Kotisivut uusiksi

Mika Tähtinen

Kotisivut uusiksi

Vain harvalla yrityksellä on enää varaa olla näkymättä webissä. Näyttävä ja toimiva sivusto rakentaa brändiä, mutta ammattimaista jälkeä syntyy vain kunnollisilla työkaluilla. Valitettavasti sellaisia ei ole markkinoilla kuin muutama.

Mukana vertailussa:
• Adobe Dreamweaver CS3
• Coffeecup Html Editor 2008
• Microsoft Expression Web 2
• Netobjects Fusion 10
• Web Creator Pro 4
• Web Studio 4.0

Useimmat netin kanssa pitkään tekemisissä olleet ovat joskus ainakin kokeilleet webbisivujen tekemistä. Kouluissa opetetaan tekemään yksinkertaiset kotisivut käyttämällä html-merkkausta ja asiaan hieman paneutumalla törmää pian muihinkin akronyymeihin kuten css-tyyleihin. Kotisivujen tekemiseen käytettävien tekniikoiden perusteet ovat kuitenkin jo lähes 15–20 vuotta vanhoja.
90-luvulla lähes kuka tahansa tietokoneen omistaja pystyi pelkällä tekstinkäsittelyohjelmalla tekemään itselleen tai yritykselleen aivan katu-uskottavat nettisivut. Nykyään tilanne on kuitenkin monimutkaistunut monellakin tavalla. Nettikäyttäjät ovat oppineet vaatimaan visuaalisesti näyttäviä ja viihdearvoltaan korkeita sivustoja, ja toisaalta lukuisat eri selaimet sekoittavat tilanteen lähes kaoottiseksi.

Työtä helpottamaan on kehitetty web-julkaisusovelluksia. Otimme vertailuun tunnetuimmat ohjelmat, joilla sivut voi tehdä graafisesti ilman koodaamista.

Merkkausta ja ohjelmointia

Web-julkaisuun liittyy monia lyhenteitä ja termejä, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jos mielii itse alkaa sivuja kehittämään. Webbisivut pohjautuvat html-kuvauskieleen (hypertext markup language), joka syötetään selaimille tekstitiedostona. Selainohjelma muodostaa sovittujen sääntöjen eli standardien mukaan saamastaan html-merkkauksesta graafisen esityksen.

Html-merkkauksen ulkoasuun voidaan vaikuttaa liittämällä sen mukaan niin ikään pelkkää tekstiä olevia css-tyyliohjeita (cascading style sheets). Siinä missä html-merkkaus määrää, miten esimerkiksi sivun teksti jakautuu otsikoihin ja kappaleisiin, kertovat css-tyyliohjeet muun muassa sen, minkälaisella fontilla ja kuinka suurta tekstin pitäisi olla, minkä värinen sivun tausta on ja mihin kohtaan sivulla yrityksen logo pitäisi sijoittaa.

Siinä missä html ja css ovat pelkkiä staattisia kuvauskieliä, on javascript ihka aito ohjelmointikieli. Javascriptin avulla voidaan hallita html:n ja css:n kuvaamia sivuja dynaamisesti esimerkiksi piilottamalla ja näyttämällä siinä olevia elementtejä käyttäjän toimintojen mukaan. Sen avulla on siis mahdollista suorittaa loogisia toimintoja, kun taas html ja css ovat vain ohjeita siihen, miten sivu näytetään käyttäjälle.

Html:ään liittyy läheisesti sekä kirjoitusasun että tekniikan puolesta useimmille tuttu lyhenne http, jonka löytää esimerkiksi jokaisen internet-sivun osoitteen alusta. Http ei kuitenkaan suoranaisesti liity webbisivujen kehittämiseen, vaan niiden siirtämiseen palvelimilta selaajan koneelle. Http (hypertext transfer protocol) on siirtoprotokolla, eli eräänlainen suppea kieli, jolla selain ja webbipalvelin keskustelevat keskenään webbisivuun liittyviä tiedostoja siirrettäessä.

