Ajankohtaista

Ajankuva

Aurinko laski Oraclen syliin

Lähes varmana tietona kuiskittiin vähän aikaa, että IBM ostaa Sunin. Neuvottelut menivät kuitenkin puihin, ja ottaja löytyikin aivan toiselta suunnalta. Oracle löi tiskiin 7,4 miljardia dollaria ja korjasi potin.

Kauppa on melkoinen mullistus myös Oraclelle: ohjelmistotalosta tulee yksi maailman suurimmista palvelin- ja tallennusjärjestelmien valmistajista. Sunin valikoimista löytyy toki paljon muutakin kuin rautaa, eivätkä Java, Solaris ja monet avoimen koodin projektit aiheuttane vatsanpuruja.

Suomalaisittain ja miksei muutenkin yksi mielenkiintoisimmista pelimerkeistä on Mysql – avoimen koodin tietokantaohjelma, jonka Sun osti viime vuonna. Se on ollut pitkään kivenä Oraclen kengässä..

Maailmalta

USA
Yhdysvalloissa on pelästytty paljastuksia, joiden mukaan maan sähköyhtiöiden verkosta löytyi erittäin kehittyneitä hyökkäysohjelmia. Taustalla uskotaan olevan vieraita valtioita, ja epäilyjä on esitetty esimerkiksi Venäjän ja Kiinan suuntaan. Piilotetut ohjelmat voisivat aktivoituessaan olla jonkin kriisin aikana lamauttava puukonisku USA:n selkään.

TUKHOLMA
Neljä Pirate Bayn ylläpitäjää sai tuomionsa Tukholman käräjäoikeudessa. Miehet tuomittiin vuodeksi vankeuteen avunannosta tekijänoikeusrikkomuksiin sekä lisäksi noin kolmen miljoonan euron vahingonkorvauksiin. Asian puiminen jatkuu lähivuosina ylemmissä oikeusasteissa. Tuomiota pidetään merkittävän ennakkotapauksena, vaikka se ei kiisteltyä piraattipalvelua sulkenutkaan.

PARMA
IBM on yhdessä italialaisen Parman kaupungin kanssa käynnistämässä monipuolista hanketta, jolla kaupungista yritetään tehdä parempi asuinpaikka. Käyttöön otettavilla teknologiaratkaisuilla haetaan lääkkeitä niin liikenneruuhkiin kuin palvelutasoonkin. Hanketta varten perustetaan Innovation Boardiksi nimetty elin, joka yhdessä IBM:n konsulttien kanssa kartoittaa uusia teknologisia ratkaisuja.

SUOMI
GSM Suomi -operaattorin, sen yhteyksien ja asiakkaiden kohtalosta nähtiin huhtikuussa melkoinen jännitysnäytelmä. Jossakin vaiheessa näytti siltä, että firmasta katosi ensin raha, sitten verkkoyhteys ja sen myötä asiakkaat. Tilanteen pelasti kuitenkin Dicame ostamalla operaattoritoiminnan sekä nimen – joka ryvettyneenä saattaa mennä vaihtoon – ja solmimalla uuden sopimuksen verkon vuokraisännän DNA:n kanssa.

AUSTRALIA
Australian hallitus sijoittaa 24 miljardia euroa huippunopeaan laajakaistaverkkoon. Koteihin on tarkoitus tarjota 100 megabitin sekuntinopeuksia. Alkuperäinen tavoite oli, että valtaosan hankkeesta maksaisivat yksityiset yritykset, mutta puuha kaatui valtion käsiin. Verkon rakentamisen arvioidaan kestävän
7–8 vuotta.

Tim Berners-Lee:
Yhteisöpalvelut askel taaksepäin

PETTERI JÄRVINEN – MADRID

Kansainvälisen huhtikuussa Madridissa järjestetyn www-konferenssin teemana oli webin 20. vuosipäivä. Keväällä tuli kuluneeksi pyöreitä vuosia siitä, kun Tim Berners-Lee kehitti ensimmäisen, merkkipohjaisen www-tekniikan.

