Työn raskaan raatajat
Olli Majander • Mittaukset: Toni Kilpeläinen • Kuva: Mikko Hannula
Työn raskaan raatajat
raskaassa yrityskäytössä työasemalta vaaditaan kokonaisvaltaista tehokkuutta. mikään osa-alue ei saa olla heikko lenkki. valmistajilta tulee jatkuvasti markkinoille aiempaa tehokkaampia tuotteita. onko uusin tekniikka ylivoimaista, vai vieläkö vanhemmallakin pärjää?
Testissä:
• Apple Mac Pro
• Dell Precision T5400
• Fujitsu Celsius V840-2
• HP xw8600
• HP Z800
Mikä tahansa nykyaikainen mikro selviää vaikeuksitta tietotekniikan perussovellusten pyörittämisestä, kuten tekstinkäsittelystä, nettisurffauksesta ja taulukkolaskennasta. Hd-tason videokuvan toisto asettaa laitteistolle jo hieman kovemmat vaatimukset.
Todella kovan luokan vääntöä tarvitaan esimerkiksi monissa cad-sovelluksissa, videoeditoinnissa ja 3d-mallinnuksessa. Näiden kanssa tavallinen pöytäkone osoittautuu nopeasti tehottomaksi, ja työpäivästä hupenee turhan suuri siivu peukaloiden pyöritykseen prosessin valmistumista odoteltaessa.
Raskas työ vaatii raskaan kaluston. Tehotyöaseman perustana on usein kaksi palvelintason suoritinta, runsaasti muistia, nopeat kiintolevyt ja tehokas näytönohjain. Kaikista ryhmistä löytyy monia hyviä vaihtoehtoja. Päätimme selvittää erityyppisten tekniikoiden tarjoamat tehoreservit.
Pyysimme muutamalta valmistajalta tiettyyn suorittimeen pohjautuvan tehotyöaseman. Annoimme valmistajille vapaat kädet valita mallistostaan sopiva laite. Ainoaksi rajoittavaksi tekijäksi asetimme 5000 euron hintakaton pelkälle keskusyksikölle.
Hintarajasta tosin luovuttiin jälkitoimituksena pikaisesti testiin saadun, kahdella uunituoreella Nehalem-suorittimella varustetun HP Z800:n kohdalla. HP:n toinenkin laite osoittautui lopulta hivenen ylihintaiseksi.
Ennalta määriteltyä
Nehalemin eli i7-arkkitehtuurin suurin uudistus on muistiohjaimen integrointi suorittimeen ja uusi qpi eli quick path interconnect -muistiväylä. AMD:n vastaava hypertransport-tekniikka on ollut käytössä jo pitkään.
HP:n lisäksi toinen Nehalem-suorittimeen perustuva laite oli Apple Mac Pro. Applessa suorittimia oli vain yksi. Mac Prossa oli myös hitaampi kellotaajuus ja muistiväylä.
HP:n xw8600 ja Dellin Precision T5400 perustuivat vanhempiin Xeon-sukupolviin, jotka käyttävät perinteistä piirisarjaan sijoitettua muistiohjainta ja fsb-muistiväylää. Ainoa merkittävä ero suoritinten välillä oli kellotaajuudessa. AMD:n Opteron-suoritinperhettä testissä edusti Fujitsu Celsius V840-2.
Mac Prota lukuun ottamatta käyttöjärjestelmäksi pyydettiin 64-bittinen Windows Vista. Fujitsu toimitti koneen XP:llä, mutta testejä varten siihen, kuten myös Appleen, asennettiin Vista.
Vapaavalintaiset osat
Suorittimen ja käyttöjärjestelmän ohella valmistajilla oli hintakaton puitteissa vapaat kädet valita käytetyt komponentit. Dell, HP xw8600 ja Fujitsu sisälsivät 16 gigatavua ddr2-keskusmuistia. Nehalem-koneissa muistin tyyppi oli luonnollisesti ddr3, jota HP:stä löytyi 12 gigaa ja Macista vaivaiset 3 gigatavua.
