Pientoimiston yleistulostimet

ALOITUSKUVA: TIMO SIMPANEN

Huomisen paperittomasta toimistosta on visioitu yli 20 vuotta, ja siitä on muodostunut vuosien varrella melkoinen vitsi. Vaikka valtaosa toimiston tiedosta on verkotettu ja olemassa vain näytöllä, magneettikiekoilla ja puolijohteissa, on tulostin yhä toimiston tärkeimpiä työkaluja.

Mukana vertailussa:

• Brother HL-4050CDN
• Canon I-Sensys LBP5360
• Epson Aculaser C2800
• HP Color Laserjet CP3525x
• Konica Minolta Magicolor 5650 EN
• Kyocera FS-C5400DN
• Lexmark C736dn
• Oki C710
• Ricoh Aficio SP C420DN
• Samsung CLP-770ND
• Xerox Phaser 6280

Kokosimme vertailuun kaikilta merkittäviltä valmistajilta kattavan joukon pieniin ja keskisuuriin toimistoihin työryhmän ainoaksi tulostimeksi sopivia värilasereita. Näissä tärkeimpinä ominaisuuksina edellytettiin alle 2000 euron hintaa, vähintään kahteenkymmeneen sivuun minuutissa riittävää vauhtia, 500 arkin kaukaloa ja verkkoliitäntää.

Tulostinkaupan vakiintuneena käytäntönä on se, että värien myynnillä tehdään katteet. Varsinkin mustesuihkuissa, mutta myös lasertulostimissa, itse tulostinyksikön hinta on lopulta pieni verrattuna käytön aikana kertyviin kustannuksiin. Värikasetit ja valoherkät rummut ovat kulutustavaraa, mutta niin on myös esimerkiksi kuvansiirtoyksikkö.

Säätely ja sopimukset

Ajoittaisia huoltoja ja kulutustarvikkeiden korvaamista lukuun ottamatta hyvä laite ei vaadi ylläpitoa kuin alkusäädön verran. Työkaluiksi tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja telnetin askeesista monimutkaisiin selainliittymiin. Vaikka näihin ei ideaalitilanteessa joudu juuri koskemaan, ovat hyvät säätötyökalut elinehto oikeissa ongelmatilanteissa ja hyvinäkin hetkinä helpottavat it-tuen työkuormaa.

Kaikki vertaillut tulostimet ovat säädettävissä verkon yli selaimen avulla, mutta toteutukset vaihtelevat reilusti niin laajuudeltaan kuin selkeydeltään. Jokaiseen voi asettaa kuitenkin perusasiat, kuten automaattisesti sähköpostiin tulevat huoltokutsut, kun joku kulutusosa on lähenemässä loppuaan, tai kun koneeseen paperitukos tai muu ongelma. Monen tulostimen osalta voi tehdä myös ylläpitosopimuksen, jolloin automaattikutsut lähetetään suoraan huoltomiehille.

Paremmissa liittymissä tulostimen käyttöoikeuksia ja muita asetuksia voi vahtia ja hallinnoida helposti. Näillä voi jopa säästää pitkän pennin, sillä monet tulostimet ovat oletusasetuksiltaan varsin tuhlaavia. Kun komposiittimustan vaihtaa oikeaan mustaan, pistää päälle ekotulostuksen ja hallinnoi sitä, kuka saa tulostaa mitäkin, pääsee vuositasolla kustannuksissa selvästi halvemmalla.

Yllättävän värikäs maailma

Jos toimisto käyttää paljon paperia, nousevat varsinkin värilasereiden tulostuskustannukset korkeaksi. Kun esimerkiksi yleisesti käytössä olevasta Microsoft Outlookista tulostaa saapuneen viestin, voi kuvitella tulostavansa mustavalkoista ja siis halpaa tavaraa. Näin ei kuitenkaan ole.

On helppo unohtaa tai jättää havaitsematta, että tulosteessa sähköpostin lähettäjä, vastaanottaja ja aihekenttien otsikot ovat yleensä sinisiä. Sama pätee esimerkiksi linkkeihin verkkosivuille, tai vaikkapa vakiona kaavakkeessa olevaan yrityksen pienikokoiseen logoon.

