100 parasta web-palvelua

ARI KARKIMO
KUVA TIMO SIMPANEN
PIIRROKSET PETRI ROTSTEN

Internetin tiheästä saittiviidakosta löytyy jokaiselle jotakin. Todelliset helmet ovat edelleen harvassa, mutta onnistumisia riittää. Esittelemme sata sellaista.

Absoluuttista totuutta Internetin parhaista sivustoista ei kukaan voi edes kuvitella esittävänsä. Niiden lukumäärä on huimaava ja käyttöarvokin vaihtelee suuresti tarpeen mukaan. Jollekin surviaissääsken toukkien kasvattamista esittelevä saitti on netin parasta antia, toinen pitää sitä rumana, sekavana ja ennen kaikkea turhana.

Jotta olisimme saaneet kattauksemme mahdollisimman edustavaksi, laadimme ensin listan keskeisistä kategorioista. Joukko Tietokoneen toimittajia ja avustajia kokosi kunkin otsikon alle parhaina pitämiään saitteja, joista seulottiin tässä esiteltävä sadan parhaan web-sivuston lista.

Laadulla on tekijänsä

Ensivaikutelma WWW-sivusta syntyy sen ulkonäöstä. Luotaantyöntävä ulkoasu saattaa karkottaa kävijän muuten antoisalta saitilta - liian levottomalla tai tylsän harmaalla sivustolla pitää olla kasapäin muita ansioita ennen kuin käyttäjä suostuu sen hyväksi rankkaamaan.

Toinen suunnittelijan taitoa testaava kriteeri on sivuston käytettävyys. Elementtien on oltava selkeästi jäsenneltyjä, rakenteen johdonmukainen ja sivustossa on kyettävä liikkumaan eksymättä. Turhautunut kävijä on pian entinen kävijä.

Vaikka ulkoasu ja käytettävyys olisivatkin kohdallaan, näinä sisällöntuotannon kulta-aikoina itse sisältö jää välillä lapsipuolen asemaan. Tyylikkäät valikot multimediahöystein eivät pelasta sivustoa, jos sisältö niiden takana on silkkaa tyhjien tynnyreiden kuminaa. Hyvä saitti vastaa kävijän odotuksiin, sieltä löytyy mitä pitääkin.

WWW-sivujen latautumisaikojen merkitys on vähentynyt nopeiden yhteyksien lisääntyessä. Raskaatkin sivut valuvat yleensä ruudulle siedettävässä ajassa, mutta hyvin suunnitellun sivuston tuntomerkkeihin kuuluu käytön sujuvuus tässäkin mielessä.

Turvallisuustekijät ovat erittäin tärkeitä muun muassa webbikaupassa. Ostajan pitää voida luottaa siihen, että hänen maksutietonsa pysyvät salassa, ja rekisteröintiä edellyttäviltä sivustoilta voidaan edellyttää, etteivät henkilökohtaiset tiedot vuoda sivullisille.

Portista maailmalle

Internet-yhteydentarjoajien aloitussivuille kerrotaan huimia käyntilukuja, mutta syy niiden suosioon on ilmeinen: moni ei viitsi vaihtaa yhteyspaketin automaattisesti valitsemaa aloitussivua. Näin jokainen Internet-yhteyden avaaminen rekisteröidään käyntinä tällä sivulla, vaikka sieltä suunnistettaisiin saman tien muualle. Eteistäkään ei kannata nimetä kodin suosituimmaksi huoneeksi vain sen takia, että sen kautta kuljetaan useasti.

Toisaalta yhteydentarjoajat ovat kasvattaneet sivustojaan kaiken aikaa. Avaussivun takaa löytyy niin paljon erilaista tarjontaa, että se houkuttelee muitakin kuin palvelun omia internet-asiakkaita.

Luotettavaa tietoa saittien suosiosta on mahdoton saada. Sivustojen ylläpitäjät esittävät mielellään suuria kävijämääriä, mutta niitä lukiessaan on muistettava, että heidän leipänsä ja bannerimainosten tuomat markat ovat niistä riippuvaisia. Lukujen vertailukelpoisuutta on mahdotonta luotettavasti arvioida.

Taloustutkimus (www.taloustutkimus.fi) tilastoi suomalaisten saittien kävijöitä ja käyttöä omalla Web Traffic Monitorillaan ja Suomen Gallupilla on oma Red Measurensa (www.gallupweb.com/wmstat.htm). Tilastot eivät ole kattavia, sillä mukana ovat vain ne palvelut, jotka maksavat tilastoimisesta tutkimusyhtiölle. Maan rajojen ulkopuolellakin on varmasti sivustoja, joilla on enemmän suomalaisia kävijöitä kuin eräillä listatuilla osoitteilla - tuskin sentään lähelle kärkisijoja oikeuttavia määriä.

Taloustutkimuksen ja Gallupin listoja vertaamalla voi jokseenkin varmasti sanoa, että Suomen kolme suosituinta saittia ovat Sonera Plaza, Saunalahti.fi ja MTV3. Internetissä ei ole mitään painettujen julkaisujen viralliseen levikintarkastukseen verrattavaa järjestelmää, joten lopullisen totuuden äärelle on mahdoton päästä.

Ei nimi saittia pahenna?

Oikeiden sivustojen löytäminen Internetin hetteiköistä olisi huomattavasti nykyistä helpompaa, jos niiden osoitteet olivat loogisia. Ihannetapauksessa Internet Explorerin käyttäjä esimerkiksi kirjoittaa osoitekenttään hakemansa yrityksen nimen ja painaa ctrl+enter. Selain lisää alkuun www:n, loppuun .comin ja kohta kaivattu sivu on nähtävissä. Tämä ei toimi läheskään aina, mutta sentään niin usein, että yrittää kannattaa. Temppu toimisi huomattavasti useammin, jos muun muassa erilaiset kaapparit eivät olisi hamunneet tunnettujen tuotemerkkien ja yritysten nimillä WWW-domaineja ansainta- tai kiusantekomielessä.

Ylimmällä tasolla Internetin domain-nimistä vastaa ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers). Se päättää käytössä olevista maa- ja alakohtaisista tunnuksista. Kotimaisia .fi-loppuisia osoitteita on jo pitkään hallinnut Telehallintokeskus. Internetin alkuaikoina näin ei ollut, vaan nimen varaus oli Suomessakin hyvin vapaata. Vapauden hintana ovat lukuisat epäloogiset ja harhaanjohtavatkin domain-nimet niin meillä kuin muualla.

On mahdoton ajatus, että joku pitäisi yllä puhelinluettelon kaltaista tietokantaa kaikista maailman webbisivuista. Se olisi niin kallista, etteivät käyttäjät suostuisi ikinä maksamaan ylläpitokuluja. Internet-luettelon puutetta paikkaavat parhaansa mukaan erilaiset hakukoneet ja linkkilistat.

Kone hakee

Internet on kasvanut jo niin suureksi, ettei yksikään hakukone pysty seulomaan sen sisältöä. Perusteelliseen hakuun pyrkiessään on käytettävä useita eri hakukoneita, eikä silti voi olla varma, että haku olisi täydellinen. Ei voi edes olla varma siitä, jäikö haettu sivu löytymättä sen takia, etteivät hakukoneet sitä löytäneet - vai oliko syy siinä, ettei halutunlaista sivua edes ole olemassa.

Hakukoneiden kehittäjät ovat joutuneet eri kriteerein pienentämään sitä palaa Internetistä, johon etsintä kohdistetaan. Sivuston kokonaisuudesta saatetaan tutkia vain osa, eri sivustojen sisältöjä saatetaan skannata eri aikavälein. Pahimmillaan etsinnän tulokseen vaikuttaa silkka raha, jolla pääsee lähemmäs hakutuloslistan kärkeä.

Jotkut hakupalvelut kehuvat olevansa hyviä siksi, että ne antavat paljon vastauksia hakuihin. Käyttäjän kannalta tällä ei oikeastaan pitäisi olla merkitystä. Vaikkei hakupalvelu tarjoa kuin yhtä sivua, se riittää, jos se on juuri oikea. Siksi hakupalvelimia kannattaa verrata keskenään eikä tyytyä siihen, jota aina ennenkin on käyttänyt.

Vetoapua portaaleista

Hakukoneiden lisäksi suunnistusapua tarjoavat valmiit linkkilistat, joita on moneen lähtöön. Ääripäinä ovat massiiviset hierarkkisesti järjestetyt linkistöt ja yksityisten ihmisten esimerkiksi harrastukseensa liittyvistä sivuista kokoamat listat.