Sekavat standardit

Html ja css, siinä siis on kaikki, mitä webbisivun kehittäjän tarvitsee osata, mikäli haluaa tuottaa yksinkertaisen esittelysivun yritykselleen. Valitettavasti asia ei kuitenkaan ole lähimainkaan niin yksinkertaista, kuin miltä se kuulostaa, ja mitä sen kaiken järjen mukaan pitäisi olla. Html on kuvauskieli, jota on kehitetty vuodesta 1989 alkaen ja alun perin se pohjautui sgml-kuvauskieleen, jonka historia ulottuu aina 1960-luvulle. Silloin haluttiin välittää tekstipohjaista tietoa tietoverkon yli ja tähän tarkoitukseen yksinkertainen kuvauskieli oli erinomaisesti sopiva.

Nyt yritykset kilpailevat sivustojensa kauniilla ulkoasulla ja dynaamisuudella. Visuaaliset elementit ohittavat monessa tapauksessa tietosisällön määrän ja monille sivuille on kehitetty javascriptin ja palvelimella ajettavien ohjelmakoodien avulla laajoja dynaamisia sovelluksia.

Tällaisessa käytössä html:n ja css:n tekeminen muuttuu hauskasta pikku projektista todella työlääksi ja monimutkaiseksi vääntämiseksi. Tilanne vertautuu siihen, että laudoista ja nauloista on helppo rakentaa pieni arkku, mutta kokonaisen kerrostalon rakentaminen samoista raaka-aineista vaatii tahtoa, ammattitaitoa ja ennen kaikkea aikaa.

Html-standardeja onkin julkaistu vuosien saatossa useita ja samaan tahtiin on luotu uusia versioita css-tyyliohjeiden määrittelyistä. Oman lusikkansa soppaan työntävät nettiselainten valmistajat. Kymmenistä eri selaimista on tehty satoja eri versioita ja kaikissa on ollut omat puutteensa ja ominaisuutensa.

Erityisesti Microsoft on kunnostautunut standardia noudattamattomien selainten tuottamisessa, ja sen myötä aiheuttanut webbisivujen kehittäjille päänvaivaa. Vaikka pahimmat selainsodat ovatkin jo taakse jäänyttä aikaa, on nykyisissäkin selaimissa niin paljon eroja, että monipuolisten sivujen kehittämisessä kuluu ammattilaisillakin suuri osa ajasta pelkkien selainten välisten erojen selvittämiseen.

Kahden kärki

Monet web-julkaisuohjelmat ovat ajan myötä kokeneet tylyn lopun jatkuvasti kasvavassa ongelmaviidakossa, mutta selviytyjiäkin on. Alkujaan Macromedian kehittämä ja nykyään Adoben omistama Dreamweaver on ollut koko historiansa ajan yksi parhaista ja on hävinnyt suosiossa ainoastaan Microsoftin Office-paketin mukana levinneelle Frontpage-ohjelmalle.

Frontpage on monelle tuttu työkaluna, mutta se myös iskee web-ammattilaisten korvaan pahana kirosanana. Frontpage on helppokäyttöisyytensä lisäksi kerännyt paljon negatiivista mainetta vaikeasti ylläpidettävien ja huonosti selainyhteensopivien sivujen lähteenä. Microsoft onkin lopettanut Frontpagen kehittämisen ja luonut sen tilalle Expression-ohjelman, joka on tällä hetkellä ainoa varteenotettava haastaja Dreamweaverille.

Muut vertailussa mukana olleet ohjelmat ovat selvästi täysin eri tasolla näiden kahden jättiläisen kanssa. Siinä missä Dreamweaverin ja Expressionin kohdalla voidaan puhua web-julkaisuohjelmista, ovat muut lähinnä monipuolisia html-editoreita.

Dreamweaver on suunnattu alan ammattilaisten käyttöön ja sivujen luominen sillä käy huomattavasti vaivattomammin, jos html:n ja css:n perusteet ovat hallussa. Erityisesti tyylien muokkaaminen käy todella työlääksi, mikäli ei ymmärrä miten css:n luokka-, id- ja elementtikohtaiset kohdennukset toimivat.