Jokainen sivu, jossa on pienikin väripylpyrä, rekisteröityy tulostimelle väriä käyttävänä sivuna. Kun tietty määrä värillisiä sivuja on tulostettu, älähtää kone piirtorumpujen kuluneen loppuun. Harva edes huomaa, jos kasetti on vielä puoliksi täynnä, kun uutta vaihdetaan sisään. Kunhan ihmettelee, miten se taas näin nopeasti tapahtui. Kalliita värejä kannattaa siis käyttää mieluummin kunnolla tai ei lainkaan.

Tiukalla otteella

Ongelman muodostaa myös se, että firman verkossa oleva ”ilmainen” tulostusmahdollisuus ajaa työntekijät helposti käyttämään laitetta henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Moni värikasetti on vaihdettu vain siksi, että talousosaston Jarmo on säästänyt tulostamalla lomareissun kaikki 500 kuvaa toimiston värilaserilla.

Tätä voi ratkoa työläästi asentamalla tulostimista vain mustavalkoajurit niiden koneille, jotka eivät väritulosteita oikeasti tarvitse. Parempi ratkaisu on säätää ylläpitotyökaluista väritulostus pois päältä tietyiltä käyttäjiltä tai ryhmiltä, tai sallia se vain tietyille sovelluksille. Ikävä kyllä hyvät työkalut tämän säätämiseen ovat harvassa, ja vertailluista vain HP:n tulostimesta pystyi käyttäjä- ja ohjelmatasolla määrittelemään oikeuksia.

Vaikka koko toimisto osaisi muuten välttää turhia väritulosteita, tulee vielä vastaan tulostinvalmistajien ruma kikka: komposiittimusta. Tulostimissa on kussakin syaani, magenta, keltainen ja musta värikasetti. Tästä huolimatta musta tulostetaan usein varsinkin kuvissa, mutta joskus myös tekstissä, kaikilla kolmella värillä eikä pelkällä mustalla. Tämä kuluttaa värejä moninkertaisesti pelkän mustan käyttöön verrattuna ja nostaa huoltotiheyttä. Lisäksi komposiittimusta on yleensä enemmänkin sotkuista tummanruskeaa kuin oikeasti mustaa.

Komposiittimusta on yleensä klikattavissa pois päältä tulostimen hallintaliittymästä, mikä kannattaa tehdä heti asennusvaiheessa.

Toimiston rumin kone

Tulostinta ei haluta nähdä, vaan se on toimiston esteettinen häpeäpilkku. Lähes jokainen valmistaja palvoo yhä kahdeksankymmenluvulta tuttua vaaleanharmaata designia, eikä tilaa vaativa tulostustekniikka puserru yhtä helposti siroksi kuten modernit tietokoneet ja näytöt. Vaikka muodot ovat kehittyneet vähemmän törkeiksi, vertailun laitteista jokainen on suoraan sanoen lähes ruma. Tyylitajua ja uskottavuutta etsivään toimistoon lasertulostin sopii lähinnä nurkkaan piiloon.

Sijoittelultaan helpoimpia ovat tietysti pienimmät laitteet, mutta asia ei ole yksinkertainen. Tulostimen vaatimaa pöytäpinta-alaa pienennettäessä laitteet muuttuvat yleensä korkeammiksi. Esimerkiksi vertailun ohuin laite Kyocera mahtuu moneen paikkaan mihin sen kilpakumppanit eivät, mutta sitä korkeampia olivat ainoastaan lisäkaukalolla varustetut HP ja Epson. Myös itse tulostimen pinta-alaa suuremmat ja takareunasta ulos työntyvät paperikaukalot hankaloittavat sijoittamista.

Varsinkaan käyttöliittymien suuntausta ja käytettävyyttä ei ole mietitty siltä kannalta, mihin laitteet yleensä yrityksissä sijoitetaan. Monessa laitteessa liittymä osoittaa enemmänkin ylös kuin eteen, mikä tekee normaalille toimistopöydälle asetetun laitteen napeista ja näytöistä ikäviä käyttää. Usein näytöt ovat vielä niin huonolaatuisia, etteivät ne ole luettavissa kuin suoraan päältä.

Toimituksen valinta

Konica Minolta Magicolor 5650 EN
Kyocera FS-C5400DN
Konica Minoltan laite vakuutti. Se on selvästi ryhmän paras esitysgrafiikassa, yksi nopeimmista ja käytössä edullisimmista laitteista ja sen käyttöliittymät ovat selkeitä.