Dell oli satsannut eniten levytilaan. Kolmella sata-levyllä oli tilaa yhteensä 2,3 teratavua. Apple oli toinen sata-tekniikkaan luottanut valmistaja, mutta tilaa oli vain neljäsosa Dellin tarjonnasta. HP ja Fujitsu katsoivat parhaaksi varustaa laitteensa sas-levyillä. HP käytti Fujitsun levyjä, Fujitsu taas Seagaten levyjä. Fujitsussa oli peräti neljä 146 gigatavun asemaa järjestettynä Raid 0 -pakaksi.
Näytönohjaimissa kaikki valmistajat olivat liikuttavan yksimielisesti Nvidian tuotteiden kannalla. HP:n koneissa oli 1,5 gigatavun muistilla varustetut Quadro-ohjaimet. Dell ja Fujitsu olivat päätyneet Quadroon puolen gigan muistilla, ja Applesta löytyi Geforce GT samoin puolella gigalla.
Isoja ja raskaita
Työasema sijoitetaan yleensä käyttäjänsä työpöydälle tai lattialle sen välittömään läheisyyteen. Käytännöllisyyden vuoksi on eduksi, jos laitetta voi tarvittaessa helposti siirtää. Järeiden työasemien kohdalla tästä toiveesta joudutaan tinkimään. Kokoonpanot rakennetaan kookkaisiin koteloihin, joihin voisi hyvin sijoittaa pienen palvelimen.
Kokoonpanolle tulee myös yllättävän paljon painoa. Ainoa hieman kevyempi, helpoimmin siirrettävä ja myös ulkonäöltään tyylikkäin laite oli Apple.
Toinen työpisteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan laitteen etu on hiljainen toiminta. Tässäkin suhteessa tehotyöasemat ovat heikoilla. Laitteiden meluja ei testin yhteydessä mitattu, mutta korvakuulolta mitään laitteista ei voi pitää hiljaisena.
Uusi TK Labs -tehoindeksi
Tietokone-lehti ottaa tästä numerosta alkaen käyttöön uuden tietokoneiden suorituskyvyn vertailumenetelmän. Menetelmä tuottaa kolme erillistä indeksiä, eli omansa sovellus-, peli- ja suunnittelukäyttöön. Näistä julkaistaan testien yhteydessä kulloinkin soveltuva(t).
Laitteita verrataan Tietokone-lehden laboratoriossa olevaan verrokkikoneeseen, joka saa aina indeksiluvun 1,00. Koneessa on Intelin E8600-suoritin, Ati Radeon 4850 -näytönohjain ja neljä gigatavua ddr2-muistia.
Menetelmä on rakennettu modulaariseksi, joten testiohjelmia voidaan vaihtaa tai päivittää tarpeen mukaan menettämättä jatkuvuutta. Käyttöjärjestelmien vaikutus tuloksiin on poistettu siten, että verrokkikoneella on tehty mittaukset kolmella eri käyttöjärjestelmällä.
Tällä hetkellä indeksin laskennassa käytetään neljää eri mittaussovellusta: Cinebenchiä, Performance Testiä, Everestiä ja 3dmark05:ttä. Sovellukset tuottavat satoja eri mittaustuloksia. Näistä kuusitoista tulosta on valittu käytettäväksi vertailuarvojen muodostamiseen.
Mittaukset jakautuvat suorittimen, muistien, kiintolevyjen ja näytönohjaimen suorituskykyä mittaaviin osa-alueisiin. Edelleen esimerkiksi näytönohjainmittaukset jakautuvat kolmeen osaan, jotka mittaavat directx-, opengl- ja 2d-suorituskykyä.
Mittaustuloksien pohjalta muodostetaan indeksit käyttäen hyväksi 57:ää painotuskohtaa. Painotukset on säädetty kunkin käyttötarkoituksen kannalta mahdollisimman lähelle todellista käyttöä, ja indeksit pyrkivät ilmaisemaan käyttökokemuksen eroja.