Yleisimmin käytetyt portaalit ovat nykyään oikeita runsauden sarvia. Yhä lisääntyvän oman tarjonnan lisäksi näiltä Internetin etuovilta löytää usein myös hakukoneen sekä linkkejä.

Jos informaatioyhteiskunnalla tarkoitetaan sitä, että saamme koko ajan enemmän tietoa kuin pystymme sulattamaan, elämme totisesti informaatioyhteiskunnassa. Uutisvirran seulontaa helpottaa, jos tapahtumiin voi tutustua omaan tahtiin ja poimia itse kiinnostavat palat. Tähän Internetin uutissaitit ovat omiaan.

Säätiedot niin kotoa kuin kauempaakin on myös helpointa tarkistaa parhailta sääsivustoilta.

Taloustietoa tarvitsevat varsinkin arvopapereiden kanssa puuhastelevat. Niin talousuutisille kuin erilaisille kurssitiedoille omistautuneita saitteja löytyy moneen makuun. Myös IT-alalla tapahtuu kaiken aikaa, mutta senkään uutisten suhteen ei tarvitse elää pimennossa.

Erilaisia tietotekniikkaan liittyviä sivustoja Internetissä on perinteisesti ollut runsaasti. Pulaan ei joudu, etsii sitten tuoreinta tietoa laitteista, päivän hintanoteerauksia tai yleisempää informaatiota. Ohjelmistopäivitysten ja muiden tiedostojen hankkimiseen on enää vaikea kuvitella vaihtoehtoista tapaa, joten niitä on tarjolla lukuisilla sivustoilla.

Tietoja ja palveluita

Perinteiset tiedotusvälineet eivät ole halunneet pysytellä poissa Internetistä. Parhaat kädenojennukset digitaalimaailmaan ovat erittäin onnistuneita, huonoimmat lähinnä säälittäviä.

Myös julkinen sektori on kiitettävästi huomannut, että tieto välittyy tietoverkossa hyvin. Hyvin tehtyä palvelua asiakas käyttää paljon mieluummin kuin kuuntelee jonotusmusiikkia puhelimessa tai odottaa pääsyään palvelutiskille.

Vaikka muutama Internetin kauppapaikka on tehnyt näyttävän konkurssin, verkkokauppa on tullut jäädäkseen. Postimyynnillä maineensa luoneet kaupat ovat laajentuneet sujuvasti nettimyyntiin ja esimerkiksi monen elokuvaharrastajan elämä olisi huomattavasti harmaampaa ilman hyviä ulkomaisia dotcomeja.

36-osainen tietosanakirja ei kuulu joka kodin varustukseen, eivätkä kirjastotkaan ole auki aina, kun tieto tarvitaan. Internetistä löytyy tiedonjanoon muiden tietokantojen lisäksi sähköisiä tietosanakirjojakin.

Opiskelu- ja työpaikkaa etsiessä tarvitaan niin tietoja kuin apuakin. Internetin käyttäjä säästää aikaa, vaivaa ja puhelinkuluja. Koulutusasiaa on ylipäänsä webissä tarjolla runsaasti.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä, ja sirkushuveja haluavalle Internet onkin ehtymätön aarreaitta. Penkkiurheilija löytää niin taustat kuin tuoreimmat tulostiedotkin. Viihdettä on joka lähtöön eikä kulttuuri-ihminenkään jää osattomaksi.

Lomamatkailua suunnittelevalle tai muuten liikkuvalle on tarjolla tietoa aikatauluista, reiteistä ja matkakohteistakin.

Tärkeät kirjanmerkit

Vähänkin pidempään Internetissä liikkuneella on kirjanmerkkeinään hyvinkin sata parasta saittia, usein suurempikin otos. Paisuvan suosikkilistan kanssa ajautuu äkkiä tilanteeseen, jossa oikea saitti on siellä kuin se kuuluisa neula heinäsuovassa - ei vain löydy. Tai sitten ei kerta kaikkiaan edes muista, mitä kaikkia hyödyllisiä ja hauskoja sivustoja on aikojen kuluessa löytänyt ja merkinnyt.

Selaimissa on sisäänrakennettuna auttavat työkalut kirjanmerkkikokoelman hallintaan, mutta ylistyslauluja niistä ei kannata käydä laatimaan.

Esimerkiksi Tietokone Weblinen tiedostoalueelta (www.tietokone.fi/softa) on haettavissa useita kirjanmerkkikokoelman hallintaan tarkoitettuja apuohjelmia. Tarjolla on niin sharewarea kuin aivan ilmaisiakin työkaluja, joiden joukosta voi etsiä omaan tarpeeseen sopivan kokeilemalla. Tutustumisen arvoisia ovat esimerkiksi Check&Get, Compass ja Bookmark Mate.

Nimenomaan kirjanmerkistöjen hallintaan suunnitellut sovellukset hakkaavat selainten mukana tulevat monessa suhteessa. Useampaa eri selainta käyttävä osaa esimerkiksi arvostaa sitä, että hyviksi havaittuja suosikkejaan voi sujuvasti käyttää selaimesta riippumatta.

Kuolleiden linkkien seulominen on myös tehtävä, jonka mieluummin antaa työkalusovelluksen tehtäväksi. Suosikkisivujen hautausmaalla surffaaminen on turhauttavaa. Niin ikään suosikkisivustoissa tapahtuvien muutosten seuranta sujuu usein apuohjelmilla huomattavan kätevästi.

HAKUKONEET JA LINKIT

All The Web
http://www.alltheweb.com
46 eri kielellä - myös suomeksi - toimiva hakukone. Tietokanta on mittava ja haut ovat nopeita, sillä mainosbannereita tai muuta grafiikkaa ei ole käytössä lainkaan. All The Web on nykypäivän hakukoneiden parhaimmistoa.

Google
http://www.google.com
Google on helppokäyttöinen ja nopea hakukone, jonka tietokanta tuntee arviolta reilut 1,3 miljardia sivua. Google löytää tehokkaasti nimenomaan olennaiset sivut. Haut ja käyttöliittymä toimivat haluttaessa suomeksi. Nykyisin Google on yhdistetty entiseen Deja.com-uutisryhmäpalveluun ja osaa etsiä artikkeleita myös uutisryhmistä.

AltaVista
http://fi.altavista.com
AltaVista on menettänyt asemansa suvereenina ykkösenä. Monipuoliset hakukriteerit ja satojen miljoonien Internet-sivujen tietokanta pitävät sen silti kärkikastissa. Vahvuus esimerkiksi All The Webiin ja Googlen verrattuna on tuki yleismerkeille, joten hakusanaksi voi laittaa osan sanasta tähtimerkin kera. AltaVistan suomalainen versio näyttää hakutulokset suomeksi ja osaa myös hakea suomenkielistä tekstiä.

Evreka
http://www.evreka.fi
Evreka on selkeä ja nopea hakukone, jonka vahvuutena ovat suomenkieliset sivut. Kotimainen haku rajoittuu .fi-päätteeseen loppuviin sivuihin, joten muita kotimaisia kotisivuja on haettava ulkomaisten linkkien haulla. Hakutekniikka on melko tehokas ja se listaa yleensä onnistuneesti tärkeimmät sivut ensimmäisenä. Evreka sisältää myös kattavan linkkihakemiston, johon myös kaikki haut kohdistetaan.

Makupalat
http://www.makupalat.fi
Nykyisin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston suojissa oleva linkkihakemisto on alunperin Ulla Karilan yksityisesti kokoama. Makupalan linkit on jaettu kuuteen osioon: vapaa-aika, yhteiskunta, taiteet, viestintä, ympäristö ja muut. Linkit on koottu käsin suomalaisista sivuista ja niistä on myös lyhyt kuvausteksti mukana. Ehdottomasti Suomen parhaimpia linkkihakemistoja.

www.fi
http://www.fi
Nykyisin Sonera Plazaan kuuluva http://www.fi on yksi Suomen parhaista hakemistoista, sillä se on pysynyt hyvin ajan tasalla valtavasta linkkimäärästä huolimatta. Suurin osa linkeistä on käyttäjien itsensä ehdottamia, moderaattorit vain jakavat ne paikoilleen pariin kymmeneen kategoriaan, joita onkin aina lastenhoidosta vapaa-aikaan ja yhteiskuntaan.

Jippii
http://www.jippii.fi
Jippiin nuorekas webbisaitti toimii myös vajaan 20 pääkategorian linkkihakemistona, jonka alla on vielä alatasoja. Tarkan jaottelun ansiosta Jippiin hakemistosta on helppo löytää kaipaamiaan Internet-sivuja, vaikka valikoina onkin pienempi kuin monissa muissa hakemistoissa. Valikoimasta löytyy myös kilpailevia kaupallisia palveluja ja toisaalta harrastelijoiden ylläpitämiä laadukkaita saitteja, jotka eivät omin voimin voi pitää ääntä itsestään.

