10 merkittävintä tietokoneohjelmaa

Petteri Järvinen

10 merkittävintä tietokoneohjelmaa

Ohjelmat tulevat ja menevät uusien versioiden myötä. Vain harva jää pysyvään käyttöön, ja vielä harvempi jättää jälkensä historiaan. Muutamat henkilökohtaisen tietokoneen aikakauden ohjelmat ovat kuitenkin vaikuttaneet koko alan kehitykseen.

1. Wordstar
Teksturiklassikko

Wordstar on kaikkien nykyisten tekstinkäsittelyohjelmien äiti. Micropro ohjelmoi sen cp/m-käyttöjärjestelmälle vuonna 1978, ja se sovitettiin kaikkiin tuonaikaisiin koneisiin.

Markkinoilla oli tusina kilpailevaa tekstinkäsittelyä, mutta mikään niistä ei yltänyt ominaisuuksien määrässä lähellekään Wordstaria. Ohjelma kiersi nerokkaasti koneiden tekniset puutteet, ja sen kirjoitintukea pystyi itse räätälöimään.

Käyttöliittymä perustui ctrl+kirjainnäppäimillä annettuihin komentoihin, joista osa toimii ohjelmissa vielä tänäänkin.
Wordstarin ensimmäinen dos-versio tehtiin kiireellä, mikä kostautui: uudeksi standardiksi nousi Wordperfect, joka sai puolestaan Windowsin tullessa väistyä Wordin tieltä.

2. Visicalc
Tiedot taulukkoon

Dan Bricklin ja Bob Frankston kehittivät vuonna 1979 Apple II -tietokoneelle ensimmäisen taulukkolaskentaohjelman. Siitä tuli niin suuri menestys, että moni osti tietokoneen vain päästäkseen käyttämään taulukkolaskentaa.

Personal Software -niminen yritys kehitti ohjelmasta myöhemmin versiot eri käyttöjärjestelmiä varten. Ylivoimainen markkinaosuus säilyi pc:n tuloon ja Lotus 1-2-3:een asti.

Visicalc mahdollisti jotain aivan uutta tietokoneella. Sen käyttämät kaavat, sarakkeet, rivit ja muut peruskäsitteet ovat säilyneet lähes muuttumattomina 30 vuoden ajan.

3. DOS
Oikea ajoitus

Dos on kiinteä osa pc-historiaa. Kun IBM tarvitsi käyttöjärjestelmän uudelle pc-koneelleen, se kääntyi ensin cp/m:n kehittäjän puoleen. Sopimusta ei kuitenkaan saatu aikaan, joten IBM päätyi ostamaan järjestelmän pieneltä Microsoftilta.

Yhdessä bisneshistorian tuottoisimmista kaupoista Microsoft osti puolivalmiin 86DOSin paikalliselta yrittäjältä, kehitti siitä pc-dosin ja varasi itselleen oikeuden myydä ohjelmaa muille laitevalmistajille ms-dos-nimellä. Temppu tuotti miljardeja ja loi pohjan Microsoftin nykyiselle valta-asemalle.

Dosin alkeellinen tekniikka ja muistirajoitukset nousivat koneiden kehittyessä ongelmaksi. Silti se säilyi laajassa käytössä 1990-luvun loppuun asti. Erehdyttävästi dosilta näyttävä komentotulkki on mukana vielä
uusimmissakin Windowseissa.

4. Macpaint
Piirtämään hiirellä

Kun Apple tammikuussa 1984 esitteli Macintoshin, sen mukana oli kaksi sovellusta: tekstinkäsittely Macwrite ja piirrosohjelma Macpaint. Tekstinkäsittely oli hieno, koska fontit näkyivät jo kirjoituksen aikana oikein, mutta Macpaint oli jotain mullistavaa: se oli ensimmäinen hiirellä ohjattava piirrosohjelma.

Yksinkertainen ja hauska ohjelma havainnollisti muutamassa sekunnissa graafisen käyttöliittymän idean. Todellinen huippu oli leikepöytä, jonka kautta pystyi siirtämään kuvia tekstinkäsittelyyn.

Mies Macpaintin takana oli Bill Atkinson, yksi Mac-projektin kehitystiimin jäsenistä. Koko ohjelmassa oli nykymittapuun mukaan vaatimattomat 8542 koodiriviä.

5. Postscript
Kaunista tulostusta

Tulostinohjaukseen käytetty Postscript-kieli syntyi 1980-luvun alussa, kun John Warnock perusti Adobe Systemsin kaupallistamaan jo pitkään tekemäänsä tutkimustyötä.

Steve Jobs kiinnostui ohjauskielestä ja osti sen lisenssin käytettäväksi Applen ensimmäisessä lasertulostimessa. Maaliskuussa 1985 markkinoille tullut Laserwriter oli kalliista hinnastaan huolimatta suuri menestys, sillä Postscriptin ansiosta se pystyi tulostamaan ongelmitta monimutkaiset fontit ja grafiikat.