Expression puolestaan pyrkii tuomaan sivustojen luomisen lähemmäksi tavallista tietokoneen käyttäjää Officesta tutulla ulkoasullaan ja helppokäyttöisillä käyttöliittymillään. Microsoft on mestari vaikeiden asioiden yksinkertaistamisessa helppokäyttöiseen muotoon. Siitä huolimatta webbisivujen luominen Expression-työkalullakaan ei ole ihan joka pojan hommaa. Mitä paremmin käyttäjä tietää millaisia elementtejä haluaa ja voi käyttää, sitä helpommin sivut saa aikaiseksi. Sekä Dreamweaverin että Expressionin monipuolisilla säätömahdollisuuksilla saa kokeilemallakin selville, mitä marginit ja paddingit ovat, mutta Powerpoint-esityksen luomisen helppoudesta ollaan vielä kaukana.

Sivut kaikkien nähtäväksi

Kun webbisivut on saatu toteutuksen puolesta valmiiksi, pitäisi ne julkaista kaiken maailman nähtäviksi. Omalta koneelta tämä ei suoraan onnistu, vaan sivut tarjotaan julkisilta webbipalvelimilta. Tähän tarkoitukseen tarvitaan jonkinlainen kotisivutila, jonka voi joko erikseen ostaa nettipalveluntarjoajilta tai käyttää esimerkiksi adsl-yhteyden mukana usein saatavaa lisäpalvelua.

Html-, css- ja kuvatiedostojen siirtäminen palvelimelle tapahtuu yleensä ftp-tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen. Web-julkaisuohjelmista löytyvät työkalut myös tähän tarkoitukseen, ja sivujen julkaiseminen tapahtuu yksinkertaisesti suoraan ohjelmasta nappia painamalla, kunhan käytettävän webbipalvelimen asetukset on ensin kertaalleen annettu ohjelman käyttöön.

Toimiva sivusto luo imagoa

Henkilökohtaiset kotisivut ovat käyneet turhiksi erilaisten nettiyhteisöpalvelujen myötä. Tavallinen käyttäjä löytääkin luultavasti nettimaailmasta paljon miellyttävämpiä tapoja ilmaista itseään kuin kotisivujen tekeminen.

Web 2.0 -huuma on tuonut mukanaan lukemattomia nettiyhteisösivustoja, joissa pääsee esittelemään ja toteuttamaan itseään esimerkiksi tuomalla nähtäväksi valokuvia ja blogikirjoituksia itsestään ja elämästään. Parhaimmillaan omaa osaansa nettiyhteisössä pääsee muokkaamaan mieleisekseen merkittävästi pienemmällä vaivalla, kuin mitä kotisivun tekemiseen joutuisi käyttämään. Lisäksi valmiista palveluista saa ilmaiseksi tilan omalle materiaalilleen, kun kotisivuja perustettaessa joutuu hankkimaan useimmissa tapauksissa maksullisen palvelun.

Yrityksen webbisivuja tehdessä on hyvä muistaa, että potentiaaliselle asiakkaalle yrityksen webbisivut ovat välitön brändin ja imagon luoja. Mikäli sivut näyttävät amatöörimäisilta, toimivat väärin käyttäjän käytössä olevalla selaimella tai muuten aiheuttavat epämiellyttävän kuvan yrityksestä, on kuvaa vaikea enää lähteä muuttamaan sisällön voimin.

Ennen sivujen tekemistä onkin syytä pyytää esimerkiksi graafikolta peruslinjaukset. Toisaalta ulkoasun kanssa voi tehdä virheen myös toiseen suuntaan. Sivuston sisältö pitäisi aina olla se ulkoasua tärkeämpi seikka.

Web-julkaisuohjelmia löytyy laidasta laitaan, mutta valitettavasti sivustojen tekemisestä on vuosien saatossa kehkeytynyt sellainen alati vellova meri, että täydellisyyttä hipovaan tulokseen pääsee vain alaan erikoistunut ammattilainen.

