Ajankohtaista

Kamppailu maailman noin 63 miljardin dollarin tallennusmarkkinoilla jatkuu kiihkeänä. HP vastaa kilpailijoiden kovaan haasteeseen laajentamalla tallennustuotteidensa valikoimaa.

ARI SAARELAINEN – LONTOO

Uudet tuotteet ja palvelut kuvastavat HP:n uskoa siihen, että nyt ostajat vaativat tallennusjärjestelmän helppoa hallittavuutta, skaalautuvuutta ja konsolidointia.

” Laajennuksemme tarjoavat juuri sitä, mitä asiakkaat haluavat. Enterprise Virtual Array eli EVA-levytallennusjärjestelmä on planeetan yksinkertaisin”, HP Storageworksin EMEA-johtaja Neal Clapper hehkutti uutuuksien eurooppalaisessa julkistustilaisuudessa toukokuussa.

” Uskomme grid-strategiaan ja skaalautuvuuteen. Asiakkaat haluavat kasvua ilman rajoja, ja tähän tarpeeseen me tarjoamme myös ohjelmistot, joilla voi hallita heterogeenisiä järjestelmiä”, Clapper kertoi.

Paineet kasvussa

Uudet tuotteet myös paikkaavat kilpailijoihin verrattuna tuotevalikoimaan jääneitä vajeita. Storageworks-yksikölle on kasautunut paineita myös heikkojen tulosten takia, sillä toukokuisen neljännesvuosikatsauksen mukaan yksikön liikevaihto heikkeni kuusi prosenttia viime vuoden jaksoon verrattuna.

Koko tallennusalan pulmana on, että voittomarginaalit kuihtuvat samalla, kun myyty tallennustila kasvaa lähes eksponentiaalisesti.

” Tallennusmarkkinat ainakin EMEA-alueella kasvavat kovin hitaasti. Kolme toimijaa, HP, EMC ja Netapp, ovat kuitenkin suoriutuneet keskimääräistä paremmin”, IDC:n analyytikko Claus Egge arvioi julkistustilaisuudessa.

Eggen mukaan kasvu on nyt heikointa järeimmässä high end -sarjassa. Parhaan menekin hän uskoo olevan pk-yrityksissä, joissa on riittävästi osaamista ja kasvava tallennustarve.

HP Storageworksin EMEA-alueen strategisen liiketoiminnan suunnittelija Debbie Young vakuuttaa, että tilanne ei herätä huolta. ”Osuutemme on yhä kasvussa, ja olemme toimittaneet enemmän EVA-järjestelmiä kuin koskaan ennen.”

Eurooppa on HP:lle merkittävä, ja yhtiö menestyy vanhalla mantereella erityisen hyvin. Täällä yhtiö on säilyttänyt markkinajohtajuuden san- ja ulkoisissa levyjärjestelmissä, kun koko maailmassa EMC on kirinyt ohitse. EMEA-alue tuottaa HP:lle lähes puolet tallennuksen liikevaihdosta.

Datasta rahaksi

Storageworksin julkistukset liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuteen ja korkeaan käytettävyyteen. Neal Clapper korostaa myös HP:n ILM-ratkaisun eli informaation elinkaarren hallinnan arvoa yrityksille.

” ILM:llä yritykset voivat jalostaa uutta bisnestä analysoimalla tallennettua dataa. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden nousta kilpailijoidensa yläpuolelle”, Clapper luonnehti palvelua.

Storageworksin laajentuvassa valikoimassa kokonaan uutta on esimerkiksi Enterprise File Services (EFS) -palvelinklusteri, joka on HP:n ensimmäinen tuote enterprise-tason nas-verkkoihin. EFS:ään nivoutuu muun muassa Wan Accelerator, jonka väitetään pudottavan vasteajat hitaampien yhteyksien takana oleviin toimipaikkoihin jopa sadasosaan. Järeän EVA-perheen kolme uutuusmallia 4000, 6000 ja 8000 puolestaan ovat HP:n mukaan markkinoiden kokonaiskustannuksiltaan edullisin levytallennusjärjestelmä.

