Elämää ilman ohjelmia
Kuva: Timo Simpanen
Joko Windowsin turva-aukot, jatkuva päivittäminen ja tiedostojen varmuuskopiointi alkavat kyllästyttää? Kokeilimme, miten työt sujuvat pelkkien nettipalvelujen varassa.
Kuinka helppoa olisikaan, jos kaikki sovellukset tulisivat webistä ja myös tiedostot voisi tallentaa sinne! Päivitykset, turva-aukot ja varmistukset jäisivät palvelinten ylläpitäjien huoleksi.
Kokonaan web-palveluksi muuttui ensimmäisenä sähköposti. Moni on jo pitkään turvannut viestintänsä Hotmailiin, Gmailiin ja Luukku.comiin, ja huomannut niiden toimivan oikein hyvin.
Parin viime vuoden aikana kehitys on ollut nopeaa. Melkein minkä tahansa työn voi nykyään hoitaa verkossa ilman, että sitä varten tarvitsee ostaa ohjelma.
Yritimme pärjätä neljän kuukauden ajan pelkillä nettipalveluilla asentamatta ainuttakaan ohjelmaa koneen omalle kiintolevylle. Tavoitteeseen ei ihan päästy, mutta kokeilu osoitti silti pilvipalveluiden piilevät mahdollisuudet.
Selain ja Flash tarvitaan
Ohjelmista ei voi luopua kokonaan, sillä nettiselain tarvitaan välttämättä. Lisäksi koneessa pitää olla käyttöjärjestelmä, mutta sen merkitys saattaa tulevaisuudessa vähentyä.
Selaimen alustaksi ei tarvita kymmenen gigatavun käyttöjärjestelmää, jonka käynnistyminen kestää minuutteja. Yksinkertainen latausohjelma riittää. Ehkä Google tekeekin kohutusta käyttöjärjestelmästään juuri sellaisen?
Koska käyttöjärjestelmä ja selain ovat välttämätÂtömiä, myöskään päivityksistä ei vielä päästä kokonaan eroon. Käyttöjärjestelmän ei kuitenkaan tarvitse olla Windows eikä selaimen Internet Explorer, sillä nettipalvelut toimivat laitteesta riippumatta. Osaa niistä voi käyttää jopa älypuhelimella.
Kokeilussamme ensimmäinen takaisku tuli nopeasti: Adoben Flash-laajennus oli pakko asentaa, koska monet nettipalvelut eivät toimi ilman sitä. Flash on surullisenkuuluisa turva-aukoistaan, eivätkä kaikki mobiililaitteet vieläkään tue sitä.
Toinen lähes pakollinen selaimen laajennus on pdf-katseluohjelma. Adoben raskasta ja reikäistä Readeriä ei kuitenkaan ole pakko käyttää, vaan netistä löytyvät pdf:t saa auki Google Docsilla.
Sähköposti ja kalenteri
Sähköposti ja kalenteri ovat keskeiset työvälineet. Kokeilussa turvauduimme Googlen Gmailiin, joka on monipuolinen ja toimivaksi havaittu.
Google on muutenkin varma valinta, sillä sama yritys tarjoaa liudan erilaisia palveluita. Netissä tällä on merkitystä, koska tietojen siirtäminen palvelusta toiseen on hankalaa.
Perinteisessä mallissa työtiedoston voi aina tallentaa levylle ja avata toisella ohjelmalla jatkokäsittelyä varten. Nettipalveluissa esimerkiksi kuvan lähettäminen sähköpostilla onnistuu vain, jos palvelussa on valmis komento tätä varten.
Toisaalta nettipalveluissa liitetiedostoja ei useinkaan edes tarvitse lähettää. Helpompi tapa jakaa tiedot on avata vastaanottajalle pääsy alkuperäiseen tiedostoon ja lähettää vain siihen liittyvä linkki.
Googlen kalenteri ja sähköposti toimivat hyvin yhteen. Viestissä sovittu tapaaminen siirtyy helposti kalenterimerkinnäksi, ja kalenterissa ilmoitettu osoite näyttää sijainnin suoraan Googlen karttapalvelussa.
Kalenterissa on hälytystoiminto, mutta sillä ei ole merkitystä, koska se ei pysty herättämään käyttäjän huomiota vilkkumalla tai äänimerkillä.
Perinteisen viestintäohjelman, kuten Outlookin tai Lotus Notesin, kalenterimerkinnät on helppo synkronoida matkapuhelimeen. Nettipalvelu ei pysty samaan. Tosin Goosync (www.goosync.com) lupaa synkronoida tiedot Iphoneen tai Symbian-puhelimeen nettiyhteyden kautta, mutta tätä mahdollisuutta emme saaneet testattua.
Googlen palveluita on arvosteltu siitä, että ne ovat “ikuisia beetoja”. Kritiikkiä vaimensi se, kun Google heinäkuun alussa poisti beetalogon palveluistaan. Vihdoinkin oli saatu jotakin valmiiksi asti.