Yahoo!
http://www.yahoo.com
Kaikkien maailman linkkihakemistojen äiti on takuuvarmasti Yahoo!, joka edelleen sinnittelee yhtenä suosituimmista kansainvälisistä hakupalveluista. Yahoo! tuntee nettisaitteja ympäri maailmaa. Toisaalta suuri määrä myös hankaloittaa halutun tiedon löytymistä. Yahoon! navigointisysteemi ja visuaalinen ilme ovat pysyneet lähes samanlaisena alusta saakka.

PORTAALIT

Sonera Plaza
http://fi.soneraplaza.net
Suomen suosituimpaan yleisportaaliin Sonera Plazaan on koottu jatkuvasti lisää sisältöä niin opiskelun, töiden kuin vapaa-ajankin tarpeisiin. Sivujen navigointia uudistettiin keväällä aiempaa selkeämmäksi. Plazan alle on napattu useita entisiä itsenäisiä sivuja, kuten http://poltttoaine.net, http://www.fi ja http://rahastot.net ja lapsille ajanvietettä tarjoava http://virtahepo.net. Saitilta löytyy näppärästi myös Plazan oma hakupalvelu ja linkkihakemistot. Navigointisysteemi on osittain sekava, koska kaikissa osioissa ei ole vielä löydetty yhtenäistä linjaa.

Saunalahti.fi
http://saunalahti.fi
Taloustutkimuksen kävijämittauksissa kakkostilaa pitävät Jippii Groupin nuorekkaat portaalit, jotka käsittävät useita osoitteita kuten jippii.fi, peliplaneetta.net ja saunalahti.fi. Jippiin portaaleissa on STT:n uutisotsikoiden lisäksi paljon itse tuotettua sisältöä, mikä erottaa sen posiitiivisesti Sonera Plazan eri puolilta ostetuista sisällöistä. Jippiin kohdeyleisö on selvästi nuorta, sillä sisällön ytimenä ovat monenlaiset pelit, kännyköiden hömppäpalvelut, keskustelufoorumit - elokuvia, musiikkia ja urheilua unohtamatta.

Kolumbus.fi
http://kolumbus.fi
Elisa-konserni on rakentanut palvelunsa Kolumbuksen kuluttajabrändin ympärille. Kolumbus.fi:n sisältö on vielä kovin kevyissä kengissä. Tähän mennessä palvelussa on panostettu lähinnä nuoriin vetoaviin deittichattiin Hotelli Kultakalaan, laajakaistayhteyksiä hyödyntävään Kolumbus-TV:hen ja musiikkiportaali emma.fm:ään. Naisia ajatellen on avattu Vaahtokylpy-sivusto. Kolumbus.fi:ssa on tuttuun tapaan muuallakin näkyvät uutisotsikot sekä kännyköiden logo- ja soittoäänisivut.

msn.fi
http://www.msn.fi
Microsoftin portaalin Suomen ilmentymän msn.fi:n erikoisuus ovat käyttäjäyhteisöt, jonne kuka tahansa voi perustaa omat sivunsa vaikkapa harrastusseuralleen, sukulaisilleen tai yleisesti kaikille vieraille. Yhteisö voi olla myös suljettu muilta kuin jäseniltä. Yhteisösivujen lisäksi msn.fi:ssä on maksuton Hotmail-sähköposti ja räätälöitävä pääsivu, johon voi valikoida otsikoista linkkejä uutisiin eri webbisaitteihin Suomessa.

Fennica.Net
http://www.fennica.ascentia.fi
Onko Fennica.net hakemisto, portaali vai tietopalvelu - tästä voi olla monta mieltä. Saitilta löytyvät kotimaiset ja kansainväliset uutislinkit, matkailuvinkit, oma hakukone ja paljon muuta. Varsin hyvä aloituspaikka yhden pysähdyksen taktiikalla.

UUTISET JA SÄÄ

Ylen teksti-tv
http://www.yle.fi/tekstitv
Suomen paras ja nopein yleisuutispalvelu. Selaimen kautta teksti-TV toimii nopeammin kuin uusimmassakaan TV:ssä. Tekstipohjaisuuden vahva tuntu ei haittaa todellisessa uutisnälässä.

Tiehallinto
http://www.tieh.fi
Tiehallinto palvelee webissä esimerkillisesti. Autoilevalle kansalle tarjotaan kattavat ajokelitiedot koko maasta. Tarjolla myös karttoja ja välimatkatietoja sekä reaaliaikainen nettikameraseuranta Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemien jonotilanteesta.

BBC:n uutiset
http://news.bbc.co.uk
"This is not just the truth, this is BBC" on sanonta, joka pitää monessa paikassa maailmalla edelleen paikkansa. Sanan varsinaisessa merkityksessä globaalimpaa uutispalvelua ei maailmasta löydy. Vaihtoehtoina on tekstiuutiset, radiouutiset ja videoleikkeet. Kieliäkin löytyy joka lähtöön; kiina, urdu ja hindi etunenässä. BBC:ltä saa myös varmimmin kaikki maailman krikettitulokset.

CNN
http://www.cnn.com
TV:stä tuttu CNN on myös iso tekijä nettiuutisten puolella. Monipuolinen uutispalvelu tarjoaa uutisia nopeasti joka puolelta maailmaa. CNN on päässyt eroon liiallisesta USA-keskeisyydestään ja tarjoaa kelpo vastuksen BBC:lle. Moni pitää tästä palvelusta juuri sen helppouden vuoksi. Saitin urheilutarjonta on mainio sisällöltään ja navigoitavuudeltaan, myös muissa lajeissa kuin baseballissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa.

Mikon sääsivut
http://weather.mikko.net
Suomalaisten sääsivujen uranuurtajia. Saitti on hyvä lähtöpiste kaikille säätiedeopista kiinnostuneille, vaikka itse sisältö ei olekaan muuta kuin mielenkiintoinen linkkikokoelma. Ulkoasu ei ole vuosien varrella juuri muuttunut, mutta sisältö päivittyy kiitettävän usein.

Intellicast
http://www.intellicast.com/LocalWeather/World
Kattava jenkkiläinen sääpalvelu. Tiedot ja ennusteet yli 2000 paikasta, mukaan lukien Helsinki ja Turku. Lämpötilat sekä celsiuksina että fahrenheiteina. Erikoisuutena ovat paikalliset kahdeksan päivän ennusteet, joiden paikkansapitävyyden kanssa tosin on jo niin ja näin.

Ilmatieteen laitos
http://www.fmi.fi
Oma ilmatieteenlaitoksemme. Tarkimmat säätiedot kotimaasta paikkakuntakohtaisesti. Tältä saitilta löytyy myös viiden vuorokauden ennusteet, mikä on tärkeää varsinkin lomakausina. Lisänä löytyy erilaisia tilastoja meiltä ja muualta.

TALOUS

Helsingin Kauppakorkea-koulun kirjasto
http://helecon.hkkk.fi/kirjasto
Taloustieteiden virtuaalikirjasto ja HKK:n digitaalinen kirjasto dLib tarjoavat laajan, monipuolisen ja hyvin järjestetyn linkkikokoelman taloustiedon eri tieteenaloille. Lisää linkkejä löytyy Tiedonlähteet-painikkeen alta.

Euro - Uusi raha
http://www.euro.fi
Euroon siirtyminen on iso mullistus puolen vuoden kuluttua. Euro-sivuilta saa käytännön tietoa rahanvaihdosta, pyöristämisestä, hintojen merkitsemisestä ja kirjanpidosta. Palvelu on valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin Euro-tiedotuksen yhteistyötä.

Tilastokeskuksen tilastokirjasto
http://www.stat.fi/tk/kk
Tilastokirjasto on kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus, josta löytyy Suomen, EU:n ja lähes 200 muun maan viralliset tilastot sekä erilaisten järjestöjen keräämiä tietoja. Tilastoista voi hakea tietoa avainsanoilla. Esimerkiksi etätyöstä löytyy tietoa 29 tilastollisesta julkaisusta.

LTT-tutkimuksen SijoittajaPalvelin
http://www.hkkk.fi/sijoittajapalvelin
Helsingin Kauppakorkeakoulun omistaman Liiketaloudellisen tutkimuslaitoksen SijoittajaPalvelin kertoo artikkelein ja tutkimuksin sijoitusvaihtoehdoista niin aloitteleville kuin jo pidemmälle ehtineille. Kiinnostavan lisän palveluun antaa analyysi eri osakkeiden hinnan muodostumisesta.

