Solaris avautuu

Samuli Kotilainen

Sun Microsystemsin uusi Solaris-versio hämmentää käyttöjärjestelmämarkkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ominaisuudet niin kymmenien prosessorien tehopalvelimiin kuin edullisimpiin Celeron-kannettaviinkin.

Vielä pari vuotta sitten yleinen mielikuva Solariksesta, niin kuin unix-käyttöjärjestelmistä yleensäkin, oli tylsä hiljaista kuolemaa tekevä vanhakantainen palvelinjärjestelmä, jonka myynti on tasaisessa laskussa. Tänä vuonna jakeluun päässyt Solaris 10 muuttaa käsitykset tyystin. Ensimmäistä kertaa Sun panostaa vahvasti Intelin ja AMD:n x86-rautaan perustuviin koneisiin ja tuo niille aivan samat ominaisuudet kuin raskaille unix-myllyille.

Kaiken huipuksi Solaris päätettiin vapauttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoksi. Kuka tahansa voi ladata ja muunnella käyttöjärjestelmän lähdekoodia, eikä käyttöjärjestelmästä veloiteta jatkossa senttiäkään. Sanalla sanoen Linux on saanut palvelinkäyttöön todella kovan tason kilpailijan.

Avoin lähdekoodi ei itse asiassa ole Sunille uusi asia, vaan kyseessä on paremminkin paluu juurille. Sunin perustajiin kuulunut Bill Joy oli unixien kantaisän, avoimesti yliopistoissa kehitetyn bsd:n eli Berkeley Software Distributionin takana. Tälle avoimelle perustalle syntyi Sun Microsystems ja yhtiön tietokoneiden käyttöjärjestelmä Sun OS vuonna 1983. Myöhemmin käyttöjärjestelmän pohja uudistettiin, mistä syntyi ensimmäinen Solaris vuonna 1992.

Unixin viimeinen linnake

Erilaiset unix-käyttöjärjestelmät ovat olleet melko tuntemattomia verrattuna Windowsin, Dosin tai OS/2:n tapaisiin massojen työkaluihin. Todellisuudessa unixit ovat jo vuosikymmenten ajan hallinneet tehotyöasemien ja varsinkin palvelimien markkinoita. Aivan viime vuosiin asti palvelinkaupassa unix-koneita on myyty useammalla eurolla kuin Windows-koneita.

Windowsin ja Linuxin kehittymisen myötä tilanne on nopeasti muuttunut. Perinteinen unix-käyttöjärjestelmien kirjo on harventunut sukupuuton partaalle. Käytännössä markkinoille on jäänyt enää kova kolmikko: Hewlett-Packardin HP-UX, IBM:n AIX sekä Sunin Solaris. Eräässä mielessä Sun on unix-maailman viimeinen tukijalka, sillä HP ja IBM eivät enää tuo kovin näkyvästi esille omia unix-versioitaan.

Sunilla tilanne on toinen, sillä yhtiön tukijalka on sen omilla Ultrasparc-suorittimilla pyörivät raskaat palvelimet, joiden ainut käyttöjärjestelmä on Solaris. Windows-koneita Sun ei myy, eikä Linuxiakaan tuoda palvelimiin kovin innokkaasti. Kevyempään suuntaan on nyt laajennuttu Solariksen x86-versiossa, joka toimii aivan tavallisella Intelin ja AMD:n prosessoriraudalla Celeron-halpaprosessoreista raskaimpiin Xeoneihin ja Opteroneihin. Käyttöjärjestelmä on nyt ilmainen, ja rahat kerätään Linuxin tapaan laitemyynnillä ja tukipalveluilla.

Linuxin korvaajaksi

Testasimme Solaris 10:n x86-versiota kahdella pc-koneella, joista toisessa oli Intelin Pentium- ja toisessa AMD:n Athlon-prosessori. Solaris asentui molempiin mukisematta, joskin lähinnä palvelinkäyttöön suunnatussa järjestelmässä ei ole tukea kaikille uusille näytönohjaimille tai lisälaitteille.

Solariksen käyttötuntuma on varsin lähellä Linuxia. Tämä on luonnollista, sillä graafinen käyttöliittymä on Gnome, jota käytetään myös useissa Linux-jakeluissa. Sovelluspuolelta löytyy niin ikään tuttuja sovelluksia, esimerkiksi Sunin Staroffice-toimisto-ohjelmapaketti.

Solarista ei ole tarkoitettu tavalliseen perustyöasemakäyttöön, ja ohjelmatarjonta koostuukin lähinnä erikoissovelluksista. Palvelinohjelmissa tilanne on aivan toinen, sillä Solaris on lukumäärällä mitattuna suosituin unix-alusta.

Solariksessa komentokehote tulee ehkäpä Linuxiakin tutummaksi, sillä useimmat vaativammat palvelinominaisuudet toimivat kokonaan tekstikomennoilla. Tämä voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta Solaris-ammattilaiselle komentorivi on usein helpoin vaihtoehto. Komennot on helppo kopioida ohjeiksi muille ylläpitäjille, ja myös erilaisten skriptien teko on helpompaa.

Teknistä ilotulitusta

Sun kehuu sijoittaneensa Solaris 10:n kehitykseen noin puoli miljardia euroa. Jättipanostuksella on saatu noin 600 uudistusta.

Eräs merkittävimmistä on käyttöjärjestelmän jakaminen niin kutsutuiksi Container-osioiksi. Tekniikka on tuttu kaikkein järeimmistä tehopalvelimista tai suurkoneista, joissa koneen voi jakaa useampaan erilliseen loogiseen osaan.