Nauhakirjastoissa merkittävä parannus on virtuaalikirjastojärjestelmä, jolla voi helposti luoda virtuaalisia nauhoja nopeaa tiedon palauttamista ja varmuuskopiointia varten. Sähköpostiarkistojen käyttöä helpottaa ratkaisu, jolla yksittäisen sähköpostiviestin voi löytää jopa sekunneissa miljoonien joukosta.

Osa uusista tuotteista ja palveluista on saatavilla heti, osa vasta kesäkuun puolivälissä.

HANNU JÄRVINEN

Trendin mukaisesti myös IBM hakee palveluliiketoiminnastaan suuria kasvulukuja ja kannattavuutta, mutta samalla yhtiö sijoittaa huomattavan paljon rahaa ja resursseja perustekniikoiden kehitykseen. Vanhan tekniikan uudessa soveltamisessa myyntimiehet puhuvat mielellään innovaatioista, mutta todelliset uudet keksinnöt syntyvät edelleen enimmäkseen kehityslaboratorioissa.

IBM:n tutkimuksen ja kehityksen vuosibudjetti on noin viisi miljardia dollaria eli reilut neljä miljardia euroa, ja sitä kuluttaa noin 3000 työntekijää kahdeksassa tutkimuskeskuksessa. Yksi tärkeistä päämääristä on tietokoneiden tehostaminen, johon yhtiö uskoo päästävän yhtäältä rinnakkaistuksen ja toisaalta miniatyrisoinnin kautta. Edellistä edustavat muun muassa Austinissa kehitettävät uudet prosessoriarkkitehtuurit, jälkimmäistä esimerkiksi Zürichissä tutkittavat hiilinanoputket eli fulleriinit.

Tutkimustyö poikii paitsi loputtomasti patentteja, myös uusia tuotteita. Powerpc-prosessoriarkkitehtuuri saa tänä vuonna rinnalleen uuden Cell-prosessorin, jonka ensimmäinen sovellus on näillä näkymin Sonyn loppuvuodesta markkinoille tuleva PS3-pelikonsoli. Myös Microsoftin hiljattain esitelty Xbox 360 -konsoli luottaa IBM:n siruihin: sitä vauhdittaa peräti kolme 3,2 gigahertsin Powerpc-prosessoria.

IBM itse kutsuu Celliä ”yhden sirun superkoneeksi”, mitä se kieltämättä ainakin teknisten tietojen perusteella muistuttaakin. Prosessorissa on 64-bittinen Power-ydin, joka ohjaa ja valvoo kahdeksan muun prosessorin toimintaa. Paperilla suorituskykyarvot näyttävät huimilta: 256 gigaflopsia eli miljardia liukulukuoperaatiota sekunnissa 4 gigahertsin kellotaajuudella. Valmistaja lupaa uuden prosessorinsa olevan myös vähävirtainen ja hyvin skaalautuva.

Todellisiin superkoneisiin on toki vielä matkaa. Muun muassa proteiinien ja ydinkokeiden mallintamiseen sopiva Blue Gene -superkone laskee jo peräti 77 teraflopsin nopeudella eli noin 300 kertaa niin nopeasti kuin Cell.

ARI KARKIMO

Vaikka Linuxin läpimurtoa on odotettu vuosia, on sen polulla vielä melkoisesti esteitä. ”Sertifioinnit ja tukipalvelujen lisääntynyt tarjontaa ovat lisänneet Linuxin uskottavuutta suuryrityksissä, mutta kotikäyttäjiltä ja pienyrityksiltä vaaditaan yhä paljon omaa aktiivisuutta”, Suomen Linux-käyttäjien yhdistyksen puheenjohtaja Arto Teräs kuvailee tilannetta.

Teräs selvitteli Linux-käytön tilannetta toukokuussa HP:n Linux Forumissa pitämässään katsauksessa. ”Kun Linux-harrastaja lähtee tietokoneostoksille, hän joutuu itse selvittämään, tukevatko laitteet Linuxia. Pienyrittäjä puolestaan näkee kauppaan mennessään koneessa tarran, jossa valmistaja suosittelee Windows XP:tä, joten hän tuskin Linuxia valitsee.”

Teräksen mukaan kunnissa ja valtionhallinnossa kiinnostus avoimen koodin ohjelmistoihin on suuri, ei vähiten taloudellisista syistä. ”Monella taholla tehdään selvityksiä ja kokeiluita. Suurimpia esteitä siirtymälle ovat osaajien ja suomennosten puute sekä se, että muutos on aina vaikeaa.”

