Web-sivut hotelliin

Tero Lehto • Aloituskuvitus: Minna Aho

Jos pienyritys ei itse halua tai pysty ylläpitämään omaa verkkopalvelinta, on käännyttävä web-hotellin puoleen. Palveluiden kirjo on laaja. Yrityksen on tunnettava tarpeensa valintaa tehtäessä.

Pk-yrityksen paineet web-sivujen kehitykseen ja ylläpitoon ovat kasvaneet, koska asiakkaat ovat entistä vaativampia palveluiden suhteen. Sivulta odotetaan korkeaa käytettävyyttä, nopeaa palautekanavaa sekä usein jo asiointi- ja ostosmahdollisuutta verkossa.

Pieniltä yrityksiltä taas yleensä puuttuu osaaminen tällaisten sivujen toteuttamiseen ja palveluiden ostamiseen. Sivustojen teon ja ylläpidon ohella tarvitaan web-hotelli, joiden valikoimat ovat liki tuskastuttavan suuria.

Yksinkertainen käyntikorttisivusto ei aseta erityisvaatimuksia palveluntarjoajalle. Web-hotellien halvimmissa peruspaketeissakin on yleensä 10 tai 20 megatavua levytilaa, johon sivut kuvineen mahtuvat. Laaja sivusto taas voi vaatia satoja megatavuja levytilaa ja laajan kirjon lisäpalveluita, joita kaikki web-hotellit eivät edes tarjoa.

Sähköposti samassa paketissa

Pienyrityksen on usein helpointa ottaa yhdeltä palveluntarjoajalta myös sähköpostipalvelut, sillä nämä aktivoidaan yleensä samanaikaisesti kuin verkkotunnukset rekisteröidään. Peruspaketit sisältävät tyypillisesti viidestä kymmeneen sähköpostiosoitetta.

Sähköpostin lukeminen sähköpostiohjelmalla edellyttää imap4- tai pop3-protokollan tukea. Yritysten web-hotellit tukevat yleensä molempia. Imap4 on oikea valinta silloin, kun posteja luetaan useissa paikoissa ja useilla päätelaitteilla, koska viestit säilytetään aina oletusarvoisesti palvelimella.

Asian kääntöpuoli on se, ettei sähköposti- ja web-palveluita haluta välttämättä sitoa samaan palveluun. Yrityksen tarpeiden kasvaessa tai muuttuessa web-hotellin sähköpostipalvelu ei välttämättä enää riitä. Hinnoittelun kannalta on myös selkeää, jos asiakas tietää, minkä verran maksaa toisaalta sähköposti- ja toisaalta web-palvelusta.

Teknisesti sähköpostit ja web-sivutila voidaan ostaa eri palveluntarjoajilta, joten ennen valintaa kannattaa tutustua esimerkiksi postilaatikoiden määrään, levytilaan, roskapostisuodatukseen ja muihin palveluihin. Nykyisin moni yritys haluaa myös web-sähköpostin ja mahdollisuuden lukea sähköpostia kännykällä, mikä ei vielä kuulu kaikkien palveluiden ominaisuuksiin.

Verkko-osoite yritykselle

Yllättävän moni pienyritys säästää vielä verkko-osoitteen hankinnassa, vaikka esimerkiksi fi-päätteinen osoite maksaa vain 55 euroa. Hienoistakaan sivuista ei ole iloa, jos potentiaaliset asiakkaat eivät löydä niitä.

Moni yritys rekisteröi myös useampia osoitteita. Omaan toimialaan liittyvä osoite voi houkutella vieraita esimerkiksi hakukoneiden kautta enemmän kuin yrityksen oma nimi. Tätä varten ei tarvita erillisiä sivustoja, vaan useampi osoite voidaan sijoittaa samaan palveluun.

