Näin piraatti kärähtää

Uusi tekijänoikeuslaki sallii entistä tehokkaamman taistelun piratismia vastaan. Aivan uusiakin keinoja on suunnitteilla.

Moni p2p-verkosta musiikkia ladannut on saanut tänä vuonna postissa ikävän yllätyksen: tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) on lähettänyt jopa tuhansiin euroihin nousevan korvausvaatimuksen musiikin laittomasta levittämisestä.

Nettikeskusteluissa on ihmetelty, miten TTVK pystyy selvittämään käyttäjien henkilötiedot. Teletunnistetietojen suoja on niin vahva, että poliisikin saa niitä vain rajallisesti. Rikkooko TTVK:n toiminta lakia tai yksityisyyden suojaa? Entä mitä vaihtoehtoja on jäljellä, kun vaatimuskirje tipahtaa postiluukusta?

Tarkkailuohjelma selvittää tiedostonjakajat

TTVK:n toiminnan taustalla on vuoden 2006 alusta voimaan tullut uusi tekijänoikeuslaki.

Valiokuntakäsittelyssä lakiin lisättiin 60. pykälä, jonka nojalla tekijä tai hänen edustajansa voi saada käräjäoikeudelta luvan ip-osoitteen tietojen selvittämiseen.

Edellytyksenä on, että osoitteesta levitetään tekijänoikeuksien suojan kannalta ”merkittäviä määriä” aineistoa.

Käytännössä tämä tapahtuu niin, että TTVK seuraa p2p-verkon liikennettä ja kerää tietoja osoitteista, joista musiikkitiedostoja jaetaan. Seurannassa käytetään tarkkailuohjelmaa, joka jäljittelee p2p-käyttäjää ja kirjaa tulokset lokeihin.

Kerätyt tiedot esitetään käräjäoikeudelle, joka arvioi, onko tietojen luovutuspyyntö perusteltu ja täyttyykö laissa mainittu merkittävyyden ehto. Jos näin on, oikeus velvoittaa teleoperaattorin luovuttamaan asiakkaansa nimi ja osoitetiedot TTVK:lle.

”Tähän asti olemme aina saaneet tiedot”, kertoo TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilainen.

Korvausvaatimus postissa

TTVK postittaa lataajalle korvausvaatimuksen, jossa on huomioitu jaettujen cd-levyjen määrä. Jokaisesta levystä vaaditaan noin 30 euron korvausta, mikä vastaa suunnilleen levyn ostohintaa.

Toisin kuin amerikkalaiset sisarjärjestönsä, TTVK ei huomioi latauskertojen määrää. Siksi korvausvaatimuksetkin jäävät Yhdysvaltoihin verrattuna maltillisiksi.

Korvausvaatimuksen saajalla on viikko aikaa vastata siihen. TTVK tarjoaa kirjallista sopimusta, jossa levittäjä sitoutuu lopettamaan laittoman tiedostojen jakamisen.
Jos saaja pitää vaatimuksia virheellisinä tai väittää jonkun muun käyttäneen liittymäänsä, asia menee oikeuteen. Sitä varten TTVK voi pyytää asiasta poliisitutkintaa, jolloin pengotaan koneella olevat tiedostot ja selvitetään nettiyhteyden tekniikka.

Kevyttä siviiliprosessia sovelletaan vain tavallisiin p2p-jakajiin. Heidän lisäkseen TTVK jäljittää torrent trackereitä, topsite-palvelimia ja DC-hubeja. Niistä kerätään aineistoa, mutta varsinaisen tutkimisen hoitaa poliisi. Poliisitutkinnan jälkeen asiasta käynnistyy normaali rikosprosessi ja oikeudenkäynti.

Yli sata vuodessa

P2p:n suosio ei osoita hiipumisen merkkejä. Kotilainen kertoo, että vuonna 2006 suurimmilla jakajilla oli tarjolla joitakin tuhansia kappaleita, mutta nyt kiinni jääneiltä tavataan jopa 30 000 biisin kokoelmia.

”Viime vuonna lähetimme 55 korvausvaatimusta, tänä vuonna pyrimme kaksinkertaiseen määrään”.
Aineisto riittäisi tuhansien piraattien jäljittämiseen, mutta talon omat juristit pystyvät hoitamaan vain rajallisen määrän juttuja.

Musiikin levittäjiä lienee Suomessa kymmeniä tuhansia, joten todennäköisyys joutua TTVK:n haaviin on pieni. Riski on kuitenkin todellinen, vaikka jakaisi vain muutaman tiedoston.

”Emme pyri keskittymään isoihin jakajiin, vaan valitsemme lokeista tasapuolisesti kaiken kokoisia tekijöitä”, Kotilainen kuvailee. Näin saadaan maksimoitua piraattijahdin pelotevaikutus.
Prosessi tulee TTVK:lle kalliiksi. ”Piraateilta saadut korvaukset eivät alkuunkaan kata jäljityksen ja prosessin kuluja”, Kotilainen sanoo.

Uusia varoituksia

Elokuun puolivälissä opetusministeriön työryhmä jätti ehdotuksensa nettilevityksen valvonnan kiristämisestä.

Merkittävin muutos olisi varoitus, joka lähetetään aineistoa levittävälle p2p-käyttäjälle. Ehdotuksen mukaan teleoperaattorilla olisi velvollisuus lähettää asiakkaalleen varoitus, jos tekijänoikeusjärjestö ilmoittaa operaattorille laittomuuksista.

Käräjäoikeuden päätöstä ei enää tarvittaisi, mutta tekijänoikeusjärjestö maksaisi kustannukset ja ottaisi vastuun mahdollisista vahingoista, joita väärä ilmoitus saattaisi aiheuttaa.
TTVK:n mukaan pelkkä kirjallisesti tai sähköpostitse lähetetty varoitus on kuitenkin tehoton, ellei samalla uhata esimerkiksi nettiyhteyden katkaisulla tai liittymänopeuden laskulla.
Näin pitkälle Suomessa tuskin ollaan valmiita menemään, ainakaan ennen kuin Ranskan ja Englannin valitseman kovan linjan toimivuudesta on saatu kokemuksia.

Tekijänoikeuslaki 60 a §

Tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saannin estäminen
Tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta. Tiedot tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä. Tietojen luovuttamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja yhteystietoja saaneeseen tekijään tai hänen edustajaansa sovelletaan, mitä sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 4, 5, 8, 19, 31, 41 ja 42 §:ssä säädetään viestinnän luottamuksellisuudesta ja yksityisyyden suojasta, viestien ja tunnistamistietojen käsittelystä, tietoturvasta, ohjauksesta ja valvonnasta, pakkokeinoista sekä rangaistuksista.