Kadonneen tiedoston palautus

Kuinka toimia, kun tiedosto on poistettu, eikä varmuuskopiota ole? Tuhotun tiedoston saa pelastettua palautusohjelmalla, jos vahinko huomataan ajoissa.

VESA KERÄNEN

Tietojen katoamisen syynä on useimmiten käyttäjän huolimattomuus tai tahallisuus. Myös virukset sekä laitteistoviat voivat viedä tiedostoja mennessään. Rikkoutuneen kiintolevyn korjaaminen onnistuu harvemmin kotikonstein, mutta ammattilaisen avuin tietoja saadaan pelastettua vialliseltakin levyltä.

Tiedostoja katoaa helposti epähuomiossa. Tyypillisesti käyttäjä valitsee väärän tiedoston tai poistaa tiedoston tarkistamatta, onko sen varmuuskopio tallessa. Poistetut tiedostot päätyvät Windowsin roskakoriin, jonne ne varastoidaan ennen tiedostojen lopullista tuhoamista. Tässä vaiheessa tiedostojen palauttaminen on vielä helppoa. Tiedostot palautuvat alkuperäiseen sijaintiinsa roskakorin Palauta-toiminnolla.

Aina tiedostoa ei varastoida roskakoriin. Kun käyttäjä poistaa tiedoston vaihtonäppäimen kanssa (shift+delete), poistetaan tiedosto tallentamatta sitä roskakoriin. Myös lähiverkon jaetusta hakemistosta poistetut tiedostot katoavat ohi roskakorin.

Kun roskakori tyhjennetään, merkitään tiedostojen varaama levytila vapaaksi. Tämän jälkeen tiedostot eivät näy käyttäjälle ilman apuohjelmia. Vahingossa poistetun tiedoston voi kuitenkin palauttaa vielä senkin jälkeen, kun roskakori on tyhjennetty.

Varausyksikkö säilönä

Kaikki poistettu tieto säilyy levyllä, ellei tiedoston varaamalle tilanvarausyksikölle kirjoiteta tietoa päälle. Poistettujen tiedostojen palautusohjelmilla voi periaatteessa palauttaa vuosienkin takaisia tiedostoja, jos niiden varaama tila levyllä on säilynyt koskemattomana.

Kun tiedoston katoaminen huomataan ajoissa, on hyvät mahdollisuudet onnistua tiedoston palautuksessa. Vahingon tapahtuessa on vältettävä levylle tallentamista.

Pahimmassa tapauksessa levylle tallentaminen tai jopa palautusohjelman asentaminen voi tuhota pelastettavan tiedoston varaamat tilanvarausyksiköt. Monet ohjelmista varoittavatkin tästä vaarasta ja suosittelevat ohjelman asentamista eri levylle.

Jotkin palautusohjelmat eivät vaadi asennusta lainkaan. Ne toimivat muistitikulta tai cd-levyltä. Jos pelastusohjelmaan joudutaan turvautumaan usein, turvallisinta on asentaa ohjelma valmiiksi koneelle tai muistitikulle.

Palautuksen rajat

Helpointa tiedoston palauttaminen on varmuuskopioista, jos sellaiset on tehty. Muussa tapauksessa avuksi tarvitaan tiedostojen palautusohjelma, jolla päästään lukemaan tiedostojärjestelmän kirjanpitoa tallennetusta datasta.

Palautusohjelmat analysoivat levyosion tilanvaraustaulukkoa eli fatia (File Allocation Table) tai mft:ä (Master File Table). Tilanvaraustaulukosta käy selville tiedostojen sijainti levyosiolla eli mitkä varausyksiköt kuuluvat millekin tiedostolle.

Tilanvaraustaulukko sisältää myös tiedon vapaista varausyksiköistä, joihin tietoa voidaan tallentaa. Kun tiedosto poistetaan, sen käyttämät tilanvarausyksiköt merkitään vapaiksi. Varsinainen tieto katoaa vasta, kun varausyksikköjen päälle tallennetaan uutta tietoa.