Berners-Lee oli itseoikeutettu juhlapuhuja. Hän arvosteli voimakkaasti yhteisöpalveluita, jotka ovat kuin webin alkuaikoina operaattorien suosimat ”walled garden”-palvelut: rajoitettu netti, jossa operaattori haluaa itse tarjota kaiken ja rahastaa siitä. Malli ei toimi, hän sanoi viitaten wapin kohtaloon.

Berners-Lee haluaisi poistaa yksittäisten palveluiden rajat ja luoda standardit avoimelle sosiaaliselle verkostoitumiselle. Vasta näin syntyisi todellinen web 3.0.

Netin keksijä tunnetaan yksinkertaisuuden kannattajana. Sitä hän peräänkuulutti tälläkin kertaa. Netin pitää säilyä modulaarisena ja mahdollisimman ”puhtaana” eli yksinkertaisena. Microsoft sai risuja, koska se ei tue W3C:n vektorigrafiikan svg-määritystä vielä uusimmassakaan selaimessaan.

Aiemmin Berners-Lee on toiminut aktiivisesti semanttisen webin kehittämiseksi. Siitä hän ei tällä kertaa lausunut mitään. Semanttisuus ei ole toteutunut niin laajasti kuin odotettiin.

Me-henki tarpeen

Berners-Lee kehui internetin me-henkeä ja tiivisti tulevaisuuden kehityksen sanoihin ”Do our bit, others will do the same”. Kun me teemme osuutemme – laitamme kuvia nettiin, tuotamme sisältöä ja uusia palveluita – muut tekevät samoin, ja kaikki hyötyvät.

Toinen konferenssin avainhenkilöistä oli Vinton Cerf, yksi internettekniikoiden alkuperäisistä kehittäjistä, jonka nykyinen titteli on Googlen Chief Internet Evangelist.

Keskusteluissa nousi esille myös ajankohtainen asia, piratismi. Berners-Leen ja Cerfin kanta oli selvä: laillista sisältöä on myytävä netissä helposti, ja ihmisiä on rohkaistava lainmukaiseen käyttäytymiseen. Tekijänoikeuslakien on sopeuduttava uuteen aikakauteen.

Mitä mieltä?

Onko Pirate Bay -tuomioilla vaikutusta piratismiin Suomessa?

Erkko Skantz
Puheenjohtaja, BSA Finland

Oikeuden päätös Ruotsissa tukee Suomessa jo vahvistunutta käytäntöä. Suomessakin laittoman ohjelmiston käytöstä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Hyvä että lainsäädäntö suojelee meitä tietotyöläisiä sekä Suomessa että Ruotsissa.

Pasi Palmulehto
Puheenjohtaja, Piraattipuolue

Pirate Bayn tuomio saattaa nostattaa uhmaa, joka johtaa nettilataamisen kasvuun erityisesti aktiivisten netin käyttäjien parissa. Tämän lisäksi Pirate Bayn saama huomio lisää sivuston käyttöä varmasti myös Suomessa. Laskua nettilataamisen suosioon tuomio ei tuo.

Reijo Svento
Toimitusjohtaja, Ficom

Tuomiolla voi olla ainakin lyhyellä aikajänteellä välillistä vaikutusta ns. järjestäytyneeseen tiedostojen jakamiseen. Yksittäisten ja varsinkin nuorten hyödyntäjien laajempaan käyttäytymiseen vaikutus lienee vähäisempi ja viiveellä toimiva.

Ville Oksanen
Varapuheenjohtaja, EFFI

Päätös voi aiheuttaa pudotuksen vertaisverkkojen käytössä, mutta aikaisempien tapausten valossa vaikutus on tilapäinen. Paljon merkittävämmin laittomaan toimintaan vaikuttaa nähdäkseni Spotifyn kaltaisten järkevien laillisten vaihtoehtojen yleistyminen.

Antti Kotilainen
Toiminnanjohtaja, TTVK

On. Tuomio on hyvin perusteltu ja suosittelen sen lukemista kaikille, jotka ovat pitäneet vastaajien toimintaa vain pyyteettömänä kulttuurin jakamisena. Tuomio antaa selkeän viestin laittomien palveluiden ylläpitäjille myös meillä Suomessa.