HP vakuutteli foorumin osallistujille sitoutumistaan ja kiinnostustaan avoimen koodin ohjelmistoihin useammallakin suulla. Pääpuhujaksi oli hankittu yhtiön Linux-ohjelmasta vastaava teknologiajohtaja Bdale Garbee.

” Linux on vahvasti kuvioissa niin talon sisäisessä käytössä kuin tuotteissakin. Kaikki HP.llä käyttävät Linuxia päivittäin muun muassa webiä, sähköposteja ja pikaviestintä tarvitessaan. Olemme monin tavoin sitoutuneet Linuxiin ja avoimen koodin projekteihin, meillä on muun muassa 6500 koulutettua Linux-asmmattilaista”, Garbee kertoo.

HP:n Linux Forum keräsi Helsingin Messukeskukseen yli 400 it-alan asiantuntijaa ja päättäjää. Se oli osa HP:n EMEA-alueella järjestämää, helmikuussa alkanutta ja 20 maata kattavaa Linux-kiertuetta. Järjestelyissä olivat mukana monet merkittävät Linux-toimijat kuten Redhat, Novell, Oracle ja Nordicmind.

KARI HAAKANA

Nmt-käytöstä vapautuneelle 450 MHz:n taajuudelle olisi ottajia. Liikenneministeriöltä toimilupaa taajuusalueelle on hakenut seitsemän yrittäjää, joista luvan saaja olisi tarkoitus saada selville ennen juhannusta.

Valtiovallan puolelta taajuuden täyttävää tekniikkaa ei ole rajattu. Käytännössä taajuudesta ja toimiluvasta kilpailee kaksi tekniikkaa, cdma450 ja lyhennehirviö Flash-ofdm (fast low-latency access with seamless handoff – orthogonal frequency division multiplexing)

Cdma450 on lähinnä umts-tekniikan kanssa kilpaileva kolmannen sukupolven matkaviestintekniikka. Flash-ofdm taas on mobiilikäyttöön tarkoitettu laajakaistatekniikka. Näin asian näkee ainakin Flash-ofdm-tekniikkaa valmistavan Flarionin Euroopan markkinointijohtaja Joe Barrett. Langattoman laajakaistan tulevaisuutena rummutettua wimax-tekniikkaa Barrett taas pitää niche-ratkaisuna, joka ei sovellu mobiilikäyttöön. ”Eikä markkinoilla vielä ole wimax-laitteitakaan. Lisäksi wimax vaatii vielä runsaasti testaamista operaattoreilta”, Barrett heittää.

Flash-ofdm sen sijaan olisi Barrettin mukaan jo kypsää tekniikkaa. Laajoja käyttötestejä tekniikalla ovat jo tehneet Nextel ja T-Mobile. Suomessa vastaavia kokeiluja ei vielä ole ollut, mutta 450 MHz:n toimilupaa anonut Saunalahti on kertonut havittelevansa toimilupaa juuri Flash-ofdm-verkkoa varten. Kaupallisessa käytössä olevia verkkoja maailmalla on vasta yksi Yhdysvalloissa. Toisen verkon on tarkoitus nousta Eurooppaan vielä tänä vuonna.

Flash-ofdm-verkon nopeus olisi Prosessori-lehden haastatteleman Saunalahden liiketoimintajohtajan Panu Lehden mukaan puolesta megabitistä yhteen megabittiin. Saunalahden ideana on toteuttaa lähes sadan prosentin verkkopeitto haja-asutusalueille noin 400 tukiaseman avulla. Tukiasemat pystyttäisiin asentamaan nykyisiin gsm-tukiasemien mastoihin.

Flarionin tekniikkaan perustuvia verkkokortteja ja modeemeja ei vielä ole sankoin joukoin markkinoilla. Yhtiön omien korttien lisäksi ainut valmistaja tällä hetkellä on Siemens, mutta Barrett uskoo valmistajia tulevan lisää jo vuoden kuluessa.

ARI KARKIMO

Tiukka hintakilpailu ja asiakkaiden matala kynnys operaattorinvaihdolle ovat ajaneet mobiilioperaattorit ahtaalle. Laajakaistan tarjoajille vastaava kehitys olisi turmiollista, alan näkymiä luodanneen konsulttiyhtiö Capgeminin myyntijohtaja Jarmo Nykänen varoittaa.

