Digijärkkärit

TEKSTI JA TESTIT: JUKKA TIKKANEN • KUVAT: TIMO SIMPANEN

Monipuolisuuteensa nähden kohtuuhintaiset digitaaliset järjestelmäkamerat kiinnostavat niin yrityksiä kuin kuluttajiakin. Hyvän peruspaketin saa samalla rahalla, joka pari vuotta sitten piti maksaa paremmasta kompaktikamerasta.

Mukana vertailussa:
• Canon EOS 350D
• Nikon D70S
• Olympus E-300
• Pentax *ist DS

Järjestelmäkameralla on aina ollut vahva maine muiden kameroiden joukossa. Se erottaa vakavat harrastajat näppäilijöistä ja ammattilaiset amatööreistä. Laadulla ja ominaisuuksilla on tietysti myös hintansa. Laadukkaimpien järjestelmäkameroiden hintataso saa asiaan vihkiytymättömän haukkomaan henkeään.

Vaihdettavat objektiivit, loistava peilietsin, runsaat ja monipuoliset lisävarusteet sekä pitkä käyttöikä ovat kuitenkin vahvoja valtteja, kun ollaan hankkimassa laatukameraa vaativaan käyttöön.

Järjestelmäkamera ei ole kaikkien kuvaajien ja näppäilijöiden kamera. Monipuolisuudesta ja joustavuudesta sekä moduulirakenteisuudesta johtuen sekä hinta, koko että painokin nousevat monien mielestä turhan suuriksi.

Osittain samoista syistä vaativa ja kunnianhimoinen kuvaaja valitsee nimenomaan sen työkalukseen.

Vertailun laitteet edustavat tunnettujen valmistajien järjestelmäkameravalikoiman edullisimpia malleja, joten aivan huippuodotuksia ne eivät täytä. Eikä näin ole syytä olettaakaan.

Vertailukameroiden valmistajista Canonilla ja Nikonilla on tuoteohjelmassaan myös useita vaihtoehtoisia digirunkomalleja, siinä missä Olympuksen ja Pentaxin mallistossa on vertailuhetkellä vain yksi kalliimpi runkovaihtoehto.

Edullista laajennettavuutta

Filmin valtakaudella edullisten järjestelmäkameroiden hintataso laski kiitettävän lähelle tavallisen kotikuvaajan kukkaronnyörien avautumiskynnystä. Aivan samoille lukemille ei vielä digiajan järjestelmien hinnoissa olla päästy, mutta uusimman sukupolven laitteet ovat ominaisuuksiinsa nähden joka tapauksessa yllättävän edullisia.

Halvimmat järjestelmäkamerarungon ja peruszoomin muodostamat paketit maksavat alle tuhat euroa. Parhaimmillaan saa tähän hintaan tarjouksena rungon ja kahden objektiivin paketin. Tämä on jo niin edullinen hinta, että se asettaa kalleimman hintaryhmän kompaktikamerat ahtaalle.

Järjestelmäkameran olennaisin ero jopa ulottuvalla objektiivilla varustettuihin kompaktikameroihin piilee loistavassa peilietsimessä sekä mahdollisuudessa käyttää lukuisia vaihto-objektiiveja ja lisävälineitä.

Laadukasta kameraa havittelevaa kiehtoo järjestelmäkamerassa myös sen tarjoama mahdollisuus aloittaa edullisella peruspaketilla ja pikku hiljaa päivittää ja laajentaa järjestelmää yhä laajemmaksi ja laadukkaammaksi.

Tämä sopii mainiosti myös kameroiden valmistajille, sillä peruspaketin myynnin myötä kuvaaja saadaan pysyväisasiakkaaksi oman merkin piiriin.

Merkkiuskollisuus onkin yksi järjestelmäkamerakaupan avainilmiöitä – aivan samaan tapaan kuin autokaupankin piirissä. Useimmiten vain pettymys tai pitempiaikainen tyytymättömyys ajaa asiakkaan toisen tuotemerkin helmaan.

