Vaikuttaja: Mikael Jungner
Teksti: Antti J. Lagus • Kuvat: Timo Simpanen
Yleisradion toimitusjohtajan Mikael Jungnerin mukaan ei riitä, että teknologiat ja väylät ovat kunnossa, vaan YLEn tärkein rooli on tuottaa sisältöä. YLE myös tuo uusia vaihtoehtoja Suomeen.
Yleisradio on jatkossa entistäkin riippuvaisempi lupamaksuista, koska kaupallisten toimijoiden toimilupamaksu poistuu lähivuosina kokonaan. Lupamaksut nousevat vastaavasti noin 3 – 4 prosenttia vuosittain vuoteen 2010 asti.
Jungnerin mielestä lupamaksu on edelleen hyvä diili. Noin 50 sentillä päivässä saa kymmeniä tunteja televisiota, radiota ja lisäksi internet-sisältöä. Hänen mukaansa Yleisradio myös tuottaa ohjelmia tehokkaammin kuin muut pohjoismaiset yleisradioyhtiöt.
” Kustannukset per tuotettu tunti ovat Suomessa edullisemmat. Myös toisella mittarilla eli laadulla arvioiden Yleisradion tilanne on hyvä. Yleisradiota pidetään riippumattomana, luotettavana, monipuolisena ja laadukkaana”, Jungner luettelee.
YLE ehkäisee USA:n tv-painajaisen
” Siitä huolimatta, että yleisöjen segmentoitumista on havaittavissa, lähes 100 prosenttia suomalaisista viettää tätä nykyä viikossa vähintään kaksi tuntia Ylen ohjelmien parissa”, Jungner sanoo.
Yleisradion tehtävä on Jungnerin mukaan huolehtia siitä, ettei kaikilta kanavilta tule pelkkää tietokilpailuviihdettä. Toisaalta Suomessa myös kaupalliset kanavat ovat eriytyneet niin, että MTV3:n ja Nelosen ohjelmaprofiili on erilainen.
” On vaikea sanoa, miten tässä käy. Toivottavasti Suomessa ei tapahdu Yhdysvaltain kaltaista painajaista, jossa 60 – 70 kanavaa lähettää lähes pelkkää samaa”, Jungner sanoo.
Yleisradiokin seuraa ohjelmien suosiota katsojatutkimuksin, mutta YLEllä on Jungnerin mukaan pidempi pinna lopettamisen suhteen kuin kaupallisilla kanavilla, joilla päätös voidaan tehdä nopeastikin.
Teknisellä puolella ohjelmatuotannossa ollaan menossa kohti nauhattomuutta. Digitaalisuuden ja nauhattomuuden edut tulevat Jungnerin mukaan todella esiin siinä vaiheessa, kun siihen päästään läpi koko tuotannon. Nauhojen kanssa töiden teko on huomattavasti aikaa vievempää kuin se, että koko tuotanto on saatavissa digitaalisessa muodossa. Muun muassa haku helpottuu.
It-maailman kolme trendiä
Jungner näkee it-maailmassa kolme trendiä. Ensimmäinen on kaikkien laitteiden yhteentoimivuus ja niiden tulo olohuoneisiin. Kodin mediakeskuksessa tosin vielä riittää kehitettävää, ennen kuin siihen asetetut toiveet todella toteutuvat.
Toinen on ihmisten halu tuntea historiansa. Aika moni haluaisi Jungnerin mukaan, että kuvausryhmä seuraisi omaa elämää alusta alkaen. Ihmiset haluavat kerätä elämästään valokuvia, videoita, lempitelevisiosarjoja ja –musiikkia.
Kolmantena trendinä Jungner mainitsee liikkuvuuden ja esittele Nokian prototyyppilaitetta, jolla näkyy pienikokoiselta tarkalta kuvaruudulta televisio-ohjelmia. Laitteeseen tulee broadcast-signaalina digi-tv-lähetystä, joka ei käytä UMTS-verkkoa. Näin sen kuukausimaksu tulee olemaan ehkä vain kymmenisen euroa, jolla televisiota voi katsoa niin paljon kuin haluaa.
Mobiili-tv laittaa telkkarin liikkeelle
Mobiili-tv:n pilotissa on Helsingin seudulla 500 päätelaitetta. Palvelua kehittävät muun muassa Yleisradio, Nokia, operaattorit, MTV3 ja Sanomawsoy. Käytetyn tekniikan ansiosta saadaan tehokkaasti pakatuksi jopa 30 kanavaa.
” Mobiili-tv:n ansiosta ihmiset eivät ole niin sidottuja kotiinsa, vaan voivat esimerkiksi bussissa tai junassa seurata uutisia tai sarjaohjelmia”, Jungner sanoo.
Mobiili-tv:ssä interaktiivisuus saadaan toteutetuksi helpommin telepalveluin kuin kotilaitteissa. Digitelevisioon 2000-luvun alussa ladatut kaksisuuntaisuuden tekniset odotukset eivät ole Jungnerin mukaan täyttyneet. Toisaalta ihmiset ovat hankkineet mhp-digibokseja aika vähän.
” Kaksisuuntaisuus kyllä tulee. Kaksisuuntaisuuden tuovissa teknologioissa mhp on edelleen ykkösvaihtoehto. Se on aika laajasti käytössä Euroopassa ja se on myös avoin. Uskoisin, että 2007 – 2010 se alkaa olla laajojen kansanjoukkojen käytössä”, Jungner sanoo.