Jos oma aika on rahaa kalliimpaa, niin kannattaa luopua heti alkuunsa ajatuksesta opetella itse kotisivujen teko. Jopa parhaimpien sovellusten avulla suhteellisen yksinkertaistenkin webbisivujen tekemiseen saa palamaan tunteja ja taas tunteja. Tuotetut sivut on testattava yleisimmillä käytössä olevilla selaimilla ja ongelmatilanteiden ratkominen on parhaimmillaan lähempänä mustaa magiaa kuin eksaktia tiedettä.

Yksinkertainen perussivusto palveluna

Oman henkilökohtaisen tai yrityksen kotisivun tekeminen voi vaikuttaa ensi alkuun helpolta ja hauskalta puuhalta. Webbisivun luominen tyhjästä ilman kunnon osaamista voi kuitenkin sivuston laajuudesta riippuen olla ylivoimainen tehtävä. Tällöin kannattaakin kääntyä ammattilaisten puoleen. Netti on pullollaan sekä amatöörejä, ammattilaisia että valmiita palveluita kotisivujen luomiseen.

Vaikka siskonpoika osaisikin käyttää tietokonetta hämmästyttävän näppärästi, se ei ole riittävä tae sille, että hän osaisi luoda yritysmaailmaan sopivat kotisivut.

Ammattilaisilta löytyy kokemuksen ohella myös apu erilaisiin web-julkaisuun liittyviin käytännön ongelmiin, kuten oman www-osoitteen rekisteröimiseen ja sopivan palvelintilan hankkimiseen. Ammattilaisen tekemät sivut vaihtelevat hinnoiltaan parista sadasta tuhanteen euroon, riippuen halutun sivun laajuudesta ja visuaalisuudesta.
Tarjolle on viime aikoina tullut myös valmiita palveluita, kuten www.kotisivukone.fi, joiden avulla saa tehtyä sivuston suhteellisen pienellä vaivalla valmiiden ulkoasupohjien avulla. Tällaisia palveluita käytettäessä on kuitenkin hyvä muistaa, että mitä helpommaksi rakentaminen on tehty, sitä vähemmät ovat käyttäjän mahdollisuudet vaikuttaa sivun ulkoasuun.

Sama työ eri välineillä

Kaikilla ohjelmilla luotiin tai yritettiin luoda ennalta suunnitellun mukainen webbisivu. Testikoneena toimi 1,3 gigahertsin Pentium M -prosessorilla ja yhden gigatavun keskusmuistilla varustettu kannettava tietokone käyttöjärjestelmänään Windows Vista Business. Kaikki tuotteet Netobjects Fusionia lukuun ottamatta toimivat testikoneella moitteettomasti. Netobjects Fusion jäi mietiskelemään aika ajoin operaatioiden yhteydessä ja välillä omia aikojaan tavalla, joka vaikutti johtuvan muistin loppumisesta.

Testisivu koostui kahdessa sarakkeessa olevasta sisällöstä. Sarakkeiden korkeudet olivat toisistaan riippumattomia ja sarakkeiden sisältöjen fontit, fonttikoot, sisennykset, välitykset, värit ja muut oleelliset tyylit määriteltiin etukäteen. Lähtötilanteeksi oletettiin siis graafikolta tai vastaavalta suunnittelijalta tullut ulkoasu, joka on tarkoitus muuttaa html:n ja css:n avulla webbisivuksi.

Sarakkeet päätettiin toteuttaa modernin webbisuunnittelun mukaisesti div-elementtien avulla siten, että oikeanpuoleinen menusarake viedään paikalleen absoluuttisella css-positioinnilla. Pääotsikossa päätettiin käyttää h1-elementtiä, menu-sarakkeen otsikossa h2-elementtiä ja tekstin sisällä olevassa järjestämättömässä listassa ul-elementtiä. Lisäksi ylläpidettävyyden vuoksi toteutuksessa päätettiin käyttää css-luokkamäärittelyjä niissä paikoin, missä se oli järkevää. Kaikki tyylilliset muutokset päätettiin tehdä css-määrittelyjen avulla rakenteellisen html-merkkauksen aikaansaamiseksi.