Iso hintahaitari

Järjestelmäkameralaitteiston moduulirakenteisuuden vuoksi on vaikeata suoralta kädeltä sanoa, mikä on koko laitteiston hinta. Jo yhden laitemerkin tuotteista voidaan koota useita eri hintaisia kokonaisuuksia. Jonkinlaista pohjaa hinta-arvioille voi kuitenkin antaa muutaman esimerkkilaitteiston kasaaminen.

Otetaanpa esimerkiksi tunnettu valmistaja, jonka laitevalikoima on riittävän kattava. Kootaan laitevalikoimista kolme toiminnallisesti samankaltaista järjestelmää, jotka edustavat edullista, keskihintaista ja huippulaitteistoa.

Esimerkkijärjestelmämme muodostuvat rungosta, kolmesta objektiivista ja erillisestä salamalaitteesta. Objektiiveina ovat yleiszoom, lähikuvausobjektiivi ja telezoom.

Aloittelijan laitteisto koostuu amatöörirungon lisäksi edullisesta peruszoomista, lyhytpolttovälisestä makro-objektiivista ja edullisesta telezoomista sekä salamalaitteesta. Tällaisen paketin kokonaishinta asettuu noin 2000 euron tietämiin.

Vaativan harrastajan laitteisto koostuu puoliammattilaisrungosta, laadukkaasta yleiszoomista, pidempipolttovälisestä lähikuvausobjektiivista sekä laadukkaasta telezoomista ja tehokkaammasta salamalaitteesta. Tämän paketin hinta nousee yli 4000 euron.

Huippuluokan ammattilaiskalustoon valitaan laadukas kamerarunko, huippuluokan valovoimainen peruszoom, lähikuvaukseen tarkoitettu zoom sekä valovoimainen vaativiin tehtäviin kelpaava telezoom. Kokonaisuuden kruunaa valmistajan tehokkain salamalaite.

Ammattilaispaketin hinnan kohdalla näppäilijän kannattaa jo istua alas, sillä laadultaan ja ominaisuuksiltaan tinkimättömän laitteiston kokonaishinta kipuaa 10000 euroon.

Laadun mielikuvia

Usein kysytään mikä erottaa kalliit merkkikamerat toisistaan, mutta aivan yksiselitteistä vastausta ei ole. Tarjolla on useita laadukkaita ja hyvämaineisia laitemerkkejä, joiden välillä on toki eroja, mutta näiden merkityksestä voidaankin keskustella sangen pitkään.

On selvää, että ammattilaisten eniten suosimat merkit kuten Canon ja Nikon ovat rakentaneet maineensa suurimmalta osin laadun ja kestävyyden varaan. Tämähän ei tietenkään tarkoita, että monet muut perinteiset ja tunnetut merkit olisivat olennaisesti huonompia.

Joillakin markkina-alueilla myös monet muut perinteiset merkit, kuten esimerkiksi Leica, Minolta, Olympus ja Pentax ovat aina kuuluneet kuvaajien suosikkeihin.

Kyse on myös mielikuvista. Kun kerran ammattilaiset suosivat tiettyjä merkkejä, tämän perusteella muodostuu helposti mielikuva, että näiden laitteiden käyttäminen takaisi automaattisesti paremmat kuvat.

Näinhän ei luonnollisestikaan ole. Taitava kuvaaja, olipa hän sitten harrastaja tai ammattilainen, saa erinomaisia kuvia aikaan myös vähemmän tunnetuilla tai vaatimattomammilla laitteilla.

Hyvien kuvien takana on useimmiten paljon taitoa ja tekniikkaa, mutta aina myös näkemystä ja ideoita. Pelkät laitteet eivät yksinään takaa onnistunutta lopputulosta.

Järkevä rakenne

Kompaktikameroista poiketen järjestelmäkameroiden runkojen ydin on poikkeuksetta metallia. Kameroiden rungon muodostaa teräs- tai magnesiumvalukehikko, jonka päälle on valettu tai kiinnitetty komposiittirakenteinen varsinainen runko. Tällä tavoin saavutetaan kevyt, kestävä ja tuotantokustannuksiltaan kohtuuhintainen rakenne.

Vertailukameroiden etsimet rajaavat todellisesta kuva-alasta pois noin viitisen prosenttia. Digitaalikamerassa voisi hyvin olla sataprosenttinen etsin, sillä kuvasta ei enää jälkikäteen rajaudu mitään pois, kuten negatiivien tai diapositiivien kohdalla.