Yhdessä Adoben fonttien ja Pagemakerin kanssa Apple tuli käynnistäneeksi työpöytäjulkaisun, jonka vaikutukset näkyivät myöhemmin niin www-sivujen suunnittelussa kuin Acrobat-tekniikassakin.

6. Windows 3.0
Hiirivetoinen käyttöliittymä

Macintoshin nähtyään Bill Gates alkoi uskoa graafisen käyttöliittymän tulevaisuuteen. Ensimmäinen Windows tuli myyntiin 1985, mutta dosin rajoitusten vuoksi sen käyttö oli kömpelöä.

Toukokuussa 1990 tapahtui läpimurto. Windows 3.0 toimi prosessorin suojatussa tilassa ja pystyi hyödyntämään kaiken keskusmuistin. Vihdoin oli mahdollista tehdä kunnollisia graafisia sovelluksia myös pc-koneisiin. Samalla Microsoft sanoi hyvästit OS/2:lle, jota se siihen asti oli kehittänyt yhdessä IBM:n kanssa.

Windows 3.0 kaatui helposti pahamaineiseen uae-virheeseen. Ongelmista päästiin eroon vasta 32-bittisen Windows 95:n myötä. Joidenkin mielestä vasta Windows XP oli ensimmäinen luotettavasti toimiva Windows.

Kritiikistä huolimatta Windows on säilyttänyt valta-asemansa lähes 20 vuoden ajan. Mikään muu ohjelma ei ole pystynyt vastaavaan.

7. Linux
Avoimuuden airut

Helsinkiläinen opiskelija Linus Torvalds kertoi syyskuussa 1991 news-keskustelussa aikovansa kehittää oman käyttöjärjestelmän. Hanke herätti kiinnostusta, ja muutkin halusivat osallistua. Lopputuloksena syntyi avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä, jonka 1.0-versio julkistettiin virallisesti Helsingin yliopistolla maaliskuussa 1994.
Avoimen lähdekoodin ajatus oli keksitty jo gnu-projektissa 1984. Tarjolla oli myös ilmainen gnu unix. Silti Torvaldsin onnistui saada Linuxille niin laajaa tukea, että monet pitävät Linuxia lähes avoimen koodin synonyyminä.
Linuxista on kasvanut Windowsin tärkein haastaja. Sen käyttöalue on laajentunut palvelimiin, erillislaitteisiin sekä älypuhelimiin.

8. Morrisin mato
Matopurkki avautui

Marraskuun 2. päivän iltana 1988 Cornellin yliopiston nuori opiskelija Robert Morris käynnisti mato-ohjelman, joka levisi muutamassa tunnissa koko silloiseen internetverkkoon. Arviolta 10 prosenttia nettiin kytketyistä koneista sai tartunnan ja jouduttiin sammuttamaan puhdistusta varten.

Morrisin mato oli ensimmäinen laajavaikutteinen haittaohjelma. Jo aiemmin Mac- ja pc-koneissa oli nähty joitakin viruksia, mutta ne levisivät levykkeiden välityksellä ja vaikuttivat vain paikallisesti.

Madon käyttämät temput ovat tuttuja tämän päivän netistä: leviäminen tapahtui unix-koneiden turva-aukkojen kautta sähköpostia ja heikkoja salasanoja hyödyntäen.

Ohjelmointivirheen seurauksena mato monisti itseään hallitsemattomasti, mikä johti koneiden ylikuormittumiseen ja palvelunestohyökkäykseen.

9. Netscape
Helpompaa selailua

Vuoden 1994 syksyllä jakeluun laitettu Netscapen 0.9-beetaversio oli ensimmäinen toimiva ja helppokäyttöinen selain. Vaikka selain oli maksullinen, siitä tuli valtavan suosittu, ja se ohitti hetkessä Mosaicin.

Selainta tuottanut samanniminen yritys listautui pörssiin elokuussa 1995, ja sen kurssi nousi ensimmäisenä päivänä huimat 167 prosenttia. Listautuminen oli samalla teknobuumin lähtölaukaus.

Netscape oli oman aikansa Google. Windowsin kylkiäisenä toimitettu Microsoftin ilmainen selain söi kuitenkin hiljalleen sen markkinaosuutta, kunnes keväällä 1998 ohjelma muutettiin avoimeksi lähdekoodiksi, ja sen jatkokehitys siirrettiin käyttäjille.

10. Winamp
Cd-soittimen tappaja

Kesällä 1997 ilmestynyt Nullsoftin Winamp teki mp3-tiedostojen kuuntelusta pc:llä yleistä kansanhuvia. Vuotta myöhemmin ohjelman versio 2.0 oli jo eräs ladatuimmista Windows-ohjelmista.

Winamp avasi pc:lle uuden käyttömuodon: siitä tuli moderni cd- ja kasettisoittimen korvaaja. Mp3-musiikki alkoi levitä netissä, ja sen vanavedessä syntyivät laittomat musiikinjakopalvelut kuten Napster ja p2p-verkot. Samalla Winamp tasoitti tietä tämän päivän digitaaliselle musiikkikaupalle ja mp3-soittimille.