Arvopaperi
http://www.arvopaperi.fi
Arvopaperi-lehden palvelu sisältää tuoreita uutisia ja analyysejä. AP Areena -keskustelupalsta vaatii rekisteröitymisen, joten keskustelua käydään varsin rauhallisesti ja asiallisesti.

Kauppalehti
http://www.kauppalehti.fi
Kauppalehden Internet-sivut tarjoavat tuoreita talousuutisia, yritysten tiedotteet usean vuoden ajalta, 15 minuuttia viivästetyt pörssikurssit ja yritysten kaikki mahdolliset tunnusluvut laskettuna. Palvelusta löytyvät myös korko- ja valuuttanoteeraukset.

eQ Online
http://www.eqonline.fi
Online-osakevälitystä harjoittavan eQ Onlinen tosiaikainen palvelu on maksullista. Maksuttomasti voi kuitenkin selailla viivästettyjä kursseja, kurssikehitystä päivän, viikon ja kuukauden sisällä sekä nähdä kaikki toteutuneet kaupat. Heikosti vaihdetuilla osakkeilla toteutuneet kaupat kertovat paljon enemmän kuin osto- ja myyntilaidat.

IT-UUTISET

Tietoviikko Online
http://www.tietoviikko.com
Tietoviikko-lehden Internet-sivusto, jossa on uutisten lisäksi tietoa esimerkiksi IT-alan palkoista, alan tunnettujen osaajien esittelyitä ja lista suurimmista yrityksistä. Palkkalaskurilla voi selvittää, oma onko ansiotaso alle vai yli keskitason ja olisiko syytä neuvotella esimiehen kanssa palkankorotuksesta.

Tietokone Webline
http://www.tietokone.fi
Tietokone-lehden webbisaitti, jossa on päivittäisten uutisten lisäksi laaja tuotetietokanta, Internet-yhteyksien nopeuksia mittaava ISP-Tutka, keskustelualueet, kolumneja ja muita kiinnostavia artikkeleita. Osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja lehtiarkisto Lukusali on rajattu vain tilaajien luettavaksi. Rekisteröityneet käyttäjät saavat halutessaan sähköpostitse uutiskirjeen päivän kuumimmista puheenaiheista.

ITviikko
http://www.itviikko.fi
Myöskin ITviikko-lehden Internet-sivuston antia ovat päivittäisten uutisten ohella IT-alan tapahtumakalenteri ja keskustelualue. Myös uutiskirjeen tilaaminen onnistuu nettisivujen kautta. Ulkoasu on kevyt ja yksinkertainen, joten sivut latautuvat aina nopeasti esille. Uutishaun avulla vanhemmatkin artikkelit löytyvät nopeasti.

Digitoday
http://www.digitoday.fi
Vahvasti Suomen IT-alan tapahtumissa mukana pysyttelevä Digitoday koostuu artikkeleista ja uutisista tietotekniikan, median ja talouden alueilta sekä alan yritysten tiedoista muodostuvasta tietokannasta. Artikkelit ovat tiiviitä ja pikaisesti luettavissa.

Slashdot
http://www.slashdot.org
Aikaansa seuraavien nörttien suosikkisaittina tunnettu Slashdot kokoaa eri puolilta netistä kuumia tietotekniikka-alan huhuja ja uutisia. Slashdotiin ei kerätä itse artikkeleita, vaan linkit niiden alkuperäisiin lähteisiin lyhyen johdannon kera. Jutun suola on, että vierailija saa nopealla silmäyksellä kuvan tuoreimmista tapahtumista ja pääsee myös lukemaan muiden käyttäjien kommentteja aiheesta sekä tuoman julki omia ajatuksiaan.

IDG Net
http://www.idg.net
IT-alan uutisia löytyy netistä joka lähtöön. IDG:n saitti on kiitettävän selkeä ja ajantasainen. Aihealueet on selkeästi jaoteltu eikä mainoksiakaan ole haitaksi saakka.

VIRITTELY JA OPPAAT

Muropaketti
http://www.muropaketti.com
Muropaketti tarjoaa ajankohtaista virittelytietoa ihmisille, jotka eivät koskaan ole tyytyväisiä koneensa suorituskykyyn. Tarjolla on runsaasti uutisia, testejä, arvosteluja sekä ohjeita oman kokoonpanon rajojen etsintään. Laajoilta keskustelualueilta apua ongelmiin etsitään jo yli 11000 rekisteröityneen käyttäjän voimin.

Tom's Hardware Guide
http://www.tomshardware.com
Tom's Hardware on laajasti mainetta niittänyt hardware-uutissivusto, joka on lajissaan vailla vertaa. Artikkelitarjonta kattaa kaiken näytöistä emolevyihin ja tiedon määrä saa heikommat sekaisin. Sivusto julkaisee uutta tekniikkaa koskevat artikkelit yleensä ensimmäisten joukossa.

Karbo's Guide
http://www.karbosguide.com
Karbo's Guide opastaa lukijansa retkelle PC:n sielunelämään selvittäen eri komponenttien rakennetta ja toimintaa. Joukkoon mahtuu oppaiden ja teknisten selvitysten lisäksi myös pienimuotoinen sanakirja. Sivusto soveltuu opiskelualustaksi myös tekniikasta vähemmän tietäville.

Whatis
http://whatis.techtarget.com
Tietotekniikka, jos mikä, on tulvillaan käsittämättömiä kolmikirjaimisia lyhenteitä. Whatis tarjoaa erittäin kätevän sanakirjan, jolla IT-alan akronyymit ja lyhenteet kääntyvät helpommin ymmärrettävään muotoon. Palvelu sopii hyvin myös opiskelutarkoituksiin.

Linux Documentation Project
http://www.linuxdoc.org
Vapaan lähdekoodin maailmassa kasvaneen Linuxin käyttäjä tarvitsee tuekseen valtavan määrän opastusta. Linuxdoc pyrkii keräämään mahdollisimman paljon pätevää dokumentaatiota saman katon alle. Erilaisia oppaita on tarjolla jo satoja, ja määrä kasvaa koko ajan.

Katuhintavertailu
http://www.katuhintavertailu.com
Katuhintavertailu on PC:n rautapuoleen kohdistettu kotimainen sivusto, joka tarjoaa uutisia, hintavertailuja ja tietoa komponentteja myyvistä yrityksistä. Jos tekstin huono kieliasu ei häiritse, voi katuhintavertailusta löytää paljon asiaa.

Hintaseuranta
http://www.mbnet.fi/hintaseuranta
Tietokoneen komponenttien hinnat voivat päivästä ja ostopaikasta riippuen vaihdella pahimmillaan todella paljon. Mikrobitin hintaseuranta mahdollistaa päivän hintojen vertailun jopa yli sadan kaupan välillä. Hinnat päivitetään kerran vuorokaudessa.

TIEDOSTOT

MBnet AjuriApaja
http://www.mbnet.fi/ajuriapaja
Hyvin ajan tasalla pidetty ja jo yli 12 000 ajuria sisältävä AjuriApaja tarjoaa apua laiteongelmiin ja -päivityksiin pääasiassa Windows-ympäristössä. Linux-ajureidenkin tarjonta kasvaa jatkuvasti. Saatavilla on ajureita myös vanhemmille DOS- ja OS/2-käyttöjärjestelmille. Mukana on myös yleiset asennusohjeet ja linkit laitevalmistajien omille webbisivuille.

CNET Downloads
http://download.cnet.com
Valtava softa-arkisto, joka tarjoaa ohjelmia PC:lle, Mac-, Linux- ja Windows-ympäristöön sekä kämmenmikroille. Valikoima päivittyy jatkuvasti ja mukana ovat myös tunnetuimpien oheislaitteiden ajurit. Kaikista ohjelmista on perusteellinen kuvaus ja monista myös käyttäjien kommentteja. Monista ohjelmista on myös useita imurointilinkkejä, joten tiedostot siirtyvät yleensä nopeasti Suomeenkin asti.

TUCOWS
http://www.tucows.com
Sellaista uutta ohjelmaa ei olisikaan, joka ei päätyisi Tucowsiin. Ohjelmia ei luokitella, mutta etuna on ajantasaisuus joka päivä ja useat peilipalvelimet Suomessa, joiden ansiosta tiedostojen kopioiminen on nopeaa. Tucowsin suomalaispeileistä vaikuttaa tällä hetkellä luotettavimmalta http://letku.tucows.com.