Dokumentit
Tekstinkäsittelyyn ja taulukkolaskentaan käytimme Googlen Docs-palvelua. Varsinkin tekstinkäsittely osoittautui oikein toimivaksi. Sillä pystyi sujuvasti käsittelemään jopa monikymmensivuisia dokumentteja.
Toimintoja palvelussa on peruskäyttäjälle riittävästi, mutta vaativammassa käytössä eväät loppuvat kesken. Esimerkiksi pitkissä dokumenteissa tarvittavia tyylitiedostoja ei ole käytännössä lainkaan.
Dokumenttiin voi lisätä kuvia joko oman tietokoneen levyltä tai suoraan netistä antamalla kuvan url-osoitteen. Myös työtiedoston voi hakea suoraan netistä samalla periaatteella, joskin silloin haettavan tiedoston koko on rajoitettu.
Google Docsissa on tekstin oikoluku, mutta sen toiminta suomessa on luokattoman kehnoa. Onneksi eräissä selaimissa on oma oikolukutoiminto: Firefoxiin voi asentaa suomea lukevan Voikon, ja Macin Safari-selain hallitsee myös suomen.
Google Docsin käyttöä helpottaa se, että hiiren kakkospainike ja näppäinkomennot (kuten Ctrl+S) toimivat kuten vanhoissa sovelluksissa. Vanhat työtiedostot voi ladata omalta kiintolevyltä palveluun, mutta kokeiluissamme tiedostot eivät koskaan näkyneet tarkalleen samanlaisina kuin Wordissä, Excelissä tai Powerpointissa. Docs tukee myös Openoffice-tiedostoja, mutta ei esitysgrafiikassa.
Yllättäen Google Docsin Files-merkintä tarkoittaa vain pdf-tiedostoja. Docsilla voi siten avata pdf:n suoraan nettiosoitteesta, jolloin se näyttää sisällön selaimessa ilman varsinaista pdf-laajennusta.
Osoitteessa www.viewdocsonline.com toimiva palvelu näyttää monia erityyppisiä työtiedostoja suoraan netistä. Sen käyttäminen edellyttää Flashin asentamista.
Kuvankäsittely
Photoshopin online-versio (www.photoshop.com) on monipuolinen kuvankäsittelyohjelma. Toimintoja on paljon, mutta isoja kuvia käsiteltäessä nettiyhteyden nopeudesta tuli pullonkaula ja käyttö muuttui niin tahmeaksi, että loput kuvat oli käsiteltävä perinteisellä ohjelmalla. Online-versio ei liioin osannut avata raw-muotoisia kuvatiedostoja.
Kuvia voi lähettää sähköpostilla ja niitä voi noutaa muokattaviksi esimerkiksi Picasasta, Flickristä ja Facebookista. Muokattu kuva tallentuu automaattisesti alkuperäiseen paikkaan.
Kotimainen Sumopaint (www.sumopaint.com) on Flashilla toteutettu monipuolinen piirto-ohjelma, jolla voi myös parannella digikameran kuvia.
Selaimen näytöstä saa ruutukuvia Firefoxin Pixlr-laajennuksella. Se kaappaa joko näkyvän osan sivua tai koko sivun kuvaksi ja avaa sen samannimisessä kuvankäsittelyohjelmassa (www.pixlr.com). Pixlr on muutenkin kevyempi vaihtoehto Photoshopin palvelulle.
Hauska palvelu kaavioiden tekoon on belgialainen My Lovely Charts (www.lovelycharts.com), vaikka se tyrkyttääkin maksullista versiotaan turhan aktiivisesti.
Microsoft joutui altavastaajaksi
Jonain päivänä tietojenkäsittelyä myydään verkosta palveluna samalla periaatteella kuin sähköä tai vettä. Näin on ennustettu jo yli 10 vuotta, mutta vasta nyt nopeiden nettiyhteyksien yleistyminen tekee ennusteesta totta.
Varsinkin kotikäyttäjät ja pk-yritykset ostaisivat mieluusti kaiken netistä kiinteään kuukausihintaan, jos voisivat näin välttyä ylläpidon ja tietoturvan ongelmilta.
Kulttuuri on muuttunut jo pitkään. Ohjelmia asennetaan yhä vähemmän, samalla kun palveluita haetaan verkosta eli “pilvestä”. Moni viettää jo nyt enemmän aikaa Facebookissa ja Googlessa kuin oman koneensa paikallisten sovellusten parissa.
Google onkin pilvipalveluiden edelläkävijä. Se rahoittaa toimintansa verkkomainoksilla, eikä sillä ole rasitteenaan vanhojen sovellusten painolastia. Microsoftin tilanne on toinen: Windows ja perinteiset Office-sovellukset ovat sen elinehto, ja tässä pelissä sillä on vain hävittävää.