Kyocera ei sovellu yleislaitteeksi huonon valokuvatulostuksensa takia. Se on kuitenkin vertailun selvästi nopein ja tuottaa paitsi parhaat, myös kaikkein halvimmat tekstisivut. Laitetta onkin helppo suositella toimistoon, jossa tulostinta tarvitaan runsaiden tekstitulosteiden tuottamiseen. Siinä Kyocera on paras.
--------------------------------------------------------------------------------

Artisti maksaa

Lasertulostin on perinteisesti paljon tulostavalle selvästi mustesuihkutulostusta edullisempi vaihtoehto. Värilasereissa ero kuroutuu paljon pienemmäksi. Mustavalkoisen tekstin tulostamisessa viiden prosentin peitolla laserit ovat yhä erittäin edullisia. Parhaimmillaan vertailluilla laitteilla pääsee tekstiä tulostaen alle kahden sentin arkkihintaan.
Värillistä tulostetta tuotettaessa hinnat nousevat rajusti. Viiden prosentin peitolla jokaista väriä tulostaen halvimmat arkit ovat kymmenen sentin tienoilla, kun kalleimmista saa maksaa 25 senttiä kappaleelta. Täysväriset tulosteet nousevat siis yhteensä korkeimmillaan reippaasti yli euroon ja halvimmillaankin jäävät 50 senttiin.

Rumpujenvaihtorumba

Väritulosteiden korkeat kustannukset johtuvat muun muassa laserin tekniikasta. Värikasetin lisäksi jokaista osaväriä varten tarvitaan myös kuvannin ja piirtorumpu. Yleisessä mallissa piirtorumpu ja kuvannin on pakattu värikasetin mukaan, mutta vertailussa oli myös neljä laitetta, jossa nämä osat on eriytetty toisistaan.

Molemmissa lähestymistavoissa on puolensa. Värikasetin yhteyteen pakattu rumpu, kuvayksikkö ja hukkavärisäiliö on helppo vaihtaa, ja tällöin tietää koneen olevan joka vaihdon jälkeen kuin uusi kuvansiirtorullaa ja lämpöyksikköä lukuun ottamatta.

Piirtorumpujen kulumisaste on kuitenkin melko vähäinen yhden värikasetin kohdalla, minkä vuoksi moni valmistaja pakkaa värikasetit erilleen rummuista ja kuvantamisyksiköstä. Tällöin värikasettien vaihto on yleensä halvempaa, mutta ajoittain tulee vastaan isompi ja kalliimpi vaihto, kun isot rumpuyksiköt kuluvat loppuun.

Tulostimen elinkaaren aikana suurimman erän muodostavat kuitenkin värikasetit, muut kulut ovat melko merkityksettömiä. Kulutusosat maksavat kalleimmillaan kolme senttiä arkilta.
--------------------------------------------------------------------------------

Värillä on hintansa

Tulostimista mitattiin nopeus, virrankulutus ja tulostuskustannukset. Monet tulokset olivat arvattavissa jo lyhyen kokeilun perusteella, mutta myös yllätyksiä tuli vastaan. Tärkeimmiksi tekijöiksi arvioinnissa nostettiin tulostuskustannukset ja tulostusnopeus, jotka muodostavat yhteensä puolet tulostimen kokonaisarvosanasta.

Tulostuskustannukset ovat yrityksille erityisen oleellisia, sillä varsinaisen tulostimen hinta jää yleensä murto-osaan sen käyttöiän aikana syntyvistä huolto- ja täyttökustannuksista. Pitkään on puhuttu siitä, että tulostinvalmistajien todellista rahaa tekevät tuotteet ovat värikasetit ja ylläpitopalvelut, ja tämä pitää täysin paikkansa.

Arvosana perustuu värikasettien mitattuun riittävyyteen. Kunkin laitteen täydet värikasetit kulutettiin loppuun, ja mitattiin, miten paljon niillä saatiin aikaan peittoa. Tämän perusteella voitiin laskea, mitkä ovat yhden arkin tulostuskustannukset. Kun mukaan lisää muut kuluvat osat, kuten rummut ja kuvansiirrin valmistajan ilmoittamilla hinnoilla ja vaihtoväleillä, saadaan kutakuinkin todellisuutta vastaavat käyttökustannukset arkkia kohden.