Sovellus-, peli- ja suunnitteluindeksit kertovat koneen tehosta eri käytössä. Kolmijako pohjautuu siihen, että esimerkiksi useimmat perussovellukset ja pelit kykenevät hyödyntämään vain yhtä tai kahta suoritinydintä, kun suunnitteluohjelmistot hyötyvät lisäytimistä selvästi. Toisaalta taas näytönohjaimen directx-suorituskyvyllä on merkitystä vain pelikäytössä – suunnitteluohjelmat puolestaan hyödyntävät likimain pelkästään opengl:ää.
ARI SAARELAINEN
Uudessa vara parempi
Suurin mielenkiinto tehotyöasemien mittauksessa kohdistuu suorittimiin ja muistin hallintaan. Kahdessa testilaitteessa oli uusi Nehalem-suoritin, kahdessa vanhempaa sukupolvea edustava Xeon ja yhdessä AMD Opteron. Toinen Nehalem-koneista oli Applen Mac Pro, joka normaalisti käyttää Mac OS X Leopard -käyttöjärjestelmää. Kaikkien laitteiden testit tehtiin kuitenkin 64-bittisellä Windows Vistalla.
Suoritintehoa mitattaessa Nehalemit saavuttivat parhaat tulokset. Yhtä ydintä käytettäessä Nehalem oli noin 30 prosenttia vanhempaa Xeonia nopeampi samalla kellotaajuudella. Kahden ytimen pienempi tehoero johtuu vertailukelpoisilla suorittimilla varustettujen Dellin ja Applen laitteiden erilaisesta muistimäärästä.
Muistinkäsittelyssä Intelin uusi suorittimeen integroitu ohjain ja qpi-väylä osoittivat vahvuutensa. Nehalemilla saadaan vihdoinkin ddr3-muisteista kaikki teho irti. Ero AMD:n hypertransport-väylän läpi käytettyyn ddr2-muistiin oli selvä. Hypertransport voitti vanhan fsb-väylän lukunopeudessa, mutta muistiin kirjoitus onnistui fsb:llä nopeammin.
Mielenkiintoinen ero paljastui qpi-väyläisten koneiden välillä: Kahden suorittimen ja 6,4 gigan muistiväylän HP kirjoitti muistiin hitaammin kuin yhden prosessorin ja 4,8 gigan muistiväylän Mac Pro.
Apple Mac Pro
Kevyesti omenalla
+ edullinen, modulaarinen rakenne, keveys
– hidas kiintolevy
2299 €
Tähtiä: 4,5
Apple on tunnettu omintakeisesta muotoilustaan, eikä Mac Pro poikkea linjasta. Kotelon yläreunassa on edessä ja takana kahvat, joten laitteen siirtäminen sujuu helposti.
Levytilaa lisättäessä avataan laitteen kylki ja vedetään kelkka ulos. Kotelossa on neljä kiintolevykelkkaa, joihin asemat asetetaan ja kelkka työnnetään takaisin. Johtoja ei tarvitse kiinnittää. Lisäkorteille on vielä oma kelkkansa.
Suorittimia on vain yksi, mutta neliytimisenä Nehalemina sen laskentateho pärjää hyvin vertailussa kahdella vanhemmalla Xeonilla varustetuille kokoonpanoille.
Ddr3-muistista saadaan Nehalemin kanssa tehot irti. Vaikka Mac Prossa muistia on vain 3 gigatavua, se saavutti mittauksissa hyvät tulokset. Hintaan suhteutettuna tulos oli vielä kertaluokkaa parempi.
HP Z800
Kallista vääntöä
+ teho, modulaarinen rakenne
– hinta, vähäinen levytila
8000 €
Tähtiä: 4
HP:n kahdella Nehalem-suorittimella varustettua uutuusmallia tarjottiin kokeiluun varsinaisen testikoneen ohella. Laite viipyi testilaboratoriossamme vain muutaman päivän, mutta ehti tehdä vaikutuksen.