” Vuotuinen asiakasvaihtuvuus on nyt noin 20 prosenttia, jos se nousee lähellekään mobiilimarkkinan noin 40 prosentin tasoa, keskimääräinen laajakaista-asiakas tuottaa pahimmillaan operaattorille satojen eurojen tappiot”, Nykänen sanoo.

Capgeminin selvityksen mukaan laajakaistabisnes on jo nyt heikosti kannattavaa tai jopa tappiolista. Kun liittymän kytkentä maksaa noin 150 euroa ja asiakkaan hankinta sekä suhteen ylläpito noin 200 euroa, mobiililiittymistä tuttu vaihtoruletti johtaisi katastrofiin.

Laajakaistamarkkinat ovat kypsymässä, joten uusia asiakkaita joudutaan houkuttelemaan kilpailijoilta. Capgemini suosittelee, että operaattorit ryhtyisivät muualla Euroopassa hyväksi koettuun tapaan etsimään kilpailukeinoja muualta kuin hinnasta.

Siellä kehitetään ja markkinoidaan paketteja, joissa asiakas saa operaattorilta sekä laajakaistayhteyden, halvat internet-puhelut että televisiopalvelut. Samaan pakettiin ollaan usein nivomassa myös mobiilipuhetta.

” Kokonaisuuksia tarjoamalla on asiakasvaihtuvuuden todettu pienenevän jopa 50 prosenttia, mikä parantaa kannattavuutta merkittävästi. Pakettien on havaittu lisäävän myös lisäävän myyntiä sekä kasvattavan liittymäkohtaista liikevaihtoa”, Jarmo Nykänen kertoo.

Capgemini uskoo, että niin sanotut triple-play -palvelut, joissa puheliikenne ja tv-tarjonta yhdistetään laajakaistaliittymään, lisääntyvät Suomessakin. Nyt tällaisia kokonaisuuksia tarjoavat muun muassa Maxinet, HTV ja Kuopion Puhelin.

TONI STUBIN

Intel on viime aikoina panostanut runsaasti uuden suoritintekniikan tuomiseen toimistoista ja palvelinhuoneista kuluttajien olohuoneisiin. Uusi Pentium D prosessori on Intelin pelinavaus kuluttajakäyttöön suunnattujen kaksiydinprosessorien markkinoilla. Hieman aikaisemmin kauppojen hyllyille ehti peli- ja muuhun tehokäyttöön suunnattu Pentium Extreme Edition 840.

Molemmille prosessoreille on yhteistä kahden megatavun L2-välimuisti (megatavu per prosessoriydin), 800 megahertsin järjestelmäväylä sekä 3,2 gigahertsin huippukellotaajuus. Extreme Edition tukee myös hypersäikeistystä eli hyperthreading-tekniikkaa, mutta Pentium D:ssä tätä ominaisuutta ei ole.

Uudet prosessorit vaativat uuden piirisarjan. Extreme Edition toimii yhdessä Intel 955X Express -piirisarjan kanssa. Pentium D:n kumppanina on Intel 945G Express, josta on tarjolla myös ilman integroitua GMA 950 -grafiikkapiiriä toimitettava 945P.

945-piirisarjan teknisiin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa tuki kahdeksankanavaiselle äänentoistolle, pci express -väylätekniikalle, kaksikanavaiselle 667 megahertsin ddr2-muistille, Matrix storage -tekniikalle ja kolmen gigabitin serial ata II -kiintolevyliitännälle.

Intel markkinoi uutta suoritintekniikkaansa kotien viihdekeskusten sydämeksi. Yrityksen näkemyksen mukaan monen ytimen prosessori mahdollistaa sen, että yhdeltä pc:ltä voidaan reitittää vaikkapa ääntä, kuvaa ja pelejä samaan aikaan eri huoneisiin. Kun ydinperhe ennen kokoontui aterian jälkeen yhdessä television ääreen, uudessa digikodissa jokainen puuhailee omiaan suljettujen ovien takana.

Intel uskoo vahvasti kahden suoritinytimen tekniikan vauhdikkaaseen yleistymiseen. Yrityksen teknologia-asiantuntijan Tommy Rydendahlin mielestä tuplaytimistä tulee uusien pc:iden vakio-ominaisuus vuoden loppuun mennessä.