Tarkemman rajauksen näyttävän etsinjärjestelmän valmistaminen tulisi varmaankin kalliimmaksi, siksi tällaiset etsimet ovat vain huippuammattilaitteissa.

Canonin ja Nikonin etsinkuva on aavistuksen kirkkaampi kuin Olympuksessa ja Pentaxissa, mutta etsinkuvat poikkeavat sävyltään, joten erojen havaitseminen on jopa rinnakkain vertailemalla melko vaikeata.

Pentax on joukon ainoa kamera, jossa on oikea pentaprisma. Pentaxin etsinkuva onkin kilpailijoihin verrattuna aavistuksen terävämpi ja kontrastikkaampi.

Canonissa ja Nikonissa on peilien avulla toteutettu niin kutsuttu pentapeilietsin. Olympuksessa on muista poiketen niin kutsuttu porropeilietsin, minkä ansiosta kameran päällä ei ole lainkaan peilikameroille tyypillistä etsinkyhmyä.

Kaikissa kameroissa on yhdysrakenteinen, kameran päälle sijoitettu esiin ponnahtava salamalaite. Tämä takaa säälliset salamakuvat, mutta salamoiden teho on sangen vaatimaton. Ohjelukuna on kaikilla muilla 11 (metreillä laskettuna, ISO 100) paitsi Canonilla, jonka ohjeluku on 13.

Näiden salamalaitteiden teho riittää hyvin vain muutamien metrien etäisyydelle. Suurempaa salamatehoa kaivattaessa on hankittava kameran lisävarusteluistiin kiinnitettävä tehokkaampi lisäsalama.

Zoomilla pärjää pitkälle

Järjestelmäpakettien peruszoomit edustavat valmistajiensa objektiivivalikoiman edullisinta ryhmää. Tämänhän sanoo jo objektiivien hintakin. Pakettien noin tuhannen euron hinnasta objektiivi haukkaa muutaman sadan euron verran.

Edullisen hinnan vaikutus näkyy objektiivin mekaanisessa rakenteessa ja muun muassa niiden valovoimassa. Objektiivirungon päämateriaalina on monissa tapauksissa komposiittimateriaali. Objektiivien valovoima on vain kohtalainen, yhtään hyvä- tai huippuvalovoimaista laitetta ei kuulu joukkoon.

Edullisen hinnan takana on myös se, että yksikään vertailun zoomeista ei ole tarkoitettu kattamaan täyttä kinofilmiruudun alaa. Kaikki objektiivit on suunniteltu filmiruutua pienikokoisemmalle kuvailmaisimelle. Täyden ruudun kattavat, vastaavilla polttoväliominaisuuksilla varustetut objektiivit olisivat jo selkeästi kalliimpia.

Objektiivien polttovälialue kattaa hyvin kaivatuimman alueen laajakulmasta pikkuteleen. Kaikkien muiden zoomauskerroin on kolmen luokkaa, mutta Nikonin objektiivin miltei nelinkertainen zoomausalue on joukon laajin.

Jos kuitenkin otetaan huomioon Olympuksen kahden zoomin peruspaketti, vie tämä kirkkaasti voiton, sillä ne yhdessä kattavat kinokameran polttovälialueen 28 millistä aina 300 milliin. Yhdistelmän zoomauskerroin on miltei 11-kertainen.

Vertailukameroiden zoomien lähikuvausominaisuudet ovat kohtalaiset, sillä pisimmällä polttoväliasetuksella päästään kuvaamaan noin postikortin kokoinen alue. Todella vaikuttavia lähikuvia kaipaavan on kuitenkin syytä hankkia käyttöönsä erityisesti lähikuvaukseen tarkoitettu mikro- tai makro-objektiivi.

Eroja käytettävyydessä

Kaikissa vertailun kamerapaketeissa ovat perusominaisuudet varsin hyvin kohdallaan. Erityisesti Olympuksen ja Pentaxin kohdalla on panostettu tavanomaista enemmän käytön helppouteen ja ne toimivat hyvin myös ”tähtää ja laukaise” -periaatteella.