ZDNet Downloads
http://www.zdnet.com/downloads
Valtavan amerikkalaisen mediayhtiön Ziff Davisin ylläpitämä ohjelma-arkisto tarjoaa hyötysoftaa ja pelejä Windowsille. Ohjelmat ovat tekijöiden lähettämiä, mutta suurimmasta osasta on ZDNetin toimituksen arvostelu mukana. Valikoima täydentyy päivittäin, mutta kopiointi Atlantin takaa voi hidastella nopeallakin yhteydellä.

File Flash
http://www.fileflash.com
File Flash on koruttoman tehokas apaja niille, jotka haluavat saada uudet ohjelmat ja päivitykset heti, usein ennen kuin tiedostot ovat virallisesti jaossa tekijöiden kotisivuilla. Uusia tiedostoja putoilee valikoimaan tasaisesti päivän mittaan myös viikonloppuisin.

Voodoo Files
http://www.voodoofiles.com
Tietokoneen oheislaitteita päivittävälle ja virittelevälle tarkoitettu saitti, jossa on ajureiden lisäksi monenlaisia työkaluja tietokoneen virittämiseen. Valikoima ei pursu jatkuvasti ja ylläpitäjät ovat keskittyneet parhaiden ohjelmien tarjoamiseen.

Tietokone Webline - SOFTA
http://www.tietokone.fi/softa
Tarjolla on yli 3000 freeware- ja shareware-ohjelmaa Macintoshille, Linuxille ja Windowseille. Valikoima on ylläpidon kokoama ja jokaisesta ohjelmasta on selkeä suomenkielinen kuvaus. Tiedostot siirtyvät nopeiden kotimaanyhteyksien takaa. Imurointi edellyttää rekisteröitymistä käyttäjäksi.

TIEDOTUSVÄLINEET

Yleisradio
http://www.yle.fi
Jokin aika sitten uusitut Yleisradion sivut kertovat tuoreimmat uutiset tutulla luotettavuudella. Lisäksi sivulta voi katsella pääuutislähetykset viikon ajalta sekä kuunnella radiouutiset. Tuorein lisäys on kuunneltava Maailmanpolitiikan arkipäivää -lähetys. Yleisradio tähtää digi-TV:n myötä kansalaisportaaliksi, jolloin Internet-osuus entisestään laajenee.

Iltalehti
http://www.iltalehti.fi
Iltalehti oli suomalainen edelläkävijä, kun se avasi palvelunsa verkossa jo syksyllä 1995. Monelle Iltalehden lööpin ja päivän juttujen lukeminen verkosta on päivittäin rutiini. Peruslehti on yhä ilmainen, mutta tarjolle on tullut myös maksullisia plus-palveluita.

Helsingin Sanomat
http://www.helsinginsanomat.fi
Helsingin Sanomat avasi oman verkkopalvelunsa 17.5.1996. Aluksi palvelu oli vain tilaajien ulottuvilla, mutta nykyään sivut ovat avoinna kaikille. Päivän lehden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Verkkoliite, joka sisältää muun muassa GSM-liittymien hintalaskurin sekä Klik-verkkolehden. Harmi vain, että tekstihaku vanhoista artikkeleista lakkasi viime vuonna toimimasta ja se on luvattu takaisin vasta syksyllä.

MTV3
http://www.mtv3.fi
MTV3:n verkkosivut tarjoavat jokaiselle jotakin - sen huomaa myös ulkoasusta, joka on alusta pitäen ollut täyteen ahdettu ja lukuisilla vilkkuvilla mainoksilla kuorrutettu. Selkeäksi sivuja ei voi väittää, mutta pienellä vaivalla sivuilta löytyvät ohjelmatiedot, ohjelmien fanisivut, uutiset, sää ja paljon muita palveluita.

Nelonen
http://www.nelonen.fi
TV-kanava Nelosen sivut ovat täynnä pientä tekstiä, jonka lukemiseen tarvitaan iso näyttö. Sisältöä on paljon, pakollisista uutisista ja ohjelmaesittelyistä aina keskustelualueisiin ja tapahtumapalstoihin asti. Näppärä linkmemo täydentää kokonaisuuden.

JULKISET PALVELUT

Kela
http://www.kela.fi
Runsas asiasivusto lapsilisistä asuntotukeen. Selkeä ja monipuolinen kokonaisuus. PDF-tiedostoissa tietoa muun muassa lapsiperheille, asevelvollisille, asumistukea hakeville sekä Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Sivut ovat nopeat ja niillä on helppo liikkua.

Eduskunta
http://www.eduskunta.fi
Asiallinen tietolähde politiikasta ja poliitikoista kiinnostuneille. Henkilötiedot nykyisistä kansanedustajista ja mahdollisuus siirtyä linkkien kautta edustajan käyttämiin puheenvuoroihin, aloitteisiin ja kysymyksiin sekä edustajien omille sivuille. Eduskunnan kirjaston tietopalvelu opastaa kansainvälisten järjestöjen sekä oikeudellista, yhteiskunnallista ja EU-tietoa sisältävien tiedonlähteiden käytössä sekä hakee tietoja koti- ja ulkomaisista tietokannoista.

KAUPPAPAIKAT

Hobby Hall
http://www.hobbyhall.fi
Kotiin ja vapaa-aikaan liittyviä tuotteita selkeisiin tuoteryhmiin jaettuna. Reaaliaikainen yhteys varastoon, joten saatavuus selviää heti. Hyvät suurennettavat kuvat tuotteista. Tarjouserät-osastolla ajankohtaiset tarjoukset.

NetAnttila
http://www.netanttila.com
Monipuolinen verkkotavaratalo. Ajankohtainen ja runsas tuotevalikoima kotiin ja vapaa-aikaan. Kaikki sivuilla näkyvät tuotteet saatavilla varastossa. Tuotekuvat ovat huonoja. Rekisteröityneille asiakkaille tähtiasiakas-lisäpalvelu, jossa muun muassa kuukausittain vaihtuvia tähtitarjouksia.

Keltainen pörssi
http://www.keltainenporssi.fi
Kaikkea vessanpytyistä antiikkiin ja käytettyihin vaatteisiin. Alan klassikko. Huutokaupassa tarkasteluhetkellä noin 2600, keltainen pörssi -osastolla noin 75 000 ja autokaupassa yli 5000 tuotetta. Keltainen pörssi -sivuilla on laaja tarjonta tuotteita laidasta laitaan, joukosta voi tehdä todellisia löytöjä. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.

Netista
http://www.netista.com
Käyttötavaroita verkosta. Selkeät ja nopeat sivut, hyvät kuvat ja kuvaukset tuotteista. Tunnettuja merkkitavaroita, osa varsin edullisesti. Saadakseen S-bonuksia on rekisteröidyttävä. Hintalöydöt-osastolla roimastikin alennettuja tuotteita.

Kodinkone.net
http://www.kodinkone.net
Kodissa on paljon laitteita, joiden varaosia ei löydy ihan joka kaupasta. Pölypusseja myydään lähes kaikkialla, mutta oikean mallin löytäminen on usein vaikeaa. Kodinkone.net tarjoaa postimyyntinä pölynimureiden ja muiden kodinkoneiden varaosia. Tällaisia kuluttajapalveluja kaivataan nettiin lisää.

Verkkokauppa.com
http://www.verkkokauppa.com
Yksi Suomen suurimpia tietokoneiden oheislaitteita myyviä liikkeitä. Kattavat tuotevalikoimat, edulliset hinnat, toimitusajoista voisi moni muu ottaa mallia. Maksutavat vaihtelevat toimitustavan mukaan niin paljon, että tiedot on paras katsoa sivulta. Perinteisiä luottokortteja kuten Visa, Diners tai American Express ei voi kuitenkaan käyttää.

Play 247
http://www.play247.com
Paras eurooppalainen DVD-nettikauppa, josta saa niin jenkki- kuin eurolevytkin. Toimitukset saapuvat Suomeen yleensä viidessä päivässä ilman erillistä postimaksua.

Sazuma Trading
http://www.sazuma.com
Kaikkien harvinaisempien ja etenkin aasialaisten elokuvien ystävien ohittamaton ostospaikka. Valikoimassa ovat muun muassa kaikki vähänkään mieleen juolahtavat japanilaiset DVD-levyt, joita ei muualta helpolla löydä.

CDON
http://www.cdon.com
Boxmanin jättämää tyhjiötä ilmestyi täyttämään Pohjoismaissa, Virossa ja Hollannissa toimiva cdon. Hintatasoltaan kauppa on kohtuullinen, mutta hintoja kannattaa silti verrata hieman ennen tilaamista. Postikuluja peritään 20 markkaa lähetykseltä, ja toimitukset kestävät viikon verran.