OLLI-PEKKA KOMONEN – TUKHOLMA

Vastikään 25-vuotissyntymäpäiviään viettänyt Iomega on kasvanut laaja-alaiseksi tallennustarpeiden täyttäjäksi. Kymmenvuotiaan Zip-levyn jälkeen yritys on tuonut markkinoille erilaisia digiajan ratkaisuja vaihtelevalla menestyksellä. Vuosituhannen alun harhailujen jälkeen fokus on kristallisoitunut puhtaasti tallennustuotteisiin.

Vahva digitaalisen median konvergenssi ei ole jäänyt yrityksen johdossa vaille huomiota, ja Iomega aikookin hankkia kasvua seuraavaksi konttoreiden sijasta olohuoneesta.

Iomegan Euroopan myyntijohtaja Romain Cholat uskoo keskitetyn tallennuksen lyövän läpi kodeissa viimeistään ensi vuonna. ”Tällä hetkellä monet ajattelevat nas-laitteita pelkästään yrityskäyttöön suunnattuina. Meillä on tarjota hyvin pienikokoinen ja hiljainen wlan-yhteydellä varustettu laite, jonka kapasiteettia voi vielä laajentaa usb-liitännän kautta myöhemmin. Uskon että tämänkaltaisia laitteita hankitaan koteihin, ja niihin tallennetaan elokuvia, musiikkia ja valokuvia. Sen jälkeen sisältö on käytettävissä missä tahansa tietokoneessa, olohuoneessa, työhuoneessa tai vaikka lastenhuoneessa. Toivomme että myös elokuvayhtiöt ymmärtävät mikä potentiaali kotien digitalisoitumisessa piilee. En pidä mahdottomana ajatusta että esimerkiksi ‘kotinassin’ ostaja saisi laitteen mukana kupongin jolla voisi ladata kymmenen elokuvaa ilmaiseksi.”

Myös viime vuonna esitelty Rev-tekniikka on siirtymässä varmistusratkaisusta kotikäyttöön. ”Haluamme ehdottomasti tehdä Revistä standarditallennustekniikan – jopa käytetymmän kuin Zip on. Tällä hetkellä Rev on käytössä korvaamassa nauhoja nauha-asemissa, sekä eräässä nas-tuotteessamme. Neuvottelemme kuitenkin koko ajan erilaisista sopimuksista esimerkiksi pc-valmistajien kanssa, ja yritämme saada teknologiaa ujutettua myös perinteisen pc-maailman ulkopuolelle.”

Sopisiko Rev-levy siis esimerkiksi digitv-virittimen tallennusmediaksi? ”Ehdottomasti, tämänkaltaisia ratkaisuja tulemme näkemään markkinoilla hyvin pian.”

TERO LEHTO – BERLIINI

Nokia järjesti toista kertaa Enterprise Summit tapahtuman, jossa se esitteli asiakkailleen ja kumppaneilleen yritysten langattomia tuotteita ja visioita. Tarjolla oli monia kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten yritykset ovat uudistaneet liiketoimintansa prosesseja tai parantaneet asiakaspalveluaan työntekijöiden ja tietojärjestelmien paremmalla tavoitettavuudella.

Nokia esitteli itse Ventures-organisaationsa eli yrityshautomonsa kehittämän ratkaisun, jolla yritysten älypuhelimet saadaan it-osaston hallintaan. Nimellä Nokia Local Business Connectivity Solution tarkoittaa sitä, että kun työntekijä tuo bluetooth- tai wlan-puhelimensa tukiaseman lähettyville, se tunnistetaan imei-koodin ja mac-osoitteen perusteella, tarkistetaan käyttöoikeudet ja päästetään verkkoon. Järjestelmän kautta laitteeseen voidaan työntää esimerkiksi uusimmat kalenterit ja sähköpostit, tiedotteet tai tietoturvaohjelman päivitykset.

Ratkaisua esitteli ensimmäisenä ulkoistuspalveluita tarjoava Fujitsu Services Suomesta. Sen telepalveluiden johtaja Juha Korsimaa kertoi, että tekniikalla voidaan ottaa päätelaite etähallintaan, ja palauttaa esimerkiksi kadonneet tai pieleen menneet asetukset sekä opastaa käyttäjää teknisen ongelman kanssa siirtymättä fyysisesti paikalle.