Canon ja Nikon tarjoavat hieman kahta muuta paremman käytettävyyden, sillä niiden säätöihin ja asetusvaihtoehtoihin pääsee helpommin käsiksi. Nämä ominaisuudet vetoavat ennen kaikkea niihin kuvaajiin, jotka haluavat itse valita kuvausasetukset.

Yleinen periaate on se, että useimmin kaivatut säädöt, kuten valotuksen hienosäätö, valkotasapainoasetukset, iso-herkkyysasetukset ja salaman toimintatapa ovat helposti valittavissa omista painikkeistaan tai selkeiden säädinten avulla.

Harvemmin kaivatut toiminnot, muun muassa valotuksen tai valkotasapainon haarukointi sekä terävöinti- ja värikorjailuasetukset on useimmiten tehtävä valikon kautta.

Säädettävyyden suhteen pisimmän korren vetää Nikon, jonka kintereillä Canon ja Pentax seuraavat sangen tiiviisti. Olympuksestakin löytyy käytännössä kaikki samat säätöominaisuudet kuin muistakin, mutta niiden tekeminen on hieman työläämpää.

Kameran koko on aina makuasia. Toiset pitävät reilun kokoisesta ja toiset taas arvostavat pientä kokoa. Kameroiden äärimmäiset kokoerot ovat kohtalaisen suuret. Kun ottaa käteensä suurikokoisimman Nikonin tai pienimmän Canonin, on koko- ja painoero merkittävä.

Pientä kameraa on helpompi kuljetella ja jopa pidellä, mutta toisaalta suurempi koko ja paino tuovat mukanaan lisää massaa ja näin ollen myös vakautta kuvaamiseen.

Minkä valitsisin?

Kokonaisuutena joukon laitteiden välillä on suhteellisen vähän eroja. Lisäksi osa eroista on puhtaasti maku- ja mieltymyskysymyksiä. Jos kuvaajalla on tapana käyttää kameraa automaattiasetuksin ilman suurempia käsisäätöjä tai korjailuja, ovat kaikki kamerat käytännössä yhtä helppokäyttöisiä.

Jos taas kokeneen ja vaativan kuvaajan tapaan halutaan itse vaikuttaa valotukseen ja asetuksiin erilaisin hienosäädöin, alkavat erot eri kameroiden välillä käydä ilmeisen selviksi.

Tuntumaltaan, samoin kuin kooltaan ja painoltaankin Nikon on vertailujoukon vakuuttavin laite. Kalleimman hintansa vastapainoksi se tarjoaa myös ammattimaisimman vaikutelman.

Myös Olympus on reilun kokoinen kamera, joskin se on selvästi Nikonia kevyempi. Se on kuitenkin muita selvemmin suunnattu sellaiselle käyttäjälle, joka kernaasti luottaa automatiikkaan ja jättää hienosäädöt muiden murheiksi.

Joukon pienikokoisemmat kamerat, Canon ja Pentax sijoittuvat näiden kahden välimaastoon. Canon tarjoaa Nikonin veroiset säätöominaisuudet aavistuksen hankalammin käytettävässä paketissa.

Pentax puolestaan on helppokäyttöisyyden ilmentymä. Sen säätöjen ja asetusten muuttaminen on hieman Canonia kankeampaa, mutta selkeästi Olympusta sujuvampaa.

Kuvanlaadun suhteen erot kameroiden välillä ovat suhteellisen pieniä, erityisesti jos kuvia ei tulosteta tai vedosteta poikkeuksellisen suureen kokoon. On syytä ottaa huomioon, että objektiivin vaikutus kuvanlaatuun on melko suuri. Jos edullisen perusobjektiivin tilalle hankitaan huippuluokan ammattiobjektiivi, paranee kuvanlaatu havaittavasti.

nikon d70s
Hyvin suunniteltu Nikon on monipuolinen väline jopa puoliammattilaisen tarpeisiin. Kameran käytettävyys on erinomainen ja järjestelmän laajennettavuus erittäin hyvä. Pakettiin kuuluva objektiivi on vertailujoukossa kiistattomasti paras.