Ulkomaisia verkko-osoitteita, kuten com-, net- ja org-päätteisiä, rekisteröidessä kannattaa huolehtia siitä, että saa itselleen oikeudet tunnuksen hallintaan. Helpointa osoitteen hankinta on jättämällä se palveluntarjoajan huoleksi, mutta osa palveluntarjoajista laittaa verkko-osoitteen hallinnointi-, laskutus- ja tekniikkayhteystiedoksi itsensä. Pahimmassa tapauksessa asiakas ei edes tiedä, että yrityksen verkkotunnuksen vuosimaksu saattaa olla maksamatta ja vaarassa joutua takaisin vapaaksi riistaksi.

Pieniä web-hotellipalveluita myös menee ja tulee nopeaan tahtiin, joten tältäkin kannalta on turvallista, että asiakkaalla on aina itsellään mahdollisuus ohjata sivunsa uuden palveluntarjoajan nimipalvelimiin.

Sovelluksia palvelimelle

Yrityksen tarpeet kasvavat, kun nettisivuille halutaan esimerkiksi ostoskori ja verkkokauppa, helposti päivitettävä tuotetietokanta, palaute- ja uutissivuja sekä muuta niin sanottua dynaamista sisältöä. Nämä vaativat, että palvelimella voidaan ajaa omia skriptejä tai sovelluksia.

Kevyiden nettisivujen sovellustoiminnot toteutetaan tyypillisesti palvelinpuolen cgi-sovelluksina tai skripteinä. Linux- ja Unix-ympäristöissä on muun muassa perl- ja php-kielten tuki valmiina, joten ne ovat useimmiten käytettävissä oletusarvoisesti. Aivan kaikissa palveluissa nämä eivät ole käytettävissä, ja palveluntarjoajien käytännöt vaihtelevat suuresti sen suhteen, sallitaanko omien sovellusten ajaminen ja miten niiden käytöstä veloitetaan.

Osa web-hotelleista tarjoaa myös Microsoftin IIS-palvelimella toimivan palvelun, jossa voidaan hyödyntää esimerkiksi asp- ja asp.net-tekniikoita sekä monia Microsoftin ohjelmistoja suoraan. Esimerkiksi yksinkertaisen MS Access -tietokannan julkaisu verkossa voi onnistua ilman erityistä tietokantaohjelmoinnin osaamista. IIS-pohjaiset palvelut ovat toisaalta yleensä kalliimpia kuin Linux- ja Unix-pohjaiset hotellipalvelut.

Pienet palveluntarjoajat ovat omien sovellusten suhteen melko joustavia. Osaavat ylläpitäjät voivat itse virittää ohjelmat ja skriptit palvelimelle esimerkiksi palautelomakkeita ja tietokantapohjaisia sivuja varten, kun taas isot palveluntarjoajat saattavat vaatia sovellusten hyväksyttämistä heillä ennen kuin sovelluksia voidaan ajaa palvelimella. Tämä vie aikaa ja tuo asiakkaalle kuluja palveluntarjoajan tuntilaskutettavana työnä.

Läheskään aina sovelluksia ei tarvitse asentaa itse. Esimerkiksi lomakkeiden käsittelyä ja sähköpostin lähettämistä varten on tyypillisesti palvelimella valmiina muutamia sovelluksia, jotka ovat maksutta asiakkaiden käytettävissä. Näitä kannattaa hyödyntää, jos osaamista ei ole omasta takaa.

Liikennemäärällä on väliä

Siinä missä internet-yhteyksillä on yleensä kiinteä hinta, web-hotellipalveluissa kaistan käytöstä veloitetaan yleensä erikseen, jos tiedonsiirtomäärät ylittävät riittävän korkeat rajat. Kukkakaupan nettisivujen tai pienten sivujen omistajan ei tarvitse huolehtia rajoista, mutta monimutkaisemmilla sivuilla liikennerajoitukset ylittyvät helposti.

Sivujen liikennemäärä vaihtelee suomalaisissa palveluista muutamasta gigatavusta aina lähes teratavuun kuukaudessa, joten palvelut skaalautuvat hyvin erikokoisiin tarpeisiin.