Amazon.com
http://www.amazon.com
Valtava valikoima kirjoja, videoita, cd-levyjä, ohjelmia ja elektroniikkaa etsii yhä vertaistaan. Hurjia hintojakaan ei tavarasta pyydetä, toimitukset onnistuvat ympäri maailmaa nopeasti ja maksutapojakin löytyy. Ainoan pilven Amazonin ylle heittää sen tulevaisuuden epävarmuus - olemassaoloaikanaan yritys ei ole juuri voittoa omistajilleen tuonut.

REFERENSSIT

How far is it
http://www.indo.com/distance
Silloin tällöin tulee tarve selvittää kahden maapallolla sijaitsevan paikan välinen etäisyys. Tässä palvelu matkatietoa halajavalle ilman turhia kotkotuksia.

Karttapaikka
http://www.kartta.nls.fi
Paikkatieto on poikaa. Rekisteröityneet käyttäjät pääsevät tutustumaan peruskarttoihin koko Suomesta. Pienin mittakaava on 1:20000, jolloin yksi pikseli vastaa noin kymmentä metriä. Lisämausteena on osoitehaku, joka näyttää haetun osoitteen kartalta, vaikkakaan paikkatietona tämä ei vielä puhelinluettelon karttoja voita.

Encyclopedia
Britannica
http://www.britannica.com
Maailman tunnetuin tietosanakirja verkossa. Verkkoversio on itse asiassa yhdistelmä tietosanakirjaa ja hakukonetta, sillä sanahaut eivät rajoitu vain Britannican tietokantaan, vaan kattavat myös liudan muita julkaisuja. Ulkoasu on värikäs ja tarjonta monipuolinen, mikä vaatii käyttäjältä tarkkuutta.

Sähköisten lähteiden hakemisto
http://www.uta.fi/laitokset/tiedotus/lahteet
Hyvin kattava lista kotimaisista lähde- ja tietokantapalveluista jaoteltuna aloittain. Tietoa etsivän kannattaa pysähtyä täällä.

EnfinCD sanakirja
http://212.213.217.194/cd/enfin4.htm
Webin ilmaisista sanakirjapalveluista ainoa, jonka laajuus riittää edistyneemmällekin käyttäjälle. Käyttöliittymä ei ole kovin kaksinen, mutta toimiva. Saitti on tehty vain demokäyttöön ja sinne on ajoittain vaikea päästä.

KOULUTUS

Opetushallitus
http://www.opetushallitus.fi
Laaja ja sisällöltään mielenkiintoinen opetuksen ja koulutuksen kokonaissivusto. Linkkien suuri määrä hätkähdyttää aluksi, mutta onneksi tarjolla on myös hakumahdollisuus.

Yliopistojen täydennyskoulutuspalvelut
http://www.uta.fi/council
Yliopistojen täydennyskoulutustietoja kootusti.

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus
http://www.tieke.fi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on myöntänyt jo tuhansia tietokoneen ajokortteja. Nyt tarjolla on myös langattoman viestinnän kortti sekä AIKO - aikuiskoulutuksen tietopankki.

Fintra - Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus
http://www.fintra.fi
Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus tarjoaa KV-liiketoiminnan koulutusta kehitysohjelmina, seminaareina, teemapäivinä ja monimuoto-opiskeluna. Myös yrityskohtaista koulutusta.

Kurssi.net
http://www.kurssi.net
Hyvälle idealle rakentuva hakupalvelu, josta voi etsiä satojen suomalaisten koulutuksen tarjoajien kursseja alan, ajankohdan, oppilaitoksen, kurssin hinnan ja sijainnin mukaan. Vanhojen kurssien toivoisi poistuvan sivuilta nopeammin.

Verkkoapaja
http://www.edu.fi/verkkoapaja
Ensisijaisesti opettajille suunnattu tietokanta, johon valitut linkit on arvioitu ja luokiteltu pedagogisten tavoitteiden mukaan. Monipuoliset hakumahdollisuudet.

Opintoradio
http://www.yle.fi/opintoradio
Opintoradio on hyvä esimerkki tietoverkkojen mahdollisuuksista opetuksessa. Paljon multimediaa hyödyntäviä kursseja muun muassa kielten opiskeluun.

TYÖNHAKU

Työministeriö
http://www.mol.fi
Suurin julkisen hallinnon Internet-pohjainen työnvälityspalvelu on työministeriöllä. Esillä on 7000 työpaikkaa sekä tietoa koulutusmahdollisuuksista, ammateista ja työsuhteista. Sivuilla on myös tietoa ulkomaiden työpaikoista sekä erilaisia oppaita työnhakijoille, työntekijöille ja työnantajille.

Helsingin Sanomien työpaikkailmoitukset
http://heti1.tieto.net/oikotie
Esillä on kaikki eli noin 2000 Helsingin Sanomissa julkaistua työpaikkailmoitusta, joista tietoa voi hakea sijainnin ja työtehtävän mukaan. Sivulla on myös Urasuunnittelijan ja Työnhakijan opas.

Makupalat
http://www.makupalat.fi/paikat1.htm
Suomessa on viitisenkymmentä Internet-pohjaista työnhakupalvelua työvoiman vuokraajista tietyn ammattialan rekrytointipalveluihin. Kattavin linkkilista työnvälitykseen, urasuunnitteluun ja koulutusvaihtoehtoihin on Makupaloissa.

Aarresaari
http://www.aarresaari.net
Aarresaari on Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, jonka kautta yritykset ja organisaatiot voivat etsiä harjoittelijoita, osaajia sekä harjoitustyön tekijöitä. Työpaikkojen ja tavanomaisten asiakirjojen lisäksi työnhakijat voivat testata itseään työhönottohaastattelun simulaatiolla.

Apaja
http://www.apaja.helsinki.fi
Helsingin yliopiston Apajan palvelu on tarkoitettu kaikista yliopistoista tai korkeakouluista valmistuneille ja valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille. Apaja tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluja, verkkokursseja sekä erilaisia testejä, joiden avulla löytyvät aukot työnhakustrategiassa, osaamisessa ja motivaatiossa.

VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET

Sonera Plaza Stadion
http://fi.soneraplaza.net/stadion
Useista STT:n urheilu-uutisia välittävistä palveluista Sonera Plazan nostavat kärkeen toimiva rakenne, tyylikäs ulkoasu sekä "Stadionin ruoska" -osio, jossa julkaistaan lukijoidenkin palautetta urheilijoille.

Soccernet
http://www.soccernet.fi
Tanakkaa asiaa jalkapallosta suomeksi ja englanniksi. Sisältönä muun muassa tärkeimpien eurooppalaisten liigojen tulospalvelu, kuvagalleria, aktiivinen keskustelufoorumi sekä harjoitteluvinkkejä futista muutenkin kuin penkkiurheilijana harrastaville.

Jatkoaika
http://www.jatkoaika.com
Vaikka SM-liigakausi päätyi jo ajat sitten, MM-turnaus aiheutti maansurun ja Salt Lake Cityn olympialaisiinkin on aikaa vielä 7 kuukautta, on Jatkoaika jatkuvasti toiminnassa. Nopeasti päivittyvien uutisten, äänestysten, otteluseurannan ja kirpakoiden kolumnien suolana on lisäksi hyperaktiivinen keskustelupalsta, jossa uusimmat pelaajasiirtohuhut kuullaan varmasti ensimmäisenä.

Finnbet
http://www.finnbet.net
Finnbet on suomalainen vedonlyöntiportaali, jossa on linkkejä vedonlyöntikohteisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Saitilta löytyy myös keskustelualueita ja tietenkin vihjeitä vedonlyöntikohteisiin meillä ja muualla.

Teatterin tiedotuskeskus
http://www.teatteri.org
Teatterin tiedotuskeskuksen sivut eivät häikäise ulkoasullaan, mutta aiheesta kiinnostuneelle löytyvät kaikkien suomalaisten ammattiteatterien yhteystiedot ja ensi-illat. Lisäksi tietoa löytyy niin kesäteattereista ja alan järjestöistä kuin koulutusmahdollisuuksistakin.

Nykytaiteen museo
http://www.kiasma.fi
Nykytaiteen museon sivut ovat tyylillisesti samalla linjalla museon kanssa. Pienestä sekavuudesta huolimatta tietoa näyttelyistä ja aikatauluista löytyy paljon.

Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi
Kaikille verkonkäyttäjille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus. Palvelu koostuu kanavista, jotka tarjoavat väylän kirjastopalveluihin, tiedonhakuun, kirjallisuuteen ja lasten aineistoon. Mukana kirjastojen yhdessä tuottama Linkkikirjasto. Sivuilta on pääsy kirjastojen Internetissä toimiviin tietokantoihin, mutta kysymyksiä voi myös esittää suoraan kirjastonhoitajille sähköisellä lomakkeella.