Korsimaa sanoikin, etteivät älypuhelimet ole enää villejä ja vapaita, vaan it-osaston hallittavissa siinä missä kannettavat tietokoneetkin. Korsimaa myös lupaili, että yrityksen lähiverkon hyödyntäminen tuo yrityksille säästöjä tietoliikennekuluissa, kun tietoa ei haeta paikallisverkossa ilmateitse operaattorin kautta.

Nokian mobiiliratkaisujen johtaja Scott Cooper ennusti avauspuheessaan, että yritysten älypuhelinten ykkössovelluksena pysyy sähköposti. Cooperin mukaan mobiilisähköpostin kehityskaari muistuttaa pc:n vastaavaa: ”Nyt mobiilisähköpostissa ollaan samassa vaiheessa kuin pc-maailmassa vuonna 1992, joten tulevina vuosina edetään nopeasti kohti massamarkkinoita.” Nokia arvioi, että lähivuosina jo 30 prosenttia yritysten työntekijöistä voi lukea sähköpostia mobiililaitteellaan.

ARI KARKIMO

Elisa on tuonut markkinoille uuden matkapuhelinkonseptin, jossa Nokian 3230 -puhelimeen on paketoitu palveluiden käyttöä helpottava käyttöliittymä. Mobi-valikko tarjoaa hyöty- ja viihdepalvelut sekä puhelimen tärkeimmät ominaisuudet käyttöön yhdellä napin painalluksella.

Palvelut ovat puhelimessa tietokoneen työpöydän lailla aina käyttövalmiina ja palveluasetukset on esiasennettu. Valikon ansioista internetistä tuttujen palvelujen, kuten hakukoneen ja sähköpostin käyttö helpottuu. Sen avulla voi myös lukea esimerkiksi päivän uutisia, Elisa.net-portaalia ja tv:n ja radion ohjelmatietoja.

” Päätelaitekehitys on avannut mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia mobiilipalveluiden käyttöä helpottavia käyttöliittymiä. Elisa Mobi on esimerkki siitä, miten operaattori voi räätälöidä puhelimen laitevalmistajan kanssa siten, että palveluiden käyttäminen on entistä helpompaa”, johtaja Pasi Lehmus Elisasta sanoo.

Mobin mukana tuodaan tarjolla myös uusi kiinteähintainen datapaketti-vaihtoehto Elisa Prodata 10, joka sisältää 10 megatavua datasiirtoa kuukaudessa ja maksaa 6,10 euroa. Paketin puitteissa pystyy hyvinkin hoitelemaan jonkin verran sähköpostia, uutisten lukua tai Google-hakuja, mutta esimerkiksi tv:n uutisvideoilla kolahtaa pää katosta läpi heti alkuunsa. Rajan ylitys tuo laskuun lisää samat 6,10 euroa aina 10 megan välein.

TAPIO SALMINEN

Apple on päivittänyt alun perin koti- ja oppilaitoskäyttöön suunnattua Imac G5 -tuotelinjaansa entistä vauhdikkaammaksi ja monipuolisemmaksi. Samalla entistä kotikonetta on ajateltu uusiksi myös pienyritysten kannalta, sillä Imac G5 on houkutellut myös ammattikäyttäjiä.

Ulkoisesti mikään ei ole muuttunut, mutta sisällä on paljon muutoksia. Prosessoriksi on nyt tarjolla 1,8 tai 2,0 gigahertsin G5-suoritin. Kaikissa koneissa edullisinta 17-tuumaista versiota myöten on nyt myös vakiona puoli gigatavua muistia, joten erillinen muistipäivitys ei enää ole heti tarpeen. Osasyyllinen vakiomuistimäärän kasvattamiseen saattaa olla koneissa vakiona oleva uusi Mac OS X 10.4 Tiger, joka syö hiukan edeltäjäänsä enemmän muistia.

Suorituskykyä vauhdittaa myös nopeammaksi päivitetty näytönohjain. Kaikissa malleissa on vakiona Atin Radeon 9600, joka on varustettu pelaamiseen ja vaativampaan käyttöön kohtalaisesti riittävällä 128 megatavun muistilla. Entisissä malleissa oli 64 megatavua näyttömuistia.