Liikennemäärää on vaikea arvioida sivujen määrän tai sisällön perusteella. Esimerkiksi grafiikoilla, mainoksilla ja tekstillä täytetyn etusivun koko voi olla mitä tahansa 50 kilotavusta useisiin satoihin kilotavuihin. Vielä vaikkapa 500 kilotavun Flash-sivukin mahtuu muutamaan gigatavuun kuukaudessa yli 2000 kertaa.

Tiedonsiirtotarve kasvaa yleensä silloin, kun sivuilla on esimerkiksi isoja ladattavia kuvia tai muita tiedostoja. Kymmenen megatavun paketin lataaminen jo sata kertaa tuottaa gigatavun edestä liikennettä.

Helppoa sivujen päivitystä

Jos yrityksessä ei ole omasta takaa sivujen tekemisen ja päivityksen osaamista, on syytä valita palveluntarjoaja, joka tarjoaa puoliksi tai kokonaan automatisoidut työkalut tähän tarkoitukseen. Useimpiin palveluihin voidaan asentaa erillisenä ohjelmistona julkaisu- ja ylläpitojärjestelmä, mutta halvemmaksi tulee, jos palveluntarjoajalla on valmiiksi tuotteistettu palvelu tätä varten.

Julkaisujärjestelmä perustuu yleensä tietokantaan ja dynaamiseen sivurakenteeseen, jolloin palvelussa on oltava tietokantaominaisuudet ja esimerkiksi asp- tai php-tekniikoiden tuki käytettävissä.

Yksi puoliksi automatisoitava työkalu web-sivujen ylläpitoon on Microsoftin Frontpage-ohjelmisto ja sen palvelinlaajennus, jolla sivuja voidaan päivittää ja ylläpitää wysiwyg-tilassa suoraan palvelimelle. Päivittäminen voi sujua helposti, mutta Frontpagen heikkous on se, että ohjelma rikkoo helposti sivut kokonaan osaamattomissa käsissä. Frontpagen palvelinominaisuudet edellyttävät, että laajennukset ovat aktivoituina palvelimella.

Tietoja sivujen käytöstä

Jokaista web-sivun omistajaa kiinnostaa tietää, kuinka moni sivuilla käy, millaisia koneita ja selaimia on käytössä ja mitä kautta sivuille on löydetty. Nämä ja paljon muuta tietoa tallentuu aina web-palvelimen lokitiedostoihin. Tiedostot ovat kuitenkin sekavia tekstilistoja, joiden käsittely ilman koneellista apua on työlästä.

Useimmat web-hotellit tarjoavatkin jo jonkinlaisen työkalun kävijätietojen seurantaan ja analysointiin. Yksinkertaisimmillaan kyse on vain yhden sivun kevyestä raportista, kun monipuolisimmillaan sivuista tarjotaan hyvinkin yksityiskohtaista tietoa.

Raporteista on apua sivujen kehittämisessä, kun omistaja saa tietää esimerkiksi millaisilla hakusanoilla sivuille on löydetty tai mitä tietoa vieraat ovat etsineet. Web-lokien ja -raporttien saatavuus kannattaa tarkistaa ennen palvelun tilaamista.

Php ja mysql riittävät pitkälle

Web-hotellin valintakriteerit eivät yleensä ole ensimmäisenä mielessä, kun pk-yritys tai järjestö haluaa perustaa verkkosivuston. Monesti sivustolle sopivan majatalon tarpeet näkee sivuston tekevä yhtiö, esimerkiksi helsinkiläinen Apaja Creative Solutions. Se tekee www-sivustoja eri tarpeisiin, eikä itse ylläpidä web-hotellia.

” Staattinen sivusto vaatii aika vähän, mutta valtaosa asiakkaidemme saiteista on dynaamisia”, toimitusjohtaja Henry Lehto aloittaa.