Kaksi erottuu joukosta

Pisteytyksessä arvosteltiin kolmea tekijää joka ohjelmasta. Ominaisuudet arvosteltiin niiden määrän, oleellisuuden ja toteutuksen mukaan. Käyttöliittymää arvioitiin intuitiivisuuden ja helppokäyttöisyyden perusteella. Merkkauksen laadun ja standardiyhteensopivuuden arvioi alan ammattilainen silmämääräisesti lukemalla merkkauksen läpi ja vertaamalla sitä puhtaasti käsin tehtyyn merkkaukseen vastaavanlaisesta sivusta.

Sekä Expression että Dreamweaver tarjosivat molemmat runsaat valikoimat hyvin toteutettuja ominaisuuksia eikä testisivun luonnissa jäänyt puuttumaan kummastakaan mitään. Käyttöliittymät hipovat molemmissa täydellisyyttä eikä merkkauksen osalta löytynyt suurempia moitteen aiheita. Expression menetti pisteen merkkauksen laadusta puutteellisen sisennyksen vuoksi. Dreamweaver sortui saman ongelman lisäksi muutamaan ulkoasulliseen html-merkkaukseen, joiden olisi pitänyt toteutua css-määrittelyjen avulla.

Yhdelläkään muista vertailluista ohjelmista ei ollut mahdollista tehdä testisivun ulkoasua käyttäen div-elementtejä. Netobjects Fusion ja Coffeecup molemmat osasivat tehdä ulkoasun table-elementin avulla, mutta Fusion hukkasi kaikki sivuun tehdyt muutokset hetkellisen ohjelman jumiutumisen yhteydessä. Fusion oli loppujoukon lupaavin ehdokas mielenkiintoisilla ominaisuus- ja käyttöliittymäideoillaan, muttei kuitenkaan kerännyt käyttöliittymäpisteitä huonosta toteutuksesta johtuen.

Web Studio ja Web Creator Pro -ohjelmilla testisivun luominen ei onnistunut lainkaan järkevässä ajassa, koska ohjelmien ominaisuuksista ei löytynyt mitään työkalua oman ulkoasun luomiseen. Web Creator Pro kuitenkin sai varsin hyvän käytettävyyden ansiosta hieman muuta nelikkoa korkeammat pisteet käyttöliittymästään.

Kaiken kaikkiaan Adobe Dreamweaver ja Microsoft Expression Web erottuivat joukosta kirkkaasti. Web-julkaisuohjelmien markkina vaikuttaakin tällä hetkellä varsin tyhjältä eikä näille kahdelle ole näkyvillä uhkaajia.

Toimituksen valinta: Microsoft Expression Web 2

Expression Web jatkaa Microsoftin laadukasta ohjelmistolinjaa tuomalla hyvää käytettävyyttä ja standardinmukaista webbisivukehitystä niin aloittelijoille kuin kehittyneemmille web-julkaisijoillekin. Nimenvaihdoksen lisäksi teknisellä puolella on pyritty pääsemään eroon muinaisen Frontpagen jälkeensä jättämästä negatiivisesta kuvasta eikä ohjelman tekemästä merkkauksesta löydykään juuri moittimista.

Adobe Dreamweaver CS3

Arvosana: 9,4

+ Käyttöliittymä, monipuolisuus
– Sekavat valikot, vaatii osaamista, kallis

Aiemmin Macromedian nimellä tunnettu, nykyisin Adoben omistama Dreamweaver on kautta historiansa ollut www-sivujen suunnitteluohjelmistojen kärkeä. Uusin Dreamweaver CS3 ei myöskään jätä käyttäjäänsä kylmäksi, vaan tarjoaa monipuoliset ominaisuudet ja omalla tavallaan miellyttävät käyttöliittymät.

Dreamweaver tarjoaa paljon toimivia valmiita sivupohjia, mutta oman sivun rakentaminen tyhjästä tuottaa hieman harmaita hiuksia. Erilaiset ikkunat on tehty huolella ja ovat hyvin loogisia. Sitä vastoin valikot, joista näihin ikkunoihin pääsee, ovat varsin sekavia ja vaihtelevat muotoaan epäintuitiivisesti. Varsinkin alussa eri asioiden löytäminen ohjelmasta on vaikeaa, mutta kun pahimmat epäloogisuudet oppii muistamaan, on sivun rakentaminen varsin hauskaa puuhaa.

