”Yle on ollut sähköinen media vuodesta 1926”
KUVA: MIKKO HANNULA
Kysyttyä
Toimitusjohtaja Mikael Jungner
”Yle on ollut sähköinen media vuodesta 1926”
Yleisradio lisää nettiin tuotettua sisältöä, ja useimmat tv-ohjelmat tulevat nettilevitykseen. Toimitusjohtaja Mikael Jungner neuvottelee Suomeen kotimaista vastinetta Youtubelle ja kauppapaikkaa videoille.
VOIKO TULEVAISUUDESSA KAIKKI YLEN OHJELMAT KATSOA NETISSÄ?
Yle Areenalla on jo 70 prosenttia ohjelmistamme. Tavoitteena on se, että lähiaikoina, 1–2 vuodessa, lähes kaikki tai kaikki Ylen radiossa ja televisiossa esittävät ohjelmat ovat Areenalla.
Ihan kaikkea ei välttämättä saada, koska jotkin ulkomaiset tv-yhtiöt eivät anna kaikkea sisältöä netti-tv-jakeluun. Suurin yksittäinen estävä tekijä ovat podcast-puolella musiikkioikeudet. Olen ihan varma, että sekin saadaan lähiaikoina ratkaistua.
Kotimaiset tv-yhtiöt ovat aika ymmärtäväisiä, ja ulkomaistenkin neuvottelut etenevät. Esimerkiksi HBO:lta saimme Areena-oikeudet ilmaiseksi. BBC:ltä olemme neuvottelemassa vastaavia oikeuksia.
ONNISTUUKO NETTI-TV:N KATSELU TOSIAIKAISESTI?
Olemme pistäneet kaikki paukkumme on demand -katseluun. Live-tv tai simulcast netissä ei tuo hirveästi lisäarvoa broadcast-televisioon nähden, koska käytännössä kaikilla on perinteinen tv.
Toiseksi broadcast-verkko on edelleen tosi halpa tapa jakaa sisältöä miljoonayleisölle, luultavasti kymmeniä kertoja halvempaa kuin nettijakelu.
Meillä on ollut tosiaikaista ohjelmaa esimerkiksi urheilussa ja eduskunnan lähetyksissä. Ensimmäinen kokeilu oli talviolympialaiset Torinossa. Se jouduttiin lopettamaan muutaman päivän päästä, koska käyttäjämäärä nousi niin huikeaksi.
Olemme selvittäneet kustannus- ja resurssisyistä p2p-tekniikkaa, jos sitä voisi käyttää netissä liveohjelmien lähettämiseen isolle porukalle. On ollut pettymys, ettei siihen ole löytynyt ratkaisua.
HUHUJEN MUKAAN YLE AREENAN VIDEOITA VOI KUKA TAHANSA PIAN LIITTÄÄ OMILLE NETTISIVUILLEEN. MISTÄ ON KYSE?
Palvelu tulee tämän vuoden aikana. Ikkunoitavuus vaatii vielä vähän teknistä jumppaa. Voin vain kuvitella, miten helpoksi se tekee elämän. Hyvää ohjelmaa voi helposti suositella kavereilleen ja pistää eteenpäin sosiaalisessa mediassa.
Mikään ei estä sitä, että tulevaisuudessa jokainen voisi ottaa ohjelmat sivuilleen, laittaa niitä jonoon ja rakentaa Areenan ohjelmista oman henkilökohtaisen kanavan.
OLETTE EHDOTTANUT SUOMALAISTA YOUTUBEA. MIHIN SITÄ TARVITAAN?
Suomessa tarvitaan palvelu, jossa voitaisiin myydä kotimaista sisältöä. Musiikkia saa Itunesista ja sen klooneista. Suomessa elokuvia ja tv-sarjoja on vaikea löytää laillisesti.
Olemme koko syksyn etsineet tähän kumppaneita. Keskusteluja on ollut, muttei ole löytynyt sellaista, joka tulisi mukaan omalla rahoituksella.
Toiseksi tarvitaan paikka ja alusta itseilmaisulle, se olisi suomalainen Youtube. Yleisradio on sitä yrittänyt ajaa. Jos se ei onnistu suomalaisin voimin, rupeamme keskustelemaan ulkomaisten toimijoiden kanssa. Tarvitsemme suomenkielisen palvelun, jossa kansalaiset voivat jakaa tuottamaansa sisältöä.
SAAKO YLE KILPAILLA ILMAISELLA SISÄLLÖLLÄ NETISSÄ KAUPALLISTEN MEDIOIDEN KANSSA?
Yle on ollut sähköinen media vuodesta 1926. Printtimediat ovat tunkeneet nettiin 1990-luvulla ja ihmettelevät, mitä Yle täällä tekee. Siinä on tällaista historiattomuutta.
Perusongelma, jota monet mediatalot eivät ole vielä ymmärtäneet, on se, ettei perusuutisella ole mitään arvoa tämän päivän maailmassa. Niitä tulee ilmaiseksi joka puolelta yllin kyllin.
Median kannattaisi reagoida samalla tavalla kuin ict-ala, jossa eri tahot keskittyvät ydinosaamiseensa ja hakevat rahan sieltä.
JOS KAUPALLISET MEDIAT LAITTAISIVAT SISÄLTÖNSÄ MAKSUN TAAKSE, OLISIKO YLE AINOANA TARJOAMASSA MAKSUTONTA SISÄLTÖÄ?
Tämä juna meni vuonna 1996. Silloin nimittäin Microsoftin Bill Gates oli ajamassa mallia, jossa netti muodostuisi suljetuista yritysten ylläpitämistä verkoista, ja ihmiset rahalla valitsisivat, minkä verkon ja palvelut ostaisivat. Se kaatui, ja tuli tilalle kaikille avoin ilmainen netti.
Ajatus siitä, että tässä maailmassa perusuutiset laitettaisiin maksun taakse, on typerä. Se on myös harmiton, koska se ei tule ikinä onnistumaan. Iso ero on siinä, kun luodaan lisäarvoa päälle: Kolumnit, syvennykset ja tunteen ottaminen mukaan. Tästä materiaalista voi hyvinkin saada rahaa. Yle tekee perusuutisointia, ja olisi kansallinen katastrofi, jos varattomat ihmiset suljettaisiin sen ulkopuolelle.