Usein palvelinohjelmat on pakko jakaa omille palvelimilleen, jotta ne eivät sotkisi toistensa toimintaa. Uudessa Solariksessa osiot ovat ohjelmallisia, mutta täysin erillisiä. Pienenkin palvelimen voi jakaa vaikkapa kymmeneksi erilliseksi koneeksi, joiden saamia resursseja voi muutella lennossa. Kokeilimme tekniikkaa yhden prosessorin testikoneessa, ja näinkin kevyt mikro saatiin helposti jaettua useaksi osioksi.

Uuden Solariksen kantava teema on ollut nopeuden kasvu. Vanhoille sovelluksille luvataan parhaimmillaan parinkymmenen prosentin nopeuslisä. Optimointiin on myös kehitetty uusi apuväline, Dtrace. Sen avulla yritykset voivat melko helposti tutkia omia sovelluksiaan ja etsiä pullonkauloja sekä vaikeasti havaittavia ohjelmavirheitä.

Uusi tekniikka on myös Predictive Self Healing. Solaris osaa itse tarkkailla toimintaansa ja jopa korjata joitakin ongelmia etukäteen.

Osa Solariksen uutuuksista julkistetaan vasta myöhemmin. Näinä hetkinä on valmistumassa uudenlainen zfs-tiedostojärjestelmä, jossa ei käytännössä ole lainkaan tilarajoituksia.

Varmuus on valttia

Yrityskäytössä Solariksen suurimmat myyntivaltit saattavat tulla hieman yllättävistä tekijöistä. Vuosia sitten Sun muutti Solariksen sisäistä rakennetta, mikä ei lainkaan miellyttänyt asiakkaita. Sun otti onkeensa, ja yhteensopivuudesta tehtiin kilpailuvaltti.

Solarikselle samoin kuin Sunin palvelinraudalle on jo yli seitsemän vuoden ajan taattu jatkuva binääriyhteensopivuus taaksepäin, eli nykyiset sovellukset toimivat varmasti myös tulevissa järjestelmissä. Tämä on merkittävä lupaus varsinkin Intelin ja HP:n Itanium-ongelmien jälkeen.

Avoimen koodin lisenssiongelmilta Sun suojautuu omien sopimustensa ja patenttisalkkunsa kanssa, ja Solaris-käyttäjille luvataan täysi oikeussuoja. Myös tietoturvan puolella Solariksen maine on vankka.

Pystyykö Sun kilpailemaan näillä avuilla Linuxiin panostavia it-jättejä ja Microsoftin Windowsia vastaan? Solariksen tekniset ansiot ovat ainakin kiistattomat, ja hintalappu usein Linuxiakin edullisempi.

Solarista neljässä sukupolvessa

EQ Online on tullut tunnetuksi pankki- ja sijoitustoiminnastaan, jota harjoitetaan pitkälti internetin välityksellä. Yhtiölle on kertynyt kokemusta niin Windows- kuin Linux-järjestelmistäkin, mutta päätyöjuhta on Solaris.

Mikä on Solariksen vahvin ominaisuus? ”Solaris on stabiili”, kertoo järjestelmäasiantuntija Juha Virtanen. ”Windowsia sai aikaisemmin olla koko ajan paijaamassa, jotta se pysyi pystyssä. Parhaat Solaris-koneet olivat olleet päällä yhtä mittaa yli kolme vuotta, kunnes sähköt jouduttiin katkaisemaan muusta syystä”, Virtanen kertoo. Hän tosin toteaa, että Windowsin luotettavuus on parantunut selvästi NT4:n ajoista.

Myös Linuxin luotettavuus on koettu hyväksi. Solariksella on tietoturvan puolesta kuitenkin eräs etu puolellaan. Käyttöjärjestelmä ja monet sen sovellukset ovat Linuxiin ja Windowsiin verrattuna harvinaisia, joten ne pysyvät paremmin suojassa viruksilta ja hakkereilta.

Vääntöä riittää

Solariksen suorituskykyyn ollaan erittäin tyytyväisiä. ”Solaris venyy todella pitkälle”, kehuu Virtanen. Hän kertoo, että järjestelmä ei lyyhisty kovimmassakaan kuormassa, vaan käyttäytyy ennustettavasti. Tämän vuoksi Solaris ei myöskään vaadi palvelimelta yhtä paljon ylimääräistä varatehoa huippukuormien varalle kuin Windows.

Solariksen ylläpitoa tekstikomennoilla Virtanen pitää hyvänä asiana. Käyttöohjeet voi kirjoittaa suorina tekstikomentoina, ja skriptien teko on helppoa. Samoin etäkäyttö on teksti-ikkunoiden kautta mutkatonta, eikä siihen vaadita lisäohjelmia. Tämä on ollut EQ:lle tärkeää, sillä kehitystyö ja ylläpito tehdään lähes kokonaan etäyhteyksien kautta.

Solaris on tunnettu binääriyhteensopivuuden säilyttämisestä. ”Solaris 10:ssä on muutettu joitakin perusasioita esimerkiksi palvelujen käynnistämisessä. Vielä ei tiedetä, onko tämä hyvä vai huono asia”, pohtii Virtanen. Yhteensopivuuteen ollaan kuitenkin tyytyväisiä. Järjestelmissä pyörii tälläkin hetkellä sulassa sovussa neljän eri sukupolven Solaris-versioita Intel-, AMD- ja Sun Ultrasparc -alustoilla.