Ilman html- ja css-osaamista ei Dreamweaverinkään käyttö onnistu. Ohjelma toimii enemmänkin kehittyneenä html-editorina eikä niinkään opasta käyttäjäänsä siinä, minkälaisia komponentteja sivullensa voisi ja pitäisi laittaa. Css-tyylien muokkaus vaatii myös tietämystä siitä, miten erilaiset css-valitsimet toimivat, joskin ohjelma ehdottaa uusien tyylien valitsimet loogisesti ja vähentää näin tarvetta muistaa ulkoa esimerkiksi tyyliluokkien ja elementtien nimiä.
Dreamweaver on edelleen yksi parhaista vaihtoehdoista www-sivujen kehitykseen ja sitä voi huoletta suositella kaikille isompia sivustoja kehittäville.

Adobe Dreamweaver CS3
Hinta: 584 €
Valmistaja: Adobe, www.adobe.com
Lyhyesti: Www-julkaisuohjelmien uranuurtaja, joka on edelleen voimissaan.

Coffeecup Html Editor 2008

Arvosana: 6,7

+ Värimaailman suunnittelutyökalu
– Vaikeakäyttöinen

Coffeecup on yksi vanhimpia html-työkaluja. Ohjelman kehitys aloitettiin jo vuonna 1996 ja myöhemmissä vaiheissa siihen on lisätty myös visuaaliset wysiwyg-toiminnot. Valitettavasti käytettävyydeltään ohjelman suunnittelutyökalu on jäänyt pahasti 90-luvun puolelle. Ohjelmasta ei löydy nimeksikään älykkyyttä ja kaikki toiminnot joutuu tekemään vaikeimman kautta. Lisäksi ohjelman oma navigointityyli nuolinäppäimillä ja rivinvaihtonäppäimen omalaatuinen toimintatapa fonttityylin vaihtimena poikkea niin paljon totutusta, ettei pienienkään operaatioiden tekeminen käy alkuunkaan intuitiivisesti.

Css-tyylien muokkausta ohjelmassa ei ole, vaikka koodin sekaan css:ää kuitenkin ilmestyy. Tästä syystä sivun yleisen tyylin rakentaminen on melkoista kliksuttelua, kun kaikkien elementtien tyylit pitää rakentaa erikseen.

Valikoista ja työkaluriveiltä ei myöskään löydy jälkeäkään div-elementeistä, joten testisivun ulkoasun rakentamisessa piti turvautua table-elementtien apuun. Rakennuselementtien visualisointi on kuitenkin ohjelmassa niin surkeaa, ettei kertaalleen sivulle asetettuja elementtejä päässyt enää muokkaamaan kuin hyvällä tuurilla, joten testisivun ulkoasusta ei tullut valmista kauraa tällä ohjelmalla.

Coffeecup on menneen polven html-editori, josta aika ja muut sovellukset ovat jo ajaneet ohi eikä sen hankkimista voi suositella.

Coffeecup Html Editor 2008
Hinta: 40 €
Valmistaja: Coffeecup Software, www.coffeecup.com
Lyhyesti: Pitkän historian omaava html-editori, joka on syytä jättää historiaan.

Microsoft Expression Web 2

Arvosana: 9,7

+ Helppokäyttöinen, siisti merkkaus
–

Kaikille vähänkin enemmän web-julkaisun kanssa tekemisissä olleille Microsoftin aiempi web-julkaisusovellus Frontpage aiheuttaa vilunväristyksiä ja pahaa oloa. Expression-sovellus kuitenkin koittaa karistaa Frontpagen jättämän huonon maineen taakseen ja tarjoaa miellyttävää käytettävyyttä ja helppoa sivun rakennusta niin aloittelijoille kuin ammattilaisillekin. Expression erottuu Dreamweaverin ohella vertailujoukosta selvästi ja monissa asioissa menee jopa Dreamweaverin edelle.