Kaikissa Imac G5-malleissa edullisimmasta kalleimpaan on nyt vakiona yhdysrakenteinen Airport Extreme -verkkokortti ja bluetooth. Näin käyttäjän ei enää tarvitse miettiä Imacia ostaessaan, olisiko bluetooth mahdollisesti tarpeen joskus tulevaisuudessa.

Myös kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut. Kahdessa edullisemmassa mallissa on vakiona 160 gigatavun serial-ata-levy, 20-tuumaisessa lippulaivassa 250-gigatavuinen. Tilalle voi valita suurimmillaan peräti 400 gigatavun levyn.

Dvd-kirjoittava Superdrive-asema on niin ikään päivitetty uuteen versioon. Se tukee nyt sekä plus- että miinuslevyjen polttoa r- ja rw-muodoissa. Lisäksi uusille kaksikerroksisille levyille kirjoittaminen on vihdoin mahdollista.

Uudet Imac G5 -koneet ovat jo myynnissä, ja hinta on edeltäjiä edullisempi. 20-tuumaisen huippumallin hinta on 1 849 euroa, edullisimman 17-tuumaisen koneen saa omakseen 1 329 eurolla.

ARI KARKIMO

Helsingissä tehtiin poliisille viime vuonna ilmoitus 63 tietotekniikkarikoksesta, joiden kirjo ulottui luvattomasta tietojärjestelmien käytöstä petokseen. ”Kunnollinen tietoturvatyö auttaa varautumaan tietotekniikkarikoksiin”, Helsingin poliisin tietoturvapäällikkö Aku Hilve tähdentää. Hän muistuttaa, että varautumisessa kyse on paljosta muustakin kuin teknologiasta.

” Tekniikan lisäksi tietoturvatyötä on yhtä lailla menettelytavoista sopiminen ja käyttöoikeuksien tarkoituksenmukainen rajaaminen. Riskienhallintakaan ei tietoturva-asioissa ole aina kunnollista”, Hilve toteaa.

” Riskien todennäköisyys ja taloudelliset vaikutukset pitää selvittää, sen jälkeen niitä voi pienentää, poistaa tai siirtää vakuutusyhtiölle. Riskejä on monenlaisia, uhattuna voi olla tiedon saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus. Ne voivat kohdistua verkkoihin, palvelimiin tai palveluihin”, hän luettelee.

Varautumisen perustana on se, että suojataan verkko ja palvelimet sekä huolehditaan ylläpidosta ja päivityksistä. Varmuuskopiointi on hoidettava arvioitujen riskien mukaisesti.

Käytön valvonnan on oltava kunnossa, jotta tiedetään kuka tekee ja mitä. Vastuut pitää määritellä selkeästi ja vastuuhenkilöt on nimettävä.

” Dokumentointi on tärkeää. Tietomurtojen selvittämisessä auttaa lokitietojen mahdollisimman laaja kerääminen. Tutkinnan kannalta on myös tärkeää, että palvelinten kellonajat ovat oikeellisia”, Aku Hilve sanoo.

Hilveen mukaan ensimmäinen tehtävä, kun epäillään jotain hämärää tapahtuneen, on varmistua ensin, ettei kyse ole tietoliikennehäiriöstä tai muusta viasta.

” Jos yhä näyttää, että ollaan tekemisissä rikoksen kanssa, kaikki todisteet pitää ottaa talteen. Sitten on nimettävä yhteyshenkilö ja myös varattava henkilöresursseja tapahtuneen selvittämiseen. Tämän jälkeen otetaan yhteys poliisiin”, hän opastaa.

ARI SAARELAINEN

Identiteetin hallinta nousee vauhdilla uudeksi it-alan miljardibisnekseksi. Kehityksessä näkyy, että väärien identiteettien käyttäminen ja identiteettivarkaudet ovat Yhdysvalloissa nopeimmin kasvava rikollisuuden laji, joka aiheuttaa 12 miljardin dollarin liiketoimintatappiot vuodessa.

Sähköisessä asioinnissa täytyy heti tietää, kuka ovella kolkuttaa. Sitä varten tarvitaan tehokkaita portinvartijoita, jotka tarkistavat, millä asioilla tulija on, mihin hänellä on pääsy ja mitä hän siellä saa tehdä.