Valtion rautatiet
http://www.vr.fi
Junamatkustuksen tiedot löytyvät kätevästi VR:n saitilta. Reitit, aikataulut ja hinnat selviävät todella kätevällä hakukoneella, ja tarvittaessa kaiken saa esiin myös taulukkomuodossa.

Matkahuolto
http://www.matkahuolto.fi
Kiskot eivät vie joka paikkaan, mutta sellaista paikkaa ei Suomesta taida löytyä, johon ei bussilla pääsisi. Matkahuollon tyylikkäästi toteutetuilta sivuilta löytyy kattavasti tietoa niin rahdin kuin ihmistenkin kuljetuksesta.

ebookers
http://www.ebookers.fi
Lentomatkailun keskitetty palvelu tarjoaa lentoja mistä tahansa minne tahansa milloin vain. Palvelun ongelma onkin oikeastaan liikatarjonta, halutunlaista lentoa on joskus vaikea löytää valintojen paljouden sokaistessa.

VIIHDE

Rockdata
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Latviksen sivuilta pääsee kätevästi käsiksi likipitäen kaikkeen tarpeelliseen suomalaisen rockin tiimoilta: levy-yhtiöt, agentit, bändit ja artistit, festivaalit, rock-lehdet, radioasemat ovat hiiren ulottuvilla. Klikkaa itsesi vaikka Ykköskitaraan ja opettele soittamaan suomalaisia kappaleita tabulatuurinuoteista.

All Music Guide
http://allmusic.com
Musiikkitietopankki, jossa tiedot noin 40 000 artistista, myös diskografiat levyarvosteluineen. Tietokannassa yli 400 000 levyä. Musiikkioppaan veljiä ovat All Game Guide ja All Movie Guide, joille sivulta on tietysti linkit.

Dilbert
http://www.dilbert.com
Kaikkien nettisarjakuvien äiti jaksaa yhä naurattaa. Dilbertin ja tuttavien päivittäin vaihtuva sarjakuva heijastaa ajoittain yllättävänkin tarkasti insinöörin tuskaa byrokratian koukeroissa.

The Internet Movie Database
http://www.imdb.com
Kattavin tarjolla oleva paikka kaiken mahdollisen elokuvatiedon etsijälle. Sisältää niin tekijätiedot kuin elokuvien teknisetkin yksityiskohdat helposti luettavassa ja etsittävässä muodossa.

Elokuvamaailma
http://www.elokuvamaailma.net
Elokuvamaailmasta löytää Suomen ensi-illat, arvosteluita, artikkeleita, henkilökuvia ja elokuvauutisia. Mukana on modernisti oma osastonsa DVD-elokuville.

Movie-List
http://www.movie-list.com
Mainostrailereiden katsominen elokuvien omilta sivuilta on usein tuskaa nopeallakin yhteydellä, eikä pätkiä välttämättä saa imuroitua omalle koneelle. Movie-Lististä löytyvät kaikki trailerit ja teaserit helposti imuroitavassa muodossa.

Mr. Showbiz
http://www.mrshowbiz.com
Mainio elokuviin ja populaarikulttuuriin yleensä keskittynyt sivusto, jossa on paljon hömppäuutisia ja uusimpien elokuvien arvosteluja.

The Digital Bits
http://www.thedigitalbits.com
Erinomainen paikka DVD-harrastajalle, joka haluaa pysyä koko ajan kärryillä tulossa olevista levyistä. Mielenkiintoisia juoruja, julkistuspäiviä ja uutisia joka arkipäivä. Lisänä kattava R1-levyjen arvostelutietokanta.

Gamespot
http://www.gamespot.com
Ehkä tunnetuin pelisivusto, josta löytyvät niin tietokone- kuin konsolipelienkin uutiset, arvostelut ja vinkit.

www.tietokone.fi
Linkit sataan parhaaseen palveluun löydät Tietokoneen Web-palvelun TKlabs-alueelta.

Kotikäyttäjänkin on hyvä tuntea tietoturvaa

WWW-sivujen tietoturvasta vastaa palvelun tuottaja. Sivuja selailevan käyttäjän ei ole tarpeen varautua millään teknisellä tavalla esimerkiksi maksaessaan nettikaupan ostoksia pankin maksupalvelussa tai vaikkapa ostaessaan kameran ulkomailta luottokortillaan. Ei ole kuitenkaan pahitteeksi olla perillä siitä, miten tieto kulkee käyttäjän selaimen ja tiedontuottajan palvelimen välillä, ja millaisia riskejä tiedon liikuttamiseen ja tallentamiseen liittyy.

Internetin TCP/IP on suojaamaton protokolla, kuka tahansa tiedon käsiinsä saava sivullinen tiedon reitillä voi tavanomaisessa netin selailussa lukea tai purkaa sisällön nähtävilleen.

Valtaosa netin sisällöstä ei kaipaa suojausta. Esimerkiksi lehtien sivut ovat joka tapauksessa julkista tietoa. Sen sijaan pankkiyhteystietoja tai henkilötietoja on tarpeen suojata sekä tiedon välitysvaiheessa että tallennuksessa WWW-palveluiden tuottajien järjestelmissä, kuten nettikaupoissa.

Tiedon välittämisessä vakiintunut suojaustapa on SSL, (Secure Sockets Layer). Sen avulla käyttäjän selaimen ja tietoa tarjoavan tai vastaanottavan palvelimen välinen liikenne kryptataan eli käännetään sekoitettuun muotoon. Sitä voi lukea vain lähettäjä tai vastaanottaja, joka on määritelty laitteiden välisen yhteyden syntyessä. SSL:n avulla estetään myös tiedon pahantahtoinen muuttaminen matkan varrella: SSL-yhteydessä selain ja palvelin tutkivat automaattisesti, onko tieto säilynyt muuttumattomana.

Käyttäjälle SSL-suojaus näkyy selaimen osoitepalkissa osoitteen alussa, jossa tiedon välitystapa on https (secure) tavanomaisen s-kirjaimettoman http-muodon sijasta. Samoin suojaus näkyy suosituimmissa selaimissa selainikkunan alalaitaan ilmestyvänä värikkäänä riippulukkona, joka suojauksen ollessa käytössä on lukossa.

SSL-suojaus on rutiininomaisesti käytössä kaikissa kotimaisissa verkkokaupoissa ja pankkipalveluissa. Suojaamattomiakin palveluita on, erityisesti ulkomailla. Tällaisiin palveluihin ei ole turvallista kirjoittaa mitään luottamuksellisia tietoja, koska tiedot voivat joutua matkalla vääriin käsiin. Suojaamaton palvelu on altis tietomurroille ja palveluun annettu tieto voi päätyä rikolliseen käyttöön.

Toinen WWW-selailun riski liittyy tietomurtoihin käyttäjän omaan tietokoneeseen. Jos tietokone on kiinteässä yhteydessä Internetiin, riskit ovat todellisia ja murtoyrityksiä tapahtuu säännöllisesti. Arkaluontoista tietoa sisältävä kone on suotavaa suojata palomuurilla.

Myös tilapäiset Internet-yhteydet eli modeemi- ja ISDN-yhteys voivat avata väylän murtautumiselle. Selainten uusimmat versiot suojaavat käyttäjän tietokoneen tietoja varsin hyvin, mutta toisinaan Internetissä leviää netin kautta käytettäviä ohjelmia, erityisesti Microsoftin Internet Explorer -selaimeen liittyviä ActiveX-komponentteja, jotka käyttäytyvät viruksen tavoin ja voivat esimerkiksi poistaa tiedostoja käyttäjän tietokoneesta. Paras tapa suojautua tällaisilta on päivittää selain usein ja säännöllisesti.

HARRI MÄKINEN

Laajakaistalle omat portit

Suomessa on avattu jo useita laajakaistaportaaleja. Käytännössä niillä tarkoitetaan nopean yhteyden ja sen nopeutta hyödyntävän sisältöpaketin yhdistämistä. Laajakaistayhteyden hankkimista perustellaan nopeuden lisäksi sillä, että se on aina auki, eikä erillistä tietoverkkoon kytkeytymistä modeemihyrinöineen enää tarvita. Laajakaistapalvelut ovat kiinteähintaisia, joten samalla kuukausihinnalla voi surffata niin paljon kuin sielu sietää.