Frankfurt Musikmesse 2009
Ipod kelpaa muusikollekin

TOMMI SAARELA – FRANKFURT

Kun musiikkilaitteiden ja ääniteknologian valmistajat esittelivät uutuuksiaan maailman suurimmilla messuilla Frankfurtissa huhtikuussa, oli pelkästään musiikkisoftaa ja tiukasti tietokoneliitännäistä ääniteknologiaa tarjolla parin kolmen hallin verran.

Applen nimeä oli tänä vuonna turha hakea näytteilleasettajien aakkoslistan alusta. Toisaalta kun Apple nykyisin julkaisee musiikkipuolenkin uutuutensa milloin parhaaksi näkee messuaikatauluista piittaamatta, menetys ei ollut suuri – olihan moni osasto vahvasti Mac-vetoinen isännän poissa ollessakin.

Yksi vuoden kehityssuuntia näyttää olevan, että Ipod ei ole enää pelkkä kuluttajan viihdelaite, vaan nyt ymmärretään sen potentiaali vakavan harrastajan ja ammattilaisen apuvälineenä.
Esimerkiksi amerikkalainen Alesis satsaa kovasti Ipod-varustekehittelyyn. Kiinnostavin Alesis-uutuus oli laadukkaalla mikrofoniparilla varusteltu Protrack-taskuäänitin, josta puuttuu komentoyksikkö. Laite onkin telakointialusta tietyille Ipodeille, jotka muuttuvat ammattitason äänittimiksi, kun ne sujauttaa Protrackin sisään.

Toinen Ipod-lisälaite Jamdock tarjoaa äänimikserin, jonka avulla instrumentin ja Ipodin taustaraitojen signaalia voidaan syöttää soittajan kuulokkeisiin tai keikkapaikan kaiutinjärjestelmään. Jamdockin lähtökohtana on, että kun ”muusikolla on kuitenkin Ipod”, miksei sitä voisi hyödyntää myös soiton harjoittelussa ja tallentamisessa.

Salimikseri Linuxilla

Saliäänentoiston kuningasmerkki Midas esitteli ammattilaisille järeän uuden Pro6-salimikserin, jonka monitoriruudut näkyivät jopa kirkkaassa auringonvalossa. Valmistaja paljasti, että mikseri on kokonaisuudessaan rakennettu Linux-alustalle.

Virtuaali-instrumenttien ja -tehosteiden kehitystyötä tuntuvat johtavan nyt eurooppalaiset, kuten ranskalainen Arturia ja italialainen IK Multimedia. Modenasta messuille kiirehtinyt Tiia Hassinen esitteli IK:n osastolla maailman ensimmäistä Fender-kitaratehtaan hyväksymää simulaattorisoftaa sekä prototyyppivaiheessa ollutta tietokoneliitettävää monitoimipoljinta.

Arturia on puolestaan koodannut niin vakuuttavan pinon vuosikertasyntikoiden softaversioita, että olikin korkea aika muuttaa hetkeksi painopistettä. Messuilla vilautettu Brass 2.0 on vuosikausia sitten julkaistun puhallinsoittimia fyysisesti mallintavan ohjelmiston toinen, odotettu versio.

Musikmessen kylkiäistaphatumassa palkittiin musiikkilehdistön valitsemia vuoden parhaita tuoteuutuuksia. Vuoden audiosoftatulokkaiden ykköseksi Sonar 8:n ja Cubase 5:n ohi kiilasi odotetusti Pro Tools 8, josta on kovasta ammattimaineesta huolimatta saatavilla työpöytä-äänittäjänkin kukkarolle sopivia versioita.

Ubuntu 9.04 rivakasti käyntiin

SAMULI KOTILAINEN

Ubuntu Linuxista julkaistiin huhtikuun lopussa uusi pääversio. Yksi uuteen versioon saaduista parannuksista on käynnistymisen nopeuttaminen. Parhaimmillaan Ubuntu käynnistyy vain 25 sekunnissa.

