliikenne edellyttää sekä palvelimelta että sen käyttötavalta paljon.
Parhaiten kaistaa syövät tietoliikennettä ohjaavat laitteet: palomuurit, kuormantasaajat, välimuistipalvelimet sekä sovellukset, joiden liikenne syntyy tai kiertää palvelimen muistissa. Suureen nopeuteen voivat yltää myös nopeisiin levyjärjestelmiin liitetyt tiedosto- ja varmistuspalvelimet.
Kymmenen gigabitin ethernet muuttaa aikaisemmasta tuttuja sääntöjä kaapeloinnin suhteen. Suurin osa kaupan olevista kytkimistä tukee nopeutta vain erilaisissa valokuiduissa ja kaksoiskoaksiaalissa. Kantomatkat lyhenevät, ja kuiduille asetetut vaatimukset ovat osittain uusia. Kupariin pohjaavan kaapeloinnin kantomatka riittää parhaimmillaan parin räkin etäisyydelle.
Edullisin parikaapeliliitäntä, 10GBase-T, antaa odottaa itseään. Extreme Networks tarjoaa kytkinportteja, mutta sopivia verkkokortteja ei suurten palvelinvalmistajien mallistoissa juuri näy. Vasta näiden ilmestyminen peruspalvelimen vakioliitännöiksi kannustaa lisäämään kytkimiin sopivia portteja. Vuoden tai parin odottelu varmasti parantaa tuotteita ja laskee porttikohtaisia kustannuksia merkittävästi.
Valmistajien innon taustalla on tavallisen huomionkipeyden lisäksi myös asiaa. Osa valmistajista viittaa virtuaalipalvelinten kokemaan verkon hitauteen, kun monet palvelimet joutuvat jakamaan yhden gigabitin liitynnän. Ongelma on akuutti vain korttipalvelimissa. Niissä ei ole tarpeeksi laajennuspaikkoja, ja jokainen uusi kortti tarvitsee palvelinkehikkoon uuden kytkimen tai kytkentäpaneelin.
Toinen merkittävä tekijä innostuksen takana liittyy haluun siirtää tallennusverkkojen liikenne ethernetiin. Kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Into tekniikoiden yhdistämiseen on saanut vauhtia FCOE-standardin tuekseen saamilta määrityksiltä, jotka takaavat tallennusverkoista tutun viiveettömyyden ja estävät pakettien hukkaamisen. Koodisanoja ovat Data Center Ethernet ja Data Center Bridging.
Asiakkaan kannalta tilanne on epävarma. Pelkkään ethernet-tekniikkaan nojaava palvelinverkko on ajatuksena kiinnostava. Toisaalta kaikkia arveluttavat uuden tekniikan ongelmat. Nykyinen tallennuksen ja verkkoliikenteen erottelu toimii kiusallisen hyvin. Nopeaa siirtymistä pelkkään 10GbE:n käyttöön hidastaa laitteiden puute. FCOE-liitäntäisiä tallennuslaitteita ja palvelimiin sopivia kortteja näkyy vasta tuotejulkistuksissa.
Siirtymäajan ratkaisuna ovat kytkimet, joihin voidaan liittää sekä fibre channel- että FCOE-laitteita. Jos näiden tekniikoiden yhdistäminen onnistuu kivuttomasti, jää auki vain kysymys fibre channel -tekniikan jatkosta.
Verkkojen yhtyessä muuttuvat myös työnkulut. Erillisen tallennusverkon poistuessa verkon ylläpitäjien työ muuttuu ja osa tehtävistä siirtyy tietoliikenteestä vastaavien kontolle. Alkuun on luvassa teknisiä ja hallinnollisia pulmia verkkojen yhdistämisessä, seuraavaksi murehditaan erillisten verkkojen suoman tietoturvan murenemista. Tiukimmat keskustelut käytäneen tietoturvaan ja käytettävyyteen liittyvistä asioista. Tallennusverkoissa yleinen kahden riippumattoman yhteyden perinne ei ole vallalla oleva käytäntö lähiverkoissa.
Toisaalta tietoturvaan liittyvät ongelmat ovat OSI-mallin kakkoskerroksen toteutuksessa astetta helpommat kuin ISCSI-ratkaisuissa. Parhaimmillaan kymmenen gigabitin ethernet ja sen päälle sovitettu tallennusverkko yksinkertaistavat konesalien tekniikkaa, säästävät jonain päivänä rahaa ja energiaakin. Pahimmillaan tietoliikenne- ja tallennusverkot säilyvät nykyiseen tapaan erillisinä ja suuri osa tekniikan kehitykseen käytetystä vaivasta päätyy maininnaksi tekniikan sivupolkuna.
