Vikasivu
vikasivu
Luettua
Kaikenlaista tietoyhteiskunnasta
Silmät auki!
Tietoyhteiskunnan uhat ja mahdollisuudet
Ville Eloranta (toim.)
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2008
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on nähnyt hyväksi julkaista Silmät auki –nimisen julkaisun yhdessä Tietotekniikan liiton kanssa. Kyseessä on kokoelma asiantuntijakirjoituksia tietotekniikan ja yhteiskunnan kohtauspinnalta, kuten kirjan alaotsikkokin antaa ymmärtää.
Kirjan 12 artikkelia hajautuvat varsin laajalle alalle. Kirjassa käsitellään niin tekijänoikeustekniikoita (drm), yksityisyydensuojaa, biometristä tunnistusta kuin tietoyhteiskunnan koulutusjärjestelmääkin. Läpikäyvä teema artikkeleissa on tietotekniikan ja yhteiskunnan vaikutus toisiinsa; tässä näkyy se, että kirjan idea on lähtöisin TTL:n etiikan työryhmästä.
Uusia vai vanhoja riskejä?
Esipuheessa kirjan tarkoitukseksi asetetaan ”herätellä sekä päättäjiä että tavallisia kansalaisia tiedostamaan ajoissa tekniikan ja tietoyhteiskunnan kehitykseen liittyvät riskit, lupaavia mahdollisuuksia unohtamatta”. Lupauksesta huolimatta tietotekniikan siunauksellisuuden kyseenalaistaminen tai kipupisteiden osoittaminen ei tunnu olevan kirjoittajien agendalla kovin korkealla. Poikkeuksen tähän muodostaa oikeastaan vain Ville Oksasen ja Sasu Tarkoman artikkeli, joka jo otsikossaan (”Trusted computing – kuluttajien it-autonomian loppu”) kertoo, mikä artikkelin viritys on.
Artikkelien asiantuntemusta ei käy kieltäminen. Varsin pian kirjaa lukiesssa alkaa kuitenkin tuntua siltä, että hieman lähemmäs maanpintaa astuminen olisi jossain tapauksissa tehnyt hyvää artikkelille. Esipuheen tulevaisuusvirityksestä huolimatta artikkelit käsittelevät lähinnä jo realisoitunutta kehitystä.
Esimerkiksi Tietokone-lehden tarkkaavaiselle lukijalle artikkelikokoelma ei tarjoa aihetasollaan uutta tietoa, vaikkakin artikkelien kirjallisuusluettelosta toki löytyy opasteita asiaa syvällisemmin käsitteleviin kirjoituksiin. Artikkelien kieli on huoliteltua, vaikkakin varsin jäykkää, kuten vakavien ja oppineiden kirjoitusten tyyliin kuuluu. Kuvitus on vähäistä ja mustavalkoista.
Kari Haakana
klikattua
Kelmut kiertoon
Erilaisia web-pohjaisia tiedostonjakopalveluita käyttämällä voi helposti estää sähköpostilaatikon täyttymisen. Yleismuotoista tiedostolaatikkoa kätevämpiäkin ovat jakopalvelut, jotka ovat keskittyneet johonkin tiettyyn sisällön muotoon.
Yksi ahkerasti leviävä digitaalisen sisällön muoto on esitysgrafiikka. Jokainen itseään kunnioittava seminaaripuhuja käyttää viestinsä välittämiseen puheen lisäksi Powerpointia tai jotakin sen kilpailijatuotetta. Esityksen jälkeen esityskuvat olisi mukava saada itselleen; tähän saakka helpoin ja varmin tapa on ollut joko sähköposti tai paikan päällä käteen annettu usb-tikku, jonne esitys on kopioitu.
Esitys elää webissä
Slideshare tarjoaa web-palvelun, jonne esitykset voi ladata, ja josta niitä voi katsella. Esityksiä voi katsella pienessä koossa tai ne voi laajentaa koko ruudun kokoiseksi. Youtube-pätkien tapaan dia-esityksen voi myös upottaa omille www-sivuille tai blogiin yksinkertaisella skriptillä. Halutessaan esitelmöitsijä voi myös tallentaa esityksen oheen ääniraidan. Palveluun tarjolle pannun esityksen voi myös ladata omalle koneelleen, jos esityksen laatija niin sallii.
Esityksiä palveluun voi työntää pdf- tai Powerpoint-muodossa. Esityksen koko on rajoitettu 50 megatavuun, joten todelliset maratonesitykset täytyy jakaa useampaan osaan. Mikäli esitys on tarkoitettu vain tietyille henkilöille, voi esityksen katselijajoukon rajoittaa haluttuihin henkilöihin. Tämä tosin edellyttää, että katsojat rekisteröityvät palvelun käyttäjiksi. Rekisteröityneet esityksen katsojat voivat myös kommentoida esitystä ja lisätä esityksiä palvelussa suosikeikseen.
Esityksen voi varustaa asiasanoilla eli tageilla. Asiasanojen avulla palvelu tarjoaa käyttäjälle katsottavaksi muita esityksiä, joiden arvellaan kiinnostavan käyttäjää.
Beta-vaiheessa oleva palvelu on käyttäjilleen ilmainen. Palvelua rahoitetaan muun muassa Google-mainoksilla.
Kari Haakana