Käynnistysaikojen lisäksi myös virranhallinnan ominaisuuksia on parannettu. Lepotilojen käyttö on tehokkaampaa, ja niistä palaudutaan nopeammin. Tämä helpottaa Ubuntun käyttöä varsinkin kannettavissa tietokoneissa. Luonnollisesti myös ulkonäköä on ehostettu.

Paketin sovellustarjontaa on ajanmukaistettu ja parannettu. Mukana on nyt esimerkiksi Openofficen 3.0 -toimisto-ohjelmapaketti. Lisäksi Ubuntussa on nyt suoraan tuki Adobe Flashille, joka on netin suosituin videoformaatti. Paketista löytyy myös Skype-nettipuheluohjelma.

Jakoon tuli kolme eri versiota, joista Desktop Edition on tarkoitettu pc-koneisiin ja Server Edition palvelimille. Lisäksi on vielä kevytkannettaviin tehty Netbook Remix.

Google keksii uusia aseita captcha-sotaan

ARI KARKIMO

Verkkopalvelujen ylläpitäjät ovat yrittäneet pitää rikollisten botit poissa sivuilta esimerkiksi vääristettyihin kirjaimiin perustuvilla captcha-suojauksilla: ihmisen uskotaan saavan niistä tolkkua, tietokoneen ei. Ajan saatossa suojaukset ovat osoittautunet suhteellisen tehottomaksi. Google panee uutta matoa koukkuun valokuviin perustuvalla suojauksella.

Vaikealukuiseen tekstiin perustuvat suojaukset yrittävät tasapainoilla ihmisen ja tietokoneen kykyjen välillä. Jos merkit ovat liian selkeitä, kone selvittää ne vaivatta. Jos niistä tehdään kovin hankalia, niiden tulkinta tahtoo ihmiselläkin mennä arvailuksi.

Ratkaisuksi on yritetty kehittää erilaisia kuva-arvoituksia, joista selvitäkseen on pitänyt esimerkiksi erottaa kuvan kissat ja koirat toisistaan. Googlen tutkijat tarjoavat uudenlaista menetelmää.
Menetelmä perustuu kuvien sisällön ymmärtämiseen, missä ihmisaivojen pitäisi päihittää tietokone helposti. Esille asetetaan väärässä asennossa oleva kuva, josta pitää tunnistaa yläreuna.

Vaikeusaste kohdalleen

Haastetta antaa sopivien kuvien löytäminen: jos kuvassa on vihreää nurmikkoa ja sinistä taivasta, ei koneälylläkään ole vaikeuksia yläreunan löytämisessä. Jos taas mennään liian abstrakteihin kuviin, ihmisilläkin alkaa olla vaikeuksia suuntien hahmottamisessa. Eli taas kerran joudutaan hakemaan tasapainoa helppokäyttöisyyden ja turvallisuuden välillä.

Kehittäjät pitävät menetelmää hyvänä myös siitä syystä, että sen käyttäminen on helppoa myös mobiililaitteilla, koska kirjoittamista ei tarvita.

Captcha-suojausten kaltaisilla viritelmillä estetään esimerkiksi rikollisia rekisteröimästä itselleen massoittain sähköpostiosoitteita tai täyttämästä web-lomakkeita automaattisesti. Niiden ohittamisessa on tosin käytetty myös köyhien maiden halpatyövoimaa.

Nokia ja Orange: vauhtia kännysähköpostiin

ARI KARKIMO

Tuore suomalaistutkimus kertoo, että ihmiset periaatteessa haluaisivat käyttää sähköpostia kännykällään, mutta vain periaatteessa. Nokian näkökulmasta nuo halut olisi mieluusti jalostettava käytännön toimiksi. Merkittävä askel kännykkäsähköpostin tuomiseksi osaksi arkea on juuri julkistettu yhteistyösopimus Nokian ja suuren eurooppalaisen operaattorin Orangen välillä.

Kumppanukset yrittävät saada sähköpostin niin tavallisten tallaajien kuin bisnesasiakkaidenkin taskuun. Nokia Messaging by Orange -palvelu käynnistyy Britanniassa kesällä ja laajenee seuraavaksi Ranskaan ja Espanjaan.