Tietoa ei välttämättä tallenneta perättäisille tilanvarausyksiköille. Näin tapahtuu levyosiolla, joka on pirstoutunut ja kaipaisi eheytystä. Käytännössä onkin mahdollista, että jokin osa tiedostoa on jo ylikirjoitettu, vaikka tiedoston palauttaminen onnistuu palautusohjelmalla.

Tiedoston eheys varmistuu vasta tiedostoa avatessa. Esimerkiksi kuvatiedosto, joka tiedostokoon, nimen ja päiväyksen perusteella vaikuttaa kelvolliselta tiedostolta, ei välttämättä avaudu kuvankäsittelyohjelmalla. Käytännössä tiedosto on silloin menetetty.

Jos tilanvaraustaulukko on vahingoittunut, on tiedostojen palauttaminen vaikeampaa. Ainoa keino on lukea levyn sektoreita ja etsiä tiedoston aloituskohtia. Tätä ei voi tehdä kaikilla palautusohjelmilla. Hyvää onneakin tarvitaan, jotta tiedosto saadaan tällä tavoin pelastettua.

Parhaat pelastajat

Tiedostojen palautusohjelmia on sekä ilmaisia että maksullisia. Varsin kattavasta tarjonnasta on vaikea nimetä parhaita, mutta hyväksi havaittuja ohjelmia ovat esimerkiksi Finalrecovery, Pc Inspector File Recovery ja Recover My Files.

Tietokone.fi -palvelun Softa-alueelta löytyvät myös Filerestore- ja File Scavenger -ohjelmien kokeiluversiot. File Scavengerista on kaksi eri versiota. Pienempi on tarkoitettu levykkeeltä ajattavaksi. Myös ilmainen Restoration-ohjelma toimii asentamatta esimerkiksi muistitikulta.

Tiedostojen palautusohjelmilla voi palauttaa tuhottuja tiedostoja kiintolevyltä, levykkeeltä, muistikortilta ja muilta massamuisteilta. Ainoa vaatimus palautusohjelmalle on, että se tukee tallennusmedian tiedostojärjestelmää. Useimmat palautusohjelmat osaavat lukea fat- ja ntfs-tiedostojärjestelmiä sekä niiden eri versioita, osaksi myös Linuxin tiedostojärjestelmiä. Ntfs on käytössä Windows 2000 ja Xp-käyttöjärjestelmissä, fat-tiedostojärjestelmä vanhemmissa versioissa.

Palautusohjelmilla voi palauttaa yksittäisen tiedoston, kansion tai jopa poistetun levyosion. Useimmilla ohjelmilla on mahdollista palauttaa kaiken tyyppisiä tiedostoja. Ainoastaan valokuvien palauttamiseen erikoistuneet ohjelmat lukevat vain jpeg-, tiff- ja raw-kuvatiedostoja.

Poistettujen tiedostojen haku nopeutuu, kun palautusohjelmalla voi suodattaa haettavia tiedostoja tiedostotyypeittäin. Jos poistettuja tiedostoja on paljon, niitä voi etsiä tiedostonimen perusteella ja lajitella päivämäärän, tiedostokoon ja tiedostotyypin mukaisesti.

Osa ohjelmista näyttää lisäksi tiedostokohtaisia lisätietoja, kuten Word-dokumenttien tekijätiedot. Recover My Files -ohjelmalla on myös mahdollista esikatsella poistettujen tekstitiedostojen sisältöä, jos tiedosto on luettavassa kunnossa.

Palautusohjelmat luokittelevat tiedostot sen perusteella, mitkä ovat tiedoston palauttamisen edellytykset. Esimerkiksi poor-statuksen tiedostot ovat käytännössä menetettyjä lopullisesti, vaikka tiedosto löytyykin palautusohjelmalla.


Kadonneet valokuvat

Kaikilla pelastusohjelmilla voi palauttaa poistettuja kuvatiedostoja tai laitevian kadottamia kuvia lukemalla digikameran muistikorttia. Silti kuvien palautuksessa on hyvä turvautua muistikorttien käsittelyyn erikoistuneisiin palautusohjelmiin.

Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Imagerecall, Art Plus Digital Photo Recovery, Digital Photorescue Pro ja Pc Inspector Smart Recovery. Myös muistikorttien varmuuskopiointi sekä alustaminen on mahdollista tehdä Imagerecall-ohjelmalla. Kelvolliseksi palautusohjelmaksi osoittautui myös Recover My Files, jolla voi kiintolevyjen lisäksi etsiä poistettuja kuvia muistikorteilta.