Expressionin käyttöliittymät ovat tuttua Office-tyyliä, mutta webbisivun luomisesta ei kuitenkaan ole tehty niin helppoa, kuin mitä se oli aikoinaan Frontpagella, vaan työssä on tunnettava myös html:ää. Ulkoasujen tekemiseen tyrkytetään moderniin tyyliin div-elementtejä ja ohjelman tuottama merkkaus on jopa alan ammattilaisen silmään lähes nautittavan siistiä.

Käyttöliittymissä visualisoidaan hyvin valittu elementti, oli se sitten tekstikappale tai rakenteellinen näkymätön elementti. Yleisten tyylien luominen ja muokkaaminen käy vaivattomasti ja elementtien vetäminen ja pudottelu paikoilleen tekee web-sivun luomisesta ajoittain jopa hauskaa.

Microsoftin tyyliin Expression on pullollaan hyviä ominaisuuksia, mutta moposta on kuitenkin pidetty tiukasti kiinni eikä ominaisuuksien mukaan ole lisätty mitään turhanpäiväistä. Expressionista onkin vaikea löytää mitään moitittavaa ja se kilpailee web-julkaisusovellusten ykköspaikasta tiukasti Dreamweaverin kanssa.

Microsoft Expression Web 2
Hinta: 399 €
Lisätietoja: Microsoft, www.microsoft.com/expression
Lyhyesti: Laadukas ja miellyttävä web-julkaisusovellus.

Netobjects Fusion 10

Arvosana: 7,0

+ Hyviä ideoita
– Toteutus kesken, raskas

Netobjects Fusion on html-editoriksi suhteellisen tuore kasvo ja myös omalla tavallaan ideoiltaan piristävä uutuus. Valitettavasti testatun version toteutus ei yllä vielä hyvän idean tasolle, mutta ohjelmasta julkaistiin kesällä versio 11, joka ei ehtinyt mukaan tähän vertailuun, mutta vaikuttaa lupaavalta tulokkaalta.

Fusion keskittyy sivun suunnittelun ohella vahvasti myös koko sivuston rakenteeseen ja kehittämiseen ja tuo paljon uusia käyttöliittymällisiä ideoita. Yksi hyvistä ominaisuuksista ohjelmassa on automaattisesti päivittyvä menu-elementti, jonka voi upottaa luomiinsa sivuihin, ja joka lisäilee itseensä sivuja sitä mukaa, kun niitä luodaan sivustolle.

Uusien ideoiden nitominen yhteen on kuitenkin vielä kesken tekniseltä puolelta ja ohjelman pahin ongelma on sen raskaus. Jopa Dreamweaverin ja Expression Webin kaltaiset jättisovellukset tuntuvat miellyttävän liukkailta Fusionin käyttämisen jälkeen. Yleisen raskauden lisäksi ohjelma suorittaa välissä jotain raskaita operaatioita ja hyytyy kesken kaiken useiksi kymmeniksi sekunneiksi.

Testisivua tehdessä yksi näistä selittämättömistä jumituksista yllättäen vei kaiken siihen asti tehdyn työn bittiavaruuteen ja palautti sivun takaisin lähtöasetelmiinsa. Lisäksi Fusionista puuttuu div-elementtien käyttö ulkoasua rakennettaessa, joka oli yhtenä ehtona testisivun luomisessa. Kaikki pikkuviat tekevät Netobjects Fusionista vaikean käyttää, mutta hyvien ideoiden vuoksi juuri markkinoille tullut versio 11 lienee tarkistamisen arvoinen.

Netobjects Fusion 10
Hinta: 200 €
Lisätietoja: Website Pros, www.netobjects.com
Lyhyesti: Paljon uusia hyviä ideoita sisältävä editori keskeneräisellä toteutuksella.