Orangen kanssa toteutettu ratkaisu tarjoaa suoran yhteyden lukuisiin postilaatikoihin ja kaikki tutut sähköpostipalvelut tiedostoliitteiden käsittelyä myöten.

Kuukauden numerot

11 €

Microsoft myy Windows XP -lisenssit halpakoneisiin vain 11 eurolla. Vista-lisenssin hinta on noin nelinkertainen. Windows 7:sta tulee tähän käyttöön rampautettu Starter-versio, jonka hinnoittelusta ei ole tietoa.

37 %

Nokia on onnistunut tänä vuonna pysäyttämään markkinaosuutensa kutistumisen. Sillä on nyt hallussaan 37 prosenttia maailman kännykkämarkkinoista. Puhelinten keskihinta on laskenut muutamassa kuukaudessa 71 eurosta 65 euroon.

200 000

Suomenkielisessä Wikipediassa kaadettiin huhtikuussa merkittävä rajapaalu, kun palveluun lisättiin 200 000. artikkeli, joka kertoi bluesharrastajien Blues News -lehdestä. 100 000 artikkelia tuli täyteen kaksi vuotta sitten.

90 000

Symantec arvioi, että Pohjoismaissa oli viime vuonna yli 90?000 bottiverkkoihin kaapattua konetta. Yhtiö laskee, että maailmalla kaapattiin joka päivä 75 000 uutta konetta bottiverkkoihin.

-68 %

Intelin liiketoiminnallaan kokoama voitto on vuodessa laskenut 68 prosenttia ja liikevaihto 26 prosenttia. Vuoden toiselle neljännekselle yhtiö ei vielä odota käännettä parempaan, mutta ei enää pahempaankaan.

200 000 000

Facebook kertoi huhtikuussa käyttäjämääränsä kivunneen jo 200 miljoonaan. Vielä viime kesänä heitä oli 90 miljoonaa, joten kasvu on ollut ilmiömäisen vauhdikasta.

TTL:n it-barometri
It:n tuottavuus kasvussa

ARI KARKIMO

TTL:n (Tietotekniikan liitto) tuoreen it-barometrin mukaan yrityksissä uskotaan tietotekniikan tuottavan yhä enemmän yhteistä hyvää. Samaan aikaan on selvää, ettei siihen sijoiteta enempää rahaa. ”Tietotekniikan tuottavuus on siis kasvanut ja kasvaa edelleen”, tutkimusta esitellyt Helsingin Kauppakorkeakoulun professori Tomi Dahlberg summaa.

Runsaan vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen verrattuna hän pitää keskeisimpänä havaintona sitä, että näkemykset it:n merkityksen kasvamisesta ovat lisääntyneet niin liikkeenjohdon kuin tietotekniikkajohdonkin parissa.

”Vastaajien mielestä tietotekniikka on tuottanut sekä selvästi enemmän hyötyä liiketoiminnalle että auttanut säästämään yrityksen kustannuksissa”, Dahlberg sanoo. Arvioitu it:llä saatu tuottavuuden kasvu ylittää selvästi koko kansantalouden ja tuottavuuden kasvun.

Dahlbergin mielestä on merkillistä, että vaikka yrityksissä uskotaan selvästi it-investointien siunauksellisuuteen, niille asetetaan kovin harvoin selkeitä mitattavia tavoitteita saati sitten että tavoitteiden toteutumista seurattaisiin.

Miniläppärit hiipuvat

JARMO PITKÄNEN

Netbook-koneiden kasvu on ollut hurjaa, ja analyytikot ovat kilpaa julkistaneet uusia, aiempaa hurjempia ennusteita netbook-koneiden kasvusta. Nyt markkinat ovat kuitenkin yllättäneet valmistajat ja analyytikot.

Suurimmat valmistajat, kuten Acer ja Asus ovat joutuneet pettymään myyntiinsä. Aspire One -pikkukoneillaan hurjia myyntilukuja tahkonnut Acer odotti myyvänsä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kaksi miljoonaa pikkukonetta, mutta jäikin puoleen tuosta.