” Siksi aina tulee vastaan se, että käytettävissä pitää olla php-tulkki ja tietokanta, yleensä mysql”, projektipäällikkö Turjo Tuohiniemi jatkaa. Vielä muutama vuosi sitten haluttuja cgi-ohjelmia ei hänen mukaansa enää juuri tarvita.

Php-mysql-yhdistelmällä pärjää pitkälle. Sitä käyttää valtaosa Apajan asiakkaista.

” Php taipuu hyvin moneen tarpeeseen. Jokin laajennus tosin on monesti tarpeen, mutta se ei yleensä vaadi mitään lisäpalveluja”, Tuohiniemi sanoo.

Mysql-tietokannan takia ei kannata pihdata muutamaa euroa, ja yksi tietokanta yleensä riittää. Perusedellytysten täytyttyä kasvunvaraksi tarvitaan vain tarpeeksi suuri levytila sekä kyllin suuri liikennemääräoikeus. Kumpaakin voi tosin helposti ostaa lisää tarpeen mukaan.

Ylläpitoon ssh ja shell

Päivityksiin ja ylläpitoon täytyy olla turvallinen ssh sekä shell-oikeudet. Itse sivuston ylläpitoa varten Apaja tarjoaa oman sisällönhallintajärjestelmän. Se ja monet vastaavat järjestelmät ovat tyypillisesti vaivattomia käyttää myös koodaustaidottomalle. ”Ei tarvitse yhtään osata ohjelmointikieltä, hyvällä yleissivistyksellä selviää”, Henry Lehto kertoo.

Apajan omaan palveluun kuuluu, että tietokantapäivitysten tekoakaan ei tarvitse osata. ”Asiakkaan kannalta sivustot ovat kuin autoja, joiden konepellin alle ei tarvitse kurkata, kun mekaanikot hoitavat homman”, Lehto luonnehtii.

Ydinasiana kaikissa tapauksissa Lehto pitää palveluntarjoajan asiakaspalvelun tasoa. Hänen kokemuksensa mukaan pienet yritykset voivat isoilla operaattoreilla törmätä hitaaseen palveluun.
ARI SAARELAINEN

Web-hotellien termistöä

Web-hotellien hinnastot ja ominaisuusluettelot tulvivat teknisiä termejä, jotka eivät kerro ostajalle välttämättä mitään. Alla on muutamia termejä selvennettynä.

MS Access, MS Sql, Mysql, Postgresql
Web-palveluissa hyödynnettäviä tietokantaohjelmistoja erilaisten sisältöjen julkaisuun ja ylläpitoon webissä.

alidomain (sub-domain, aliverkkotunnus)
Yrityksen verkkotunnuksen alle tuleva osoite, esimerkiksi alidomain.yritys.fi

domain (verkkotunnus)
Yrityksen sähköposti- ja web-osoite verkossa, esimerkiksi yritys.fi tai yritys.com

ftp, sftp, scp
Tiedostot voidaan päivittää palvelimelle tavallisella tai salatulla ftp-yhteydellä tai salatulla scp-yhteydellä. Ftp-siirto-ohjelma on asiakkaan hankittava yleensä itse.

Frontpage-laajennukset
Microsoftin IIS-ympäristössä yleensä käytettävät laajennukset, joilla sivuja voidaan päivittää ja ylläpitää MS Frontpage -ohjelmistolla helposti.

htaccess ja htpasswd
Linux- ja Unix-palvelinympäristöissä käytetty tekniikka helppoon sivujen salasanasuojauksen toteuttamiseen.

imap4, pop3, smtp
Suosituimmat protokollat sähköpostin lukemiseen ja lähettämiseen erillisellä sähköpostiohjelmalla.

