Videotuotanto kevenee
JANI ROSTI
Ammattimainen videotuotanto elää voimakasta murrosvaihetta digitaalisen videon ansiosta. Pientuottaja voi pärjätä pelkällä kannettavalla tietokoneella, välijohdolla ja dv-kameralla.
Digitaaliset videokamerat ovat muutamassa vuodessa korvanneet kokonaan analogiset kilpailijat kuluttajamarkkinoilta. Häähumun ja lasten juhlahetket voi tallentaa biteiksi jo muutaman sadan euron ostoksella. Kotikäyttäjän lisäksi digitaalisen videon kehittyminen vaikuttaa merkittävästi myös ammattimaisen videotuotannon parissa.
Uutisointiin tai tapahtumien tunnelmakuvien välittämiseen videoitse ei vaadita enää paljon. Kun kannettavienkin tietokoneiden tehot riittävät mennen tullen normaaliin videoeditointiin, kulkee selkärepun kokoisessa kuvauslaukussa helposti mukana pienen tuotantoyhtiön koko kalusto. Video on maailmalla jo muutaman tunnin sisällä kuvaamisesta, oltiinpa sitten kotitoimistolla tai maakunnan tangokarnevaaleilla.
Siksi digitaalisen videon murroksessa ei ole niinkään merkittävästi kyse uudesta tekniikasta, vaan tuotantovaiheen dramaattisesta yksinkertaistumisesta. Muutos on suoraan verrattavissa siihen, mitä digikameroiden rynniminen markkinoille teki perinteiselle filmikuvaamiselle. Kotikäyttäjiä kiinnostavat laitteiston edulliset hinnat ja ammattilaisia tuotannon nopeutuminen.
Pientuotannolla kysyntää
Edulliselle, joustavasti eri medioihin jaettavalle pientuotannolle on kysyntää enemmän kuin koskaan aiemmin.
Lähetysaikaa valtakunnallisilla tv-kanavilla ei riitä kaikille halukkaille. Esimerkiksi urheilu- ja tapahtumasponsoroinnissa liikkuvat kuitenkin merkittävät rahasummat, joiden vastineeksi halutaan näkyvyyttä myös niissä lajeissa, jotka eivät joka kodin lähetystaajuuksille pääse.
Tästä syystä kaiken keskipisteeksi muodostuu internet. Edullinen ja vapaa julkaisukanava on täydellinen lisä keventyneen digituotannon jatkoksi, ja mahdollistaa taloudellisesti täysin uusia toimintamalleja.
Yksittäisen, muutaman megatavun videon siirto katsojalle ei palveluntarjoajalle maksa enää kuin murto-osan siitä, mitä kyseisen kontaktin hinta mainostajalle on. Yksi esimerkki tästä on laajakaista- ja mobiiliasiakkaista kilpailevat operaattorit, jotka pyrkivät lisäämään palvelujensa houkuttelevuutta videopohjaisella erikoistarjonnalla.
Www-video pienentää odotuksia
Webbikäytössä erot ammattikaluston ja kuluttajakameroiden välillä tasoittuvat entisestään. Kun videota joka tapauksessa pakataan ja pienennetään alkuperäisestä, vähenee alkuperäisen laadun merkitys – ja siten myös paineet investoida tuotantokustannuksia nostavaan high end kalustoon.
Edullisempaa tuotantoa ajatellen on merkittävää sekin, että www-videoita kulutetaan nykyisellään muun surffauksen lomassa, ja niiden asema mediana on kuvagallerioiden ja passiivisesti katsottavan viihteen välimaastossa. Leikkeiden suorastaan oletetaan olevan tiiviitä ja lyhyitä, mikä on edullista, nopeaa tuotantoa ajatellen ideaalitilanne.
Kohti massamediaa
Internetissä jaettavaksi sisällöksi näyttäisivät muodostuvan yhä vahvemmin rinnakkaiset tuotannot, joilla peitetään sitä tarjontaa, jota valtakunnalliset mediat eivät kata. Pienemmät urheilutapahtumat, harrastukset ja matkailu löytävät internetin kautta yleisönsä, kun digitaalisen tuotannon ansiosta video myös pystytään toimittamaan perille taloudellisesti kannattavasti.
Mainostajia kiinnostavan suuren näkyvyyden ehtona olisi kuitenkin päästä aktiivisesta sisällön hakemisesta siihen, että tarjonta valuisi näkyville nimenomaan ilman jatkuvaa klikkailua – passiivisen katsomisen ehdoilla.
Varteenotettava väline tuotantojen esiin tuomiseen onkin esimerkiksi bannerimainonta, jossa mainostaja tarjoaisi nettisivun kulmassa napin painalluksesta käynnistyvää videovirtaa.