Jättiläisenkin on silti pakko taipua kehityksen edessä. Heinäkuussa Microsoft ilmoitti, että se alkaa tarjota Office 2010-sovelluksista myös nettiversioita. Kilpailu tulevaisuuden nettipalveluista on käynnistynyt.
Älä vielä luovu ohjelmista
Kokeilumme osoitti, että nettipalvelut ovat jo yllättävän monipuolisia ja luotettavia. Silti perinteisiä sovelluksia ei kannata vielä hylätä.
Nettipalvelun käyttäjä on täysin verkon varassa. Hänen on siis voitava luottaa siihen, että riittävän nopea yhteys on käytettävissä aina, kun tietokoneella halutaan tehdä jotain.
Palvelut kehittyvät koko ajan. Yleensä ne paranevat, mutta joskus käyttäjä saattaa olla eri mieltä tekijöiden kanssa. Omien ohjelmiensa asentaja voi jättää uuden version hankkimatta, mutta nettipalvelussa ei ole valinnanvaraa: kaikilla on aina sama uusin versio.
Kokeilemissamme palveluissa oli myös pieniä virheitä. Esimerkiksi Googlen taulukkolaskenta ei toiminut kaikissa koneissa IE8:lla, vaan näytti kaiken harmaana.
Muutaman kerran Goole Docs antoi ilmoituksen “The server encountered an error. Please try again later”. Silloin ei auttanut kuin pyöritellä peukaloita.
Nettisovellusten käyttöliittymät matkivat perinteisiä ohjelmia, mutta ovat kankeampia, eikä hiiren kakkospainike yleensä toimi. Niin ikään tietojen siirtäminen leikepöydän kautta onnistui vain muutamassa palvelussa.
Tulostus kangertelee
Paperitulostus on kaikkien palvelujen akilleenkantapää, sillä html-koodilla ei voi ohjata kirjoitinta.
Kokeilemamme palvelut kiertävät ongelman eri tavoin. Google Docs tekee tulostuksesta pdf-tiedoston, jonka käyttäjän pitää itse tulostaa esimerkiksi Acrobatista. Jokseenkin kömpelöä, etenkin jos ei halua asentaa koneeseensa pdf-ohjelmaa.
Toiset palvelut taas tulostavat sisällön www-sivuna, jolloin tulostusta hallitaan selaimen asetuksista. Kolmas keino on käyttää Javaa, jolla tulostaminen onnistuu suoraan web-palvelusta, mutta tällöin koneeseen on asennettava Java runtime -laajennus.
Yhteyksien armoilla
Perinteiset sovellukset kulkevat mukana kannettavassa tietokoneessa, mutta nettipalvelujen käyttäjä on aina linjojen armoilla. Jos nettiyhteys on poikki, koneella ei voi tehdä käytännössä mitään.
Ainakin kaupunkialueella yhteydet kuitenkin toimivat nykyisin luotettavasti: pääkaupunkiseudulla sijainneessa kodissa ei ollut testiaikana yhtään katkosta.
Matkakäyttö on vaikeampi juttu. Nettitikulla sai 3g-yhteyden taajamissa, mutta esimerkiksi Jämsän lähellä kesämökillä oli tyytyminen pelkkään gprs-nopeuteen. Silloin jo pelkän sähköpostin lukeminen koettelee kärsivällisyyttä ja oikeiden palveluiden käytön voi unohtaa.
Ulkomailla on parasta etsiä wlan-tukiasema ja leiriytyä sen lähistölle, muutoin mobiilidatan kustannukset karkaavat käsistä.
Yhteyden pätkiminen ei ole ongelma, sillä kaikki palvelut tekevät tiheästi välitallennuksia. Toisaalta jatkuva tallentaminen kasvattaa siirretyn datan määrää ja siten mobiilikäytön kustannuksia.
Tietoturva huolestuttaa
Nettipalveluna käytettävien ohjelmien suurin kysymysmerkki on tietoturva. Palvelut ovat pelkän salasanan takana, ja yleensä jokaiseen palveluun joutuu rekisteröitymään erikseen. Salasanan unohtuminen tai sen joutuminen vääriin käsiin on konkreettinen riski. Jälkimmäisessä tapauksessa kaikki työtiedostot voivat pian olla asiattomien luettavissa.
Kesällä tapahtunut Twitter-tietomurto osoitti, että riski voi myös toteutua. Hakkeri teeskenteli olevansa Twitterin työntekijä, joka oli unohtanut Gmail-salasanansa. Saatuaan salasanan selville hän pääsi lukemaan yrityksen luottamuksellisia dokumentteja, joita säilytettiin Google Docs -palvelussa.
Myös jatkuvuus on tärkeä osa tietoturvaa. Neljän kuukauden testimme aikana palvelut toimivat, mutta entä jos yritys tekee konkurssin tai muuttaa palvelun maksulliseksi?
Varmuuden vuoksi kannattaa käyttää palveluita, joista tiedostot saa talteen myös oman koneen levylle. Tärkeimmät tiedostot kannattaa säilyttää lisäksi muistitikulla.