Web Creator Pro 4

Arvosana: 6,4

+ Valmiiden pohjien muokkaus
– Vanhahtava

Lmsoftin tuottama Web Creator Pro on Coffeecupin ohella yksi pitkän linjan html-editoreita, joita on kehitetty internetin alkuajoista lähtien. Muista konkareista poiketen Web Creator on kuitenkin onnistunut uusiutumaan täysiveriseksi wysiwyg-editoriksi, mutta on samalla menettänyt paljon hyviä ominaisuuksia. Käyttöliittymältään ohjelma muistuttaa paljon vanhemman polven Visual Studio -ohjelmia ominaisuusikkunoineen, mutta valitettavasti Web Studion tapaan valmiiden ulkoasupohjien käyttöön on panostettu enemmän kuin itse webbisivun luomiseen.

Testisivun tekeminen Web Creatorilla kaatui samaan ongelmaan kuin Web Studiolla – ohjelmalla ei vaan yksinkertaisesti pysty luomaan sivun ulkoasua valmiin idean perusteella mitenkään järkevällä tavalla. Ainoa lähestymistapa on ottaa valmiista pohjista joku ja alkaa muokkaamaan sitä. Ohjelma onkin ainakin nykyisessä kehitysversiossaan kuin jokin omituinen tekstipohjaisen html-editorin ja wysiwyg-editorin välimuoto.

Web Creator ei tarjoa mitään mainitsemisen arvoisia erikoisuuksia eikä käyttökokemuskaan aiheuta riemua, varsinkaan kun html-merkkaukseen käsiksi pääseminen ei ohjelmassa ole mahdollista. Dreamweaver ja Expression Web asettavat nykyään riman muille sovelluksille niin korkealle, ettei näillä pienemmän budjetin tuotoksilla ole juurikaan käyttöarvoa. Kaikkien puutteidensa vuoksi Web Creatoria ei voi hyvällä omallatunnolla suositella kenenkään käyttöön.

Web Creator Pro 4
Hinta: 80 €
Lisätietoja: Lmsoft, www.lmsoft.com
Lyhyesti: Keskeneräisen oloinen wysiwyg-editori, joka ei vakuuta millään osa-alueella.

Web Studio 4.0

Arvosana: 6,7

+ Valmiiden pohjien muokkaus
– Hämmentävä

Kaikki netin käyttäjät ovat silloin tällöin törmänneet satunnaisia sivuja surffaillessaan jonkun aloittelevan netinkäyttäjän tekemiin kotisivuihin ja ihmetelleet, mistä nämä kaikki vilkkuvat ja välkkyvät animaatiot, napit ja äänet oikein löytyvät. Vastaus on nyt vihdoin selvinnyt: Back to the Beach Softwaren tekemästä Web Studio -ohjelmasta. Kuten yrityksen nimestäkin jo voi päätellä, on kyseessä varsin rennolla otteella tehty web-julkaisusovellusta muistuttava tuote.

Valmiista komponenttivalikoimasta löytyvät muun muassa kategoriat ”Cool Stuff” sekä ”Special FX”, joista voi raahata omalle sivulleen kaikkea kivaa. Mielenkiintoisena ratkaisuna yksi näistä valmiista komponenteista on html-vimpain, jonka raahaamalla sivunsa pohjalle pääsee muokkaamaan sivun html-merkkausta itse. Muissa sovelluksissa tämä ominaisuus tulee mukana ihan vakiona ilman turhaa kikkailua.

Valmiiden sivupohjien ja elementtien käyttäminen ohjelmassa on todella helppoa. Testisivua rakennettaessa tuli eteen kuitenkin ongelma sen suhteen, miten itse asiassa ohjelmalla saadaan aikaiseksi webbisivu itse. Vaikka valmiista sivupohjista löytyvä moottoripyöräpohja onkin huomattavasti haluttua testisivua hienompi tuotos, ei Web Studion hankkimista voi suositella kenellekään, joka oikeasti haluaisi tehdä omat kotisivunsa. Parhaiten tätä ohjelmaa voi kuvata sanalla ”hämmentävä”.

Web Studio 4.0
Hinta: 137 €
Lisätietoa: Back to the Beach Software, www.webstudio.com
Lyhyesti: Paljon valmiita vimpaimia sisältävä web-julkaisuohjelma, jolla ei voi tehdä omia kotisivuja mitenkään helposti.