Ohjelmilla voi lukea yleisimpiä muistikortteja, joissa on tiedostojärjestelmänä fat16 tai fat32. Kuvien palauttamisessa on myös avuksi, jos palautusohjelma kykenee näyttämään kuvasta esikatselukuvan. Usein se jo kertoo, onko tiedoston palauttaminen mahdollista. Lisäksi esikatselukuva nopeuttaa kuvien etsimistä, sillä kameroiden käyttämä nimeämistapa ei kerro kuvan sisällöstä.


Varmuuskopio auttaa aina

Tiedostojen palauttaminen on huomattavasti varmempaa, kun tiedostot on varmuuskopioitu asianmukaisesti. Tiedostojen säännöllisestä varmuuskopioinnista on huolehdittava manuaalisesti tai automaattisesti ajoitettuna tehtävänä. Turvallisinta on tehdä kopiot ulkoiselle tallennusmedialle, jossa tiedostot ovat turvassa laitteistovialta tai muulta tietojen katoamiselta.

Työaseman ja kannettavan tiedostojen varmuuskopioimiseksi on monia tapoja. Tiedostot voi kopioida lähiverkon tiedostopalvelimelle tai ulkoiselle kiintolevylle. Myös dvd ja cd ovat kelvollisia varmistusmedioita.

Ilman asianmukaisia ohjelmia varmuuskopiointi on yksinkertaisuudessaan tiedostojen kopioimista. Sopivilla ohjelmilla varmuuskopiointi tehostuu siten, että kopioinnin kohteeksi voidaan valita esimerkiksi vain muuttuneet tai uudet tiedostot.

Säännöllinen varmuuskopiointi onnistuu vain ajastamalla varmistus, sillä kuten tiedostojen tuhoaminen, myös varmuuskopiointi voi epähuomiossa jäädä tekemättä.

Kaikkia tiedostoja ei kannata varmuuskopioida. Kopioimatta voi huoletta jättää Windowsin sekä siihen asennetut ohjelmat, koska käyttöjärjestelmän ja ohjelmat voi ongelmatilanteissa asentaa asennusmedialta. Pääsääntöisesti varmuuskopioinnin kohteeksi valitaan työtiedostot, kuten asiakirjat, taulukot ja digikuvat. Myös sähköposti kannattaa varmuuskopioida liitetiedostoineen. Joidenkin ohjelmien asetukset voivat olla myös kopioinnin arvoisia.

Varmuuskopioinnin voi tehdä Windowsin omalla Varmuuskopiointi-työkalulla. Sillä voi varmistaa valitut kohteet manuaalisesti tai ajastetusti. Ohjelmalla ei voi kuitenkaan polttaa varmistuksia cd-levylle, vaan ne on tallennettava kiintolevylle.

Myös Tietokone.fi -palvelun Softa-alueelta löytyy varmuuskopiointiin soveltuvia ohjelmia. Digikuvien varmuuskopioinnin voi tehdä esimerkiksi Acdseen kaltaisella arkistointi-ohjelmalla.

Tagit: -
Lähetä Tulosta Tilaa RSS-syöte
Takaisin ylös

Tietokone 1/2012 julkaisupäivä 25.1.2012

Äly tulee – oletko valmis?

Kohta asut älykkäässä kaupungissa, ennustaa tammikuun Tietokone. Lehdessä katsellaan muutenkin eteenpäin, sillä esittelyssä ovat vuodet 2020 it-trendit. Vertailuun on otettu all-in-one -tietokoneet ja 24-tuumaiset näytöt. Vinkkejä on tarjolla ilmaisten nettipuhelujen soittamiseen kännykällä sekä Facebookin tietoturvan parantamiseen.

Takaisin ylös

Tietokone 7/2005

Lehden uusimmat numerot ovat vain tilaajien luettavissa. Vanhemmat numerot ovat vapaasti kaikkien luettavissa.

Voit myös ostaa Tietokoneen digilehden.

TTL ry
Pieni kirjapuoti
Takaisin ylös