Digitaalisuus säästää 10 miljoonaa euroa vuodessa
” YLEn 400 miljoonan euron liikevaihdosta tappio on 50 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Digitointi ja eläkkeet eivät yksin riitä, vaan asioita on tehtävä tehokkaammin. Täällä on käynnissä paljon kehittämishankkeita, joilla haetaan säästöjä”, Jungner kertoo.
Väki tulee vähenemään YLEssä eläkkeelle siirtymisen kautta, mutta on myös työtehtäviä, joita tarvitaan edelleen. Eläköityiminen tuo kuitenkin liikkumavaraa YLEn talouteen. Myös digimaailmaan siirtyminen tuo merkittävät säästöt – vuositasolla kymmenen miljoonaa euroa.
YLEllä on myös uusia rahareikiä. Jungnerin mukaan esimerkiksi kotimaiseen draamaan on päätetty panostaa enemmän. Uudet palvelut, kuten arkistojen avaaminen, vaativat myös resursseja.
” On vaativa paletti, että pysymme tietoyhteiskuntakehityksen ja mediakehityksen eturintamassa ja samaan aikaan voimme tasapainottaa talouden. Talouden tasapainottaminen ei saa johtaa siihen, että emme ole mukana tässä kehityksessä”, Jungner linjaa.
Tietoyhteiskunta tarkoittaa Jungnerin mielestä viime kädessä, että ihmisten on mahdollisimman helppo päästä käsiksi siihen sisältöön, jota he haluavat – olipa tämä sisältö sitten viihdettä, elokuvia, urheilua tai tietoa.
Digiradio tulee hitaammin kuin digi-tv
Digiradio ei ole edistynyt samalla tavalla kuin digitaalitelevisio, koska useimpiin radioihin ei voi liittää digiboksin kaltaista lisälaitetta vaan joudutaan ostamaan uusi radio. Digiradio oli Jungerin mukaan kokeilu, joka on nyt tehty ja osaamista on saatu. Tulokset olivat, että jos digiradiosta olisi haluttu edetä, siitä olisi pitänyt tehdä valtakunnallinen. Tällä hetkellä se ei ole realistista, mutta jatkossa varmastikin kyllä.
Digiradion aikataulu riippuu paljon siitä, miten kaupalliset toimijat etenevät. Digiradio pitää Jungnerin mielestä tehdä samanlaisena kansallisena hankkeena kuin digi-tv. Hän ei osaa sanoa, milloin se tapahtuu, mutta yksi merkkipaalu on uusien toimilupien myöntäminen.
Tallennearkistojen avaamista on YLEssä selvitetty jo jonkin aikaa. Toteutus on vielä auki, sillä asiaan liittyy paljon käytännön kysymyksiä tekniikasta ja hinnoittelusta tekijänoikeuksiin. Nykyään tekijänoikeudet otetaan huomioon jo ohjelmien tekovaiheessa, mutta vanhan aineiston tekijänoikeuksien haltijoita voi olla hankalaa jopa löytää.
Helppous ja osaaminen tietoyhteiskunnan teemoja
Tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana Microsoftilla ennen Yleisradiota toiminut Jungner on sitä mieltä, että aiempi työ antoi maailmanluokan mittakaavan kuvan asioihin. Myös it-puolella sisältö alkaa olla ykkönen. Siellä puhutaan hänen mukaansa enemmän sisällöstä kuin tekniikasta.
” Helppous ja osaaminen ovat myös suuria teemoja. Jos kansalaiset oppisivat käyttämään tietoyhteiskunnan palveluita, siitä syntyisi huomattavaa säästöä ja elämänlaadun parannusta. Perusidea on pitää asiat yksinkertaisina ja saada monimutkaistenkin tuotteiden yksikköhinta alhaiseksi laajojen markkinoiden ansiosta”, Jungner sanoo.
YLE on tässä suhteessa Jungnerin mielestä pidemmällä kuin Microsoft, sillä televisio on helppokäyttöinen väline, joka on lähes kaikilla, mutta vain puolella suomalaisista on tietokone.
” Olen koonnut kolmisen tietokonetta itse. Syy, miksi lopetin, oli se, että poltin yhden prosessorin. Laitoin puhdasta hopeatahnaa prosessorin ja jäähdyttäjäsiilin väliin laskeakseni lämpötilaa. Poistin näpelöinnissä syntyneen eristävän rasvakerroksen kynsilakan poistoaineella, mutta kävi niin, että tyttöystäväni kynsilakassa oli jonkin verran eristävää öljyä, joka poltti prosessorin saman tien”, Jungner kertoo.
Jungnerin mukaan aiemmin kannatti koota koneet itse, sillä valmiiksi kootuissa koneissa ei ollut uusimpia komponentteja. Siinä pääsi jopa puolesta vuodesta vuoteen kehityksen edelle. Se tuli myös halvemmaksi.
Mikael Jungner
Ikä 40 vuotta
Perhe Avioliitossa, yksi lapsi
Koulutus 1997, oikeustieteen lisensiaatti
Työura
2005 – Yleisradio, toimitusjohtaja
2002 – 2004 Microsoft, tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja
2000 – 2002 Pääministerin poliittinen erityisavustaja
1999 – 2000 Oikeusministerin erityisavustaja
1997 – 1999 Hallintoministerin erityisavustaja
1996 – 1997 SDP:n eduskuntaryhmä, lainsäädäntösihteeri
1995 – 1997 Lakiaisaintoimisto Jungner
1995 – 1996 Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, assistentti
Harrastukset sukeltaminen, tietokonepelit, elokuvat
Yleisradio toimittaa ohjelmia ja sisältöä televisioon, radioon ja internetiin. Yleisradion toiminnan keskeiset arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja korkea laatu. Näitä arvoja YLE toteuttaa 3 600 henkilön voimin.
