Tekstiviesteistä voi oppia paljon

Suomalaiset lähettivät vuonna 2004 yli 2,1 miljardia tekstiviestiä, joka tekee reilua viittä miljoonaa suomalaista kohti noin 400 viestiä vuodessa tai 30 viestiä kuukaudessa. Matkapuhelinvalmistajat ja operaattorit eivät suunnitelleet tekstiviestiä kuluttajahitiksi, rakentaneet sen ympärille vuosien avoimia standardointikomiteoita ja käyttäneet vuosia ominaisuuksien keksimiseen ja virittelemiseen. Ehkä juuri siksi palvelu onkin teknisesti niin toimiva ja suosittu. Nyt pitäisi keksiä, miten tämä kuvio toistetaan, jotta Suomea voitaisiin taas kehua mobiilin ykkösmaana.
Nykyisin mobiilipalvelut eivät enää näytä syntyvän spontaanisti kuluttajien lähtökohdista ja tarpeista, vaan laitevalmistajat ja operaattorit kehittävät niitä tulojen toivossa. Keksinnön ympärille lähdetään rakentamaan tekniikkaa, jota sitten lehdistö kutsutaan katsomaan, kun ensimmäinen demo on valmis. Demo toimii yhden valmistajan laitteilla ja operaattorin sisällä. Tosielämän esimerkkinä tästä voi mainita paljon puhutun pikapuheen (push-to-talk), eli pat, poc tai ptt riippuen kenen valmistajan nykytoteutusta katsoo.
Kuvaavaa on, että teknisesti toimivimmat pika- ja puheviestit kulkevat nykyisin ilmaisohjelmilla, kuten Agile Messenger, jotka on rakennettu pc-työasemissa käytettyjen pikaviestimien varaan, kuten ICQ ja MSN. Sillä välin kun alalla yritetään standardoida tekniikkaa, joka toisi operaattorille rahaa pelkkien datasiirtomaksujen päälle, kuluttajat asentavat omat ohjelmansa, joilla pikaviestit kulkevat ilman erityistä virittelyä.
Matkapuhelinten valmistajat eivät mielellään kerro näistä helpoista ja jopa maksuttomista vaihtoehdoista, koska niiden on pidettävä myös operaattorit tyytyväisenä.
Tekstiviestillä palvelua
Alaa seuraavan toimittajan työn yhtäältä hauskuus ja toisaalta myös riesa on, että olen ollut kokeilemassa ja testaamassa ensimmäisten joukossa luultavasti satoja yksittäisiä mobiilipalveluita. Hyvistä ideoista huolimatta puhelimeni päävalikkoon ei ole pysyvästi päässyt monikaan kaupallinen sovellus. Tietokone Mobitin kuvaketta puhelimessani ei varmaankaan lasketa, koska olin itse tekemässä sitä.
En silti pahastuisi, jos siellä olisi muidenkin kuvakkeita. Iltalehden ja Soneran uutissovellusten kuvakkeet jouduin poistamaan, kun ne lakkasivat toimimasta äskettäin. Ne ehtivät pyöriä pari vuotta, mutta ilmeisesti näitä Symbian- ja Series 60 -sovelluksia ei saatu koskaan toimimaan uusissa puhelimissa tai päivittäminen olisi ollut liian kallista.
Paras arkinen mobiilipalveluni onkin niin yksinkertainen kuin taksin tilaaminen tekstiviestillä. Viesti ”Helsinki Kornetintie 8” numeroon 13170 on helppo muistaa ja myös tallentaa puhelimen viestien vakiopohjiin. Tässä on myös onnistuttu tärkeässä asiassa. Kun normaalisti taksia soittaa kiireessä ruuhka-aikaan, ei saa varmuutta sen saapumisesta. Tekstiviestitilaukseen saa kaksi vastausta, joista toinen vahvistaa, että auto on oikeasti tulossa. Auto myös tulee perille varmemmin eli sms-tilaus selkeästi nostaa palvelun laatua.
Moni kollegani ei tätäkään palvelua tosin käytä, koska ensivaikutelma oli huono alkuvaikeuksien vuoksi. Minunkin toinen tilaukseni jäi ilman vahvistuksia, mutta seuraavana päivänä tasan samaan kellonaikaan taksikuski viimein soitti. Selitin tilanneeni auton vuorokautta aiemmin tekstiviestillä ja selkeästi on tapahtunut virhe. Taksimies kuittasi, että enkö voi tilata autoa niin kuin normaalit ihmiset, ja sulki puhelimen.
Lahden kaupunki taas on pistänyt peruuntuneet hammaslääkäriajat uusjakoon tiedottamalla niistä tekstiviestitse. Kunta säästää rahaa ja ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Palvelulla on ollut käyttäjiä 15-vuotiaista yli 70-vuotiaisin, koska tekstiviesti on riittävän yksinkertainen.
Toimiva 3g-palvelu
Viime talvena Suomessa oltiin siirtymässä kaupalliseen 3g- eli umts-vaiheseen, ja yleiset odotukset olivat viileän varautuneet uusien palveluiden suhteen, joita ei juuri esiteltykään. Niinpä positiivinen yllätys oli, kun soitin ensimmäisen videopuheluni Saunalahden tammikuun lanseerauksen myötä.
Alalla on siis tosiaan onnistuttu luomaan uusi 3g-palvelu, joka ei vaadi mitään asetuksia tai säätöjä puhelimeen. Videopuhelun soittamiseen riittää, että painaa puhelimen vihreää luuria ja valitsee haluamansa kuvayhteyden. Palvelu myös toimii heti kaikkien valmistajien puhelinten välillä. Operaattoreiden välillä se ei Suomessa tosin vielä toimikaan.
Tälläkin rintamalla on tosin innovointia tapahtumassa. Alan yritykset kehittävät jo ims-standardiin perustuvaa viritystä nimellä ”videon jakaminen” (”video sharing”), jolla kuvayhteyden voisi avata ja sulkea kesken puhelun. Ajatus on kiinnostava, mutta se vaatii tukea sekä päätelaitteelta että operaattorilta. Riski on, että teknisesti toimiva palvelu taas rampautetaan laite- ja verkkoriippuvaiseksi, tai asetukset puhelimeen on osattava etsiä ja tallentaa jostain.
Tekstiviesti toimii hyvin, koska se ei vaadi muuta kuin sms-keskuksen numeron, joka tulee liittymän mukana sim-kortilla. Tähän suuntaan pitäisi päästä takaisin, jos uusille palveluille halutaan enemmän käyttäjiä. Edes asetusten puskeminen automaattisesti puhelimiin ilmateitse ei ole yhtä luotettavaa, koska käyttäjän pitää osata päättää mitä tehdä tällaisen ”palveluviestin” kanssa.