Laajakaistaportaalit kehittävät Internetin käytön kirjamaisesta ruututekstin lukemisesta ja pienten kuvien tuijottelusta televisiomaiseksi liikkuvan kuvan pyöritykseksi. Digitaali-TV:n ja laajakaistaportaalien ero onkin laitteissa ja katselupaikassa: ensimmäistä tuijotetaan yleensä sohvalta käsin ja jälkimmäistä työhuoneessa. Sisällöiltään molemmat kehittynevät hyvin samantyyppisiksi.

Velho (www.welho.com) on HTV:n vain pääkaupunkiseudulla toimiva laajakaistaportaalin ja kaapelimodeemiyhteyden paketti. Tarjolla ovat uutiset, sää, ajankohtaismakasiini, leffat, pelit ja sekalaisia palveluita, muun muassa Helsingin kartta ja sanakirja.

Niin ikään MTV3 Laajakaista (www.mtv3.fi/laajakaista) toimii vain pääkaupunkiseudulla, mutta lupaa saatavuuden kasvavan muuallekin Suomeen kysynnän mukaan. Tällä hetkellä tarjotaan lähinnä MTV3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmia, mutta tarjonnan luvataan laajenevan vielä tämän vuoden aikana.

Sonera Plazalla erilaisia laajakaistaa hyödyntäviä palveluita on koottu yhteen osoitteeseen http://www.soneraplaza.fi/laajakaista. Mukana on muun muassa Videojukebox sekä Suora, jossa yleisö voi osallistua keskusteluun.

ANTTI HALME

Ulkonäöllä on väliä

WWW-sivustojen ulkoasut vaihtelevat kovasti. Osa tekijöistä on uusmedian, mainosalan tai graafisen alan ammattilaisia, osa harrastajia. Ammattilaisten näkökulmat ja osaaminen vaihtelevat: jotkut tekevät ulkoasuja käyttöliittymä- ja värisuunnittelun säännöt mielessään, toiset parhaan kokemuksensa ja piirtämisen taidon pohjalta. Kotisivuja harrastuspohjalta rustaavat opiskelijat tai vaikkapa yhdistysten aktiivit saattavat olla lahjakkaita, mutta osaaminen ei aina riitä kuvituksen tai värityksen toteuttamiseen.

Erilaisia lopputuloksia voi arvottaa ja yhtä ulkoasua kutsua huonoksi, toista hyväksi, mutta arvio on aina subjektiivinen siinä missä maalauksen tai vaikkapa auton ulkomuodon arviointi. Hyvä WWW-sivun ulkoasu on venyvä käsite. Osa käyttäjistä pitää säännöistä poikkeamisesta ja rohkeasta värinkäytöstä, osa harmonisesta sivuntaitosta ja hillitystä ja tasapainoisesta tyylistä.

Valtaosa Internetin käytetyimmistä palveluista muistuttaa kuitenkin monilta osin toisiaan. Taustalla on itse ulkoasun sijasta tutkimukseen pohjautuva käsitys hyvästä käyttöliittymästä ja sen käytettävyydestä. Toisaalta sivuntaitto eli sivun elementtien sijoittelu ja painotus noudattaa parhaimmillaan silmän luonnolliseen liikkeeseen ja länsimaiseen lukutapaan pohjautuvaa säännöstöä. Myös värien valinta vaikuttaa viestin välittymiseen.

Hapuilusta hypermediaan

Suositun saitin ulkoasu on useimmiten varsin pelkistetty. Muutama vuosi sitten sivujen tekijät hapuilivat kokeilujen parissa ja tekivät sivuja, jotka muistuttivat pikemminkin paperimuotoisia esitteitä tai piirroksia kuin toimivia hypermedian - jota webbisivut ovat - käyttöliittymiä. Voimakas käyttäjäpalaute osoitti, että sivujen tulee olla yksinkertaisia ollakseen helppokäyttöisiä. Ulkoasun suunnittelu alistettiin osaksi käyttöliittymän suunnittelua. Taito oli jo vuosia tunnettu romppusuunnittelijoiden parissa, mutta sitä ei heti keksitty soveltaa verkossa.

Näin rakennettua sivustoa kutsutaan hierarkkiseksi. Saitilla on hyvin näkyvällä paikalla päävalikko, jota usein kutsutaan myös "navigointipalkiksi". Se on koko ajan näkyvillä, oli käyttäjä sitten saitin sivuhierarkian ensimmäisellä tai neljännellä tasolla, esimerkiksi uutissaitin ulkomaat-osaston uutisen linkkiliitteessä. Päävalikon avulla käyttäjä paitsi liikkuu palvelun kokonaisuudessa myös pystyy hahmottamaan sen laajuuden.

Sivustojen suunnittelijat puhuvat peräti "hahmottamisen ongelmasta" - jos käyttäjä kokee eksyvänsä saitille, eikä tiedä missä kokonaisuuden osassa hän kulloinkin on, käyttöliittymä on epäonnistunut ja käyttäjä palaa saitille vain, jos sisällön tavoittaminen on välttämätöntä. Surffaillakseen käyttäjä menee muualle.

Hierarkkinen, korkeaa käytettävyyttä tavoitteleva saitti voi olla ulkoasultaan näyttävä - käytettävyys ja viehättävyys eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Onnistunut ulkoasu ja käyttöliittymä syntyvät näiden ristiriitaisten tavoitteiden hyvästä kompromissista.

Esimerkki onnistuneesta kompromissista käytettävyyden ja visuaalisuuden välillä on Ilta-Sanomien verkkopalvelu: palvelun ulkoasu on värimaailmaltaan rauhallinen ja harkittu. Taitto on selkeä ja olennaisia asioita painotetaan, jotta käyttäjän katse voi heti hakeutua keskeisen sisällön luo ja toisaalta siirtyä nopeasti elementistä toiseen. Päävalikko on parhaalla mahdollisella paikalla ylhäällä vasemmalla eli paikassa, josta länsimainen vasemmalta oikealle lukeva ihminen ensimmäiseksi sitä etsii. Päävalikko toistuu samansisältöisenä sivulta toiselle.

Taittaminen on sijoittelua

Valtaosa nykyisistä nettisivuista on taitettu lehtimaailmasta tuttua palstoittamista soveltaen. "Sivuntaittaminen" tarkoittaa sivun elementtien, kuten otsikoiden, tekstin ja kuvien, sijoittamista sivulle jonkinlaiseen järjestykseen.

Palstoittava taittotapa sijoittaa elementit leveisiin ja kapeisiin pystypalstoihin, joissa sisältö juoksee ylhäältä alas muista palstoista riippumattomana. Palstat ovat kapeita, koska lyhyiden tekstirivien lukeminen on nopeaa. Tavanomaisesti palstoja on kahdesta neljään.

Osa yleisöistä pitää tällaisia sivuja tylsinä ja siksi huonoina, osa helposti luettavina ja siksi hyvinä.

Palstoittamisen vaihtoehdolle ei ole parempaa nimeä kuin "palstojen rikkominen" tai "rohkea taittaminen". Sitä sovelletaan toisinaan, kun sivujen tekijät tietävät tarkkaan, millaiselle kohderyhmälle sivusto on suunnattu. Rohkea taitto voi olla hyvä ratkaisu, jos kohderyhmänä ovat esimerkiksi nuoret, hyvin koulutetut tai parhaillaan opiskelevat.

Tällaisilla sivuilla sivun elementit sijaitsevat sivuilla vaihtelevan kokoisina ja palstojen sijasta toisistaan riippumattomissa paikoissa. Lopputulos vaikuttaa onnistuneelta ja tasapainoiselta, jos tekijä tuntee tasapainoisen ja harmonisen sivuntaiton sääntöjä.

Elementit paikoilleen

Optinen keskipiste on sivunäkymässä se paikka, johon lukijan silmä hakeutuu ensimmäiseksi sivustolle tullessaan. Lukija olettaa elämänpituisen tottumuksen pohjalta, että tärkein sisällöllinen elementti sijaitsee tässä paikassa. Keskipiste haetaan niin sanotun kultaisen linjan laskentasäännön avulla, mutta se on löydettävissä likimain jakamalla sivu sekä pysty- että vaakasuunnassa kahdella viivalla kolmeen osaan. Ensimmäinen piste on vasemmalla ja ylhäällä sijaitsevassa risteyskohdassa, toinen vasemmalla alhaalla, kolmas oikealla ylhäällä.

Sivujen taittaminen vaihtelevan kokoiselle tietokoneen näytölle on pulmallista. Tavanomaisesti taiton suunnittelija olettaa näytön olevan tietyn kokoinen, esimerkiksi 800 kuvapisteen leveydestä 1024 kuvapisteeseen. Jos pisteitä on vähemmän tai enemmän, lopputulos toimii huonosti.

Sivustojen värimaailmat vaihtelevat osin teoreettisista sy