Kotelon suunnittelussa on hieman samanlaista ajatusta kuin Mac Prossa. Kantokahvat on upotettu etu- ja takareunaan. Sivupelti aukeaa kahvalla ylhäältä, ja kaksi erillistä ilmanohjainta kääntyvät sivulle paljastaen emolevyn. Kaikki moduulit saa irti ilman työkaluja.
Laite oli suoritintehoa mittaavissa testeissä omilla lukemillaan. Muistinkäsittelyssä ero muihin oli myös suuri lukuun ottamatta Mac Prota. Näytönohjain oli kaikilla mittareilla mitattuna nopea. Tällaisessa koneessa 147 gigatavun hitaahko kiintolevy on naurettava varuste.
HP XW8600
Hyöty- ja huvikäyttöön
+ näytönohjain, nopea kiintolevy
– pienehkö kiintolevy, hidas muistinkäsittely
5190 €
Tähtiä: 3,5
HP xw8600 on tässä ryhmässä hajuton, mauton ja väritön. Varustelu on tehomikrolle melko tavanomaista. Näennäisestä keskinkertaisuudestaan huolimatta laitteessa on runsaasti tehoa.
Yhden ytimen mittauksessa HP hävisi niukasti Applen Mac Prolle, mutta kahdella ytimellä osat vaihtuivat. Muistinkäsittely fsb-väylällä sujui hitaasti, mutta kiintolevyn kirjoitusnopeus oli paras yksittäisistä levyistä häviten vain Fujitsun raid-järjestelmälle.
Näytönohjaimesta löytyi kiitettävästi potkua sekä opengl- että directx-tiloissa. Laite soveltuu cad-pyörittelyn ohella myös pelikäyttöön. Kun yksittäiset testitulokset muutetaan kokonaisuutta mittaaviksi indekseiksi, xw8600 paljastuu testin toiseksi tehokkaimmaksi laitteeksi.
Dell Precision T5400
Riittävästi levytilaa
+ runsas levytila, nopeat kiintolevyt
– hidas 3d-grafiikka, hidas muistiväylä
4946 €
Tähtiä: 3
Dell Precision T5400:ssa emolevy on asennettu edestä päin katsottuna kotelon vasempaan sivuun eli tavallaan nurin päin. Emolevyn liittimet löytyvät näin ollen alakulmasta ja laajennuskortit keskikorkeudelta. Perinteitä kunnioittaen emolevyltä löytyy vielä rinnakkaisportti ja kaksi sarjaporttia.
Teholtaan Dell oli Intelin suorittimilla varustetuista laitteista heikoin, mikä ei tullut teknisten tietojen perusteella yllätyksenä. Erityisesti muistin käsittely oli hidasta, eikä näytönohjaimen 3d-grafiikan vauhti riittänyt tässä seurassa kunniamainintoihin. Kiintolevyt sen sijaan toimivat vauhdikkaasti, ja varsinkin levylle kirjoittamisessa Dell oli omaa luokkaansa.
Fujitsu Celsius V840-2
Varmistettava päivittäin
+ muistin lukunopeus, levyjärjestelmän nopeus
– levyjärjestelmän vikaherkkyys, suorittimen teho
4990 €
Tähtiä: 2,5
Fujitsulta pyydettiin testattavaksi AMD:n Opteron-suorittimella varustettu työasema.
Fujitsun valitsema levyjärjestelmä kohotti testaajien kulmakarvoja. Laitteessa on neljä sas-liitäntäistä 146 gigatavun kiintolevyä järjestettynä raid 0 -pakaksi. Järjestelyllä saavutetaan vajaa 600 gigaa erittäin nopeaa tallennustilaa, mutta haittapuolena on olematon vikasietoisuus. Yhdenkin levyn rikkoutuminen tuhoaa kerralla kaiken datan. Testejä varten levyjärjestelmä alustettiin raid 10:ksi, ja samalla Windows XP vaihdettiin Vistaan.
Opteronissa oli testatuista suorittimista vähiten vääntöä. Muistinkäsittelyssä Fujitsu päihitti vanhempia Intelin suorittimia käyttäneet kokoonpanot, mutta Nehalemien kanssa sillä ei ollut sanan sijaa.