” Identiteettien hallinnan markkinoiden arvo on yli 5,8 miljardia dollaria, ja Metagroupin mukaan osuutemme on 28 prosenttia”, Sunin identiteettien hallinnan johtaja Kirk Brown sanoo.

Sun on käyttäjäprovisioinnin globaali markkinajohtaja. Yhtiö julkisti alkuvuodesta kattavan, neliportaisen kokonaisuuden käyttäjäprovisiointia varten. Access Manager, Identity Manager, Directory Server ja Identity Auditor hoitavat käyttäjätunnistuksen, valtuutuksen ja itse sisäänpääsyn sekä käyttäjärekisterin hallinnan.

Sunin teknologialla voi saumattomasti virtualisoida erityyppisiä rekistereitä. Brownin mukaan kilpailijoilla ei ole vastaavaa pakettia sekaympäristöihin, ja asennuksista 80 prosenttia onkin tehty muihin kuin Sun-ympäristöihin.

Sunin Suomen-yksikön practice manager Mikko Soirola kertoo, että Suomessa identiteettien hallinnan tarpeeseen törmätään jatkuvasti.

” Julkishallinnossakin halutaan siirtää palveluja verkkoon. Esimerkiksi Imatralla on alkamassa nettilääkärikokeilu, ja sitä ennen pitää varmistua siitä, ettei potilaskertomuksia ja muuta arkaluontoista informaatiota välity vääriin käsiin”, Soirola valottaa.

Identiteettien hallinnan ratkaisujen käyttäminen tuottaa myös rahallista hyötyä. ”Kun hallinta on kunnossa, liiketoimintaa voidaan automatisoida. Saadaan paremmin rasvattu kone”, Soirola kuvailee.

ARI KARKIMO

Cd- ja dvd-polttosoftastaan parhaiten tunnettu ohjelmistotalo Nero pyrkii tarmokkaasti kohentamaan otettaan pohjoismaisista markkinoista. Samalla se haluaa monipuolistaa ilmettään: ”On epäoikeudenmukaista leimata meidät vain polttosoftan valmistajaksi”, myyntijohtaja Patrick Peeters harmittelee.

”Nero 6 ei ole vain poltto-ohjelma, se multimediapaketti, jolla voi tehdä kaiken tarpeellisen. Työpöydillä on aivan turhaa kuvakkeita videoiden, valokuvien ja audion käsittelyyn ja toistamiseen, kaikkeen tuohon pääsee käsiksi yhdestä Nero-kuvakkeesta”, Peeters kehuu.

Oma osuutensa suppeaan Nero-mielikuvaan on sillä, että täyden kattauksen saa vain ostamalla ohjelman sellaisenaan. Suurin osa Nero-käyttäjistä on saanut sovelluksen joko tallentavan aseman tai tietokoneen kylkiäisenä. Näiden oem-versioiden laajuus vaihtelee, mutta täyttä tarjontaa niissä ei koskaan ole.

Kappaleissa laskettuna oem-versiot hallitsevat Nero-kauppaa, niitä on peräti 95 prosenttia myydyistä.

Nero on poltto-ohjelmien ykkönen, lähimmät haastajat ovat Roxio ja Pinnacle. Pitkän päälle Peeters arvelee Microsoftin olevan kovin kilpailija. ”Windowsin Longhornin on luvattu sisältävän paljon sellaista mitä me teemme. Vaikka Microsoftin tuotteet ovatkin aina myöhässä, alan kultainen sääntö on, ettei sen kanssa kannata kilpailua. Ehkäpä sitten on etsittävä elintilaa niistä aukoista, jotka Longhorn jättää.”

Aikaisemmin Ahead-nimellä toiminut Nero etsii liiketoimintaa myös uudenlaisilla tuotteilla. Se myy myös kehittämäänsä Mpeg4-standardiin pohjautuvaa Nero Digital -pakkauskoodekkia, joka pakkaa niin videota kuin audiotakin.

Toinen päänavaus on voip-puheluratkaisu Sipps, jota ei myydä paketoituna vaan oem-tuotteena esimerkiksi pc:n tai web-kameran mukana. Sen uskotaan leviävän myös operaattoreiden kautta.