Kävijätilastot
Yleensä html-muotoinen raporttisivu, jossa ylläpitäjä voi seurata sivujen kävijämääriä ja muita tietoja.

asp, asp.net, cgi, coldfusion, jsp, perl, php, python, tcl
Web-palvelinten tekniikoita dynaamisten sivujen ja web-sovellusten toteuttamiseen. Käytettävissä olevat tekniikat vaihtelevat palvelun laajuuden ja palvelinympäristön mukaan. Näillä toteutetaan esimerkiksi ostoskorit, palautelomakkeet, yhteydet tietokantoihin ja sivujen julkaisujärjestelmiin sekä monet muut toiminnot.

ssi
Palvelimen sisäiset liitokset (server side includes), joilla voidaan helposti liittää sivuja tai osia sivuista toisiinsa.

ssh, ssh2, shell-yhteys
Tekstipohjainen pääteyhteys palvelimelle esimerkiksi asetusten virittelyyn, ohjelmien asentamiseen, sähköpostien lukemiseen ja muihin ylläpitotehtäviin.

ssl (https)
Salattujen http-yhteyksien tekniikka, jota suositellaan käytettävän esimerkiksi verkkokaupoissa ja muissa toiminnoissa, joissa asiakas luovuttaa henkilö- tai maksutietojaan.

webmail
Selaimella käytettävä sähköpostipalvelu.

Tarkistuksen aiheita

Mieti tarpeet etukäteen
Staattinen yritysesittely ja dynaaminen verkkokauppasivusto asettavat aivan erilaiset vaatimukset palvelulle. Sivujen sisältö, toiminnallisuudet ja tulevaisuuden laajentamissuunnitelmat on hyvä listata kohta kohdalta, ja verrata vaatimuksia palvelutarjontaan.

Hyvä verkkotunnus on markkinointia
Sivut löydetään ja tunnistetaan helpommin, kun domain- eli verkko-osoite on valittu fiksusti. Verkko-osoitteen hallintaoikeudet kannattaa pitää itsellä mahdollisten epäselvyyksien varalta. Palveluntarjoaja toimii teknisenä kontaktina.

Miten sivuja ylläpidetään?
Vain harva palvelu tarjoaa vielä helppokäyttöistä työkalua sivujen ylläpitoon käyttäjälle, joka ei osaa itse tehdä ja päivittää sivuja. Jos työntekijöiden on voitava itse päivittää esimerkiksi uutisia ja muuta sisältöä, on syytä varmistaa ennen palvelun tilaamista tarjotaanko tähän valmiit työkalut tai voidaanko palvelimelle asentaa tarvittavat ohjelmistot.

Asettavatko sivut erityisvaatimuksia ohjelmistolle?
Jos yritys haluaa Access-tietokannan verkkoon tai ylläpitää sivuja vaikkapa Microsoft Frontpagella, voi palvelinalustalla olla väliä. Uuteen web-hotelliin siirtyessä kannattaa varmistaa sovellusten yhteensopivuus.

Mitä oheispalveluita tarvitaan?
Tyypillisiä pienyrityksen web-hotellin oheispalveluja ovat työntekijöiden sähköpostiosoitteet, domain-osoitteiden hallinta, Unix-shell-tunnukset etäyhteyksiä varten ja sivujen kävijäraportit.

Tukipalvelut
Tarjoaako web-hotelli tukea vain sähköpostitse vai myös puhelimitse? Vastaako puhelin vain arkisin virka-aikana? Neuvonta- ja tukipalveluille voi tulla nopeasti tarvetta ensimmäisiä sivuja avatessa tai vanhoja laajentaessa. Tukipalvelut eivät välttämättä kuulu peruspakettiin.

Varmuuskopiot ja vikatilanteet
Mitä tapahtuu, jos web-hotellin palvelin kaatuu tai levyt rikkoutuvat? Ovatko varmuuskopiot asiakkaan vastuulla vai huolehtiiko palveluntarjoaja niistä? Kuinka nopeasti vikatilanteet luvataan korjata ja hyvitetäänkö asiakkaalle vikatilanteiden vuoksi esimerkiksi kuukausimaksuja?