Asus puolestaan jäi 900 000 koneeseen, vaikka suunnitelmissa oli miljoonamyynti.

Valmistajien usko pikkukoneisiin alkaa olla koetuksella. Acer ilmoitti saman tien vähentävänsä tuotekehityspanoksiaan netbook-laitteisiin. Myös taiwanilainen MSI on ilmoittanut leikkaavansa panostusta pikkukoneisiin.

Supermatrix häätää pc:n museoon?

ARI KARKIMO

Virtuaalisista tietokoneista on puhuttu jonkin aikaa monien yritys-it:n ongelmien ratkaisuna. Työntekijöiden pöydällä on vain tyhmä pääte, toteutustavasta riippuen joko vain sovellukset ovat palvelimissa tai myös niiden käyttöön tarvittava kapasiteetti on viety pois työpöydiltä. Päätemallia yritetään tuoda uudella Supermatrix-hankkeella koteihinkin.

Supermatrixia on synnyttämässä Finnet-liitto. Sen visiona on, että asiakkaille tarjotaan sadan megabitin nettiyhteys, jonka lisäksi tarvitaan vain näyttö, hiiri ja näppäimistö. Kaikki varsinainen toiminta tapahtuu etäyhteyden kautta alueellisilla supertietokoneilla, jossa asiakkailla on oma virtuaalinen työpöytänsä sovelluksineen.

Finnet kuvailee Supermatrixia yhdeksi Suomen laajimmista tietoliikennehankkeista kautta aikojen. Hanketta rahoittaa osallistujien lisäksi Tekes, ja sen investoinnit ylittänevät seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardi euroa.

Hankkeeseen on saatu mukaan edustava joukko Suomessa toimivia merkittäviä järjestelmätoimittajia.

Uutishuoneelta

Ilmaista kivaa

Ilmaista lounasta ei ole, ei edes lehdistölounasta. Mutta onneksi uusia käyttöjärjestelmiä sentään jaetaan ilmaiseksi näin kevään korvilla. Ensin ehti Ubuntun uusi versio huhtikuun lopussa, ja toukokuun alun pitäisi tuoda tullessaan Windows 7:n RC-versio, jota saa sitäkin käyttää ilmaiseksi kuulemma vuoden päivät.

Tätä kirjoittaessani en ole vielä päässyt nauttimaan kummastakaan, joten kokemuksiin pitää palata tuonnempana.

Ubuntu tai oikeammin Kubuntu on ollut kotikoneen kakkoskäyttiksenä nyt muutaman kuukauden, ja tykännyt olen siitä aivan. Ykkösvaihtoehdoksi siitä ei ikävä kyllä ole, koska käytössä on softia, jotka vaativat oikean Windowsin alleen.

Muuten kokemukset ovat olleet positiivisia, muutamaa miinusta lukuun ottamatta. En tiedä johtuuko sitten pingviinin nokan väärästä asennosta vai mistä, mutta Kubuntussa en saa kuvaa yhtä hyväksi kuin XP:ssä enkä virkistystaajuutta näyttövalmistajan suosittelemaksi. Ei tarvitse sanoa, väärä distrohan se tietysti.

Yhteen ärsyttävään seikkaan olen törmännyt cd-levyjä ripatessani: Linux-puolella syntyy kepeästi erikoismerkkejä sisältäviä tiedosto- ja kansionimiä, jotka eivät Windowsissa toimi. Tiedän taas oikean vastauksen, Mä$än vika.

Yhtä kiintolevyosiota Kubuntu ei suostu näkemään, vaikka se on peräti sille asennettu. Pakettienhallinta on muuten oikein mukava keksintö, mutta sen vuoksi olen päätynyt käyttämään joistakin softista vanhoja versioita.

Näistä miinuksista huolimatta odotan kovasti uutta versiota – samoin kuin Windows 7:n RC:tä, jonka ansiosta selvisin Vistan ohi kuivin jaloin XP-vanhuksella. Vuoden päästä voikin sitten miettiä, päivittäisikö konetta ja käyttistä vai antaisiko koko käden Applelle.

Ari Karkimo