Surffaajan pääasiallinen huomio olisi edelleen sivun pääasiallisessa sisällössä, mutta mielenkiintoinen tarjonta houkuttelisi katsomaan ohimennen myös videota – ja siinä sivussa sekaan upotettuja mainoksia.
Kun video ei enää kilpailisi ajasta muun surffauksen kanssa, se nousisi lähemmäs kohti passiivisesti kulutettavaa massamediaa radion tai monitorin vieressä päällä olevan tv:n tapaan. Eikä sen jälkeen puhuttaisi enää pientuotannoista.
Digivideo Nelosen tv-uutisten työkaluna
Nelosen uutistoimitus on erinomainen esimerkki siitä, mitä digitaalinen video ammattikäytössä tarkoittaa. Kanavaa perustettaessa vuonna 1997 kaikki päästiin suunnittelemaan täysin puhtaalta pöydältä.
Tuotantotekniikan päällikön Petteri Ryynäsen mukaan digitaalisuus näkyy uutistuotannossa entistä nopeammassa ja joustavammassa työskentelyssä. ”Kaikki materiaali on yhteisellä keskuspalvelimella, ja se on sieltä erittäin nopea työstää kohti valmista uutista.”
Tulevaisuudessa nopeuden kannalta olennaista olisi Ryynäsen mukaan päästä eroon lopuistakin videotuotannon pullonkauloina olevista työvaiheista.
” Kuvatun materiaalin tallentaminen nauhan sijasta tiedostomuotoisena muistikortille tai optiselle levylle nopeuttaa kuvauksen ja digitoinnin välistä työvaihetta, Ryynänen sanoo ja jatkaa: ”Osin samaan ongelmaan liittyen esimerkiksi uutistoimisto Reuters lähettää tulevaisuudessa uutismateriaalia maailmalta toimituksiin videovirran sijasta tiedostomuotoisena.”
Yhtenä konkreettisena kehitysaskeleena Ryynänen mainitsee satelliitti- ja etäyhteyksien jatkuvan paranemisen. Myös digitaalisten kuluttajakameroiden tulo markkinoille näkyy Ryynäsen mukaan käytännön uutistyössä.
” Laadun puolesta amatöörikaluston tuottama video on digitaalisuuden myötä entistä käyttökelpoisempaa, ja sen merkitys uutisoinnista tulee varmasti koko ajan kasvamaan”, Ryynänen ennustaa.
” Esimerkiksi Aasian tsunami-katastrofin alkuvaiheessa huomattava osa kuvamateriaalista pohjautui amatöörikuvaajien materiaaliin. Harrastajakaluston myötä kameroita on nykyisin aina paikalla siellä missä tapahtuu, Ryynänen toteaa.
Nelosen uutisten järjestelmävastaavan Teemu Järvisen mukaan ulkopuolisen digitaalisen kuvamateriaalin käyttö aiheuttaa myös täysin uudenlaisia haasteita.
” Suurin ongelma nyt ja tulevaisuudessa ovat lukuisat eri kuvaformaatit ja siirrettävien videoiden koodekit,” Järvinen summaa.
Suurimmiksi tulevaisuuden haasteiksi Ryynänen ja Järvinen summaavat juuri eri formaatit. ”Eri koodekit, tekniikat ja kuvasuhteet tarkoittavat jatkuvaa tarvetta muunnoksille eri formaattien välillä niin päivittäistä työtä kuin arkistointiakin varten”, Järvinen selvittää.
” Vaarana on, että konversiot osittain syövät sitä nopeutta, joka digitaalisuudella on saavutettu. Vaikka uusista tekniikoista on uutistuotannossa kiistaton hyöty, ei etenkään siirtymäaika näyttäisi olevan täysin ongelmaton”, Ryynänen summaa.
Jani Rosti
Open source -videoeditointia
Videotuotanto muuttuu entistä edullisemmaksi avoimen ohjelmakoodin tarjonnalla. Linuxille kehitetyn Cinelerra -nimisen editointiohjelman avulla pääsee videotyöskentelyn pariin täysin ilmaiseksi.
Cinelerra pystyy jopa pienimuotoiseen ammattilaistuotantoon. 6-kanavaisen äänen ja hdtv-teräväpiirtoformaatin lisäksi ohjelma osaa hyödyntää usean erillisen koneen renderöintifarmeja antamaan lisäpotkua tuotantoon.
Käytössä on lukuisia työkaluja kuvan korjaamiseen ja käsittelyyn, ja avoimen rajapinnan kautta toiminnallisuuksia voi lisätä saatavilla olevin laajennuksin. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen ohjelma löytyy osoitteesta heroinewarrior.com/ index.php3