Tästä nähdään, että tulostuskustannuksissa on suorastaan huimia eroja mallien välillä. Kun yksi tulostaa tuhannella eurolla kymmenentuhatta arkkia ja toinen neljätuhatta arkkia, ei tarvitse miettiä, kumpi on kustannustehokkaampi. Erityisen edullisia tulostajia ovat Ricoh ja Canon, Konica Minoltan ja Samsungin tullessa näiden kintereillä.

Tulostinten nopeutta mitattiin etupäässä kuvia, tekstiä ja taulukoita sisältävällä raskaalla testitiedostolla. Lisäksi mittasimme yhden arkin tulostusajan tulostimen ollessa valmiudessa, sekä yhden arkin tulostusajan lepotilasta, jolloin lämmitinyksikkö pitää nostaa täyteen lämpötilaansa ennen tulostuksen aloittamista. Arvosana perustuu pääosin suuren testitiedoston tulostusvauhtiin, mutta myös yhden arkin tulokset otettiin huomioon.

Ei väriä joka sovellukselle

Käytettävyyttä ja hallintaa arvioitiin painottaen laitteiden verkkoylläpitotyökaluja, mutta arvosanaan vaikutti myös laitteen fyysisten valikoiden selkeys ja helppous.

Verkkoylläpidossa tarkasteltiin etupäässä yhteenvetosivujen informatiivisuutta, erilaisia automaattihälytysmahdollisuuksia, mahdollisuutta rajoittaa värien turhaa käyttöä sekä asetussivuston yleistä selkeyttä ja laajuutta. Fyysisistä käyttöliittymistä arvioitiin asettelua, näyttöjen laatua, nappien asettelua, valikoiden toimivuutta ja ylipäätään kokonaisuuden selkeyttä.

Tulostuslaatua arvioitiin objektiivisesti sokkotestissä usean arvioijan voimin, jossa kuudentoista testiarkin nippu laitettiin arkki kerrallaan laatujärjestykseen ja kullekin annettiin arvosana. Testiarkit koostuivat erilaisista värillisistä ja mustavalkoisista teksteistä, taulukoista ja kartoista, sekä useasta eri valokuvasta.

Tulokset heittelivät varsin paljon, eikä yhden asian hyvin hoitanut tulostin välttämättä pärjännyt muualla.

Tulostinten varustelussa huomioitiin muun muassa mahdollisuus kaksipuoliseen tulostukseen, ajurien saatavuus eri alustoille ja erillisten mustavalkoajurien tarjonta, laitteiden verkko-ominaisuudet eri protokollien ja wlanin suhteen, erilaiset mahdolliset tulostustavat perinteisestä tulostuspalvelimesta suoraan kameran muistikortilta tulostamiseen sekä saatavilla olevat lisävarusteet.

Yksikään tuote ei suorastaan hypännyt esiin massasta erityisen laadukkailla varusteilla, joten arvosanojen erot syntyivät lähes suoraan varustelun kattavuudesta.

Painoarvo

Ominaisuudet on pisteytetty asteikolla 4–10. Arvosana on laskettu painotettuna keskiarvona. Hinta ei vaikuta pisteytykseen.

Tutkittua

Terveellinen, siisti, turvallinen?

Viime vuosina on tehty useampikin tutkimus lasertulostinten aiheuttamista terveyshaitoista. Jo 1991 esitettiin, että ilmassa leijuvien väriainehiukkasten toistuva hengittäminen vastaa dieselin pakokaasujen hengittämistä. Japanissa vuonna 2006 todettiin lasertulostinten nostavan ilman styreeni-, ksyleeni- ja otsonipitoisuuksia.

Viimeisimpänä on valmistunut Australiassa 63 tulostimesta tehty tutkimus, jossa todettiin tulostinten pölläyttelevän ilmaan runsaasti alle mikrometritason hiukkasia, jotka voivat ärsyttää limakalvoja, aiheuttaa tilapäistä hengenahdistusta ja pahimmillaan jopa johtaa pysyviin hengitystieongelmiin tai peräti syöpään.

Queenslandin teknisen yliopiston mukaan tulostimien päästötasot ovat pahimmillaan verrattavissa siihen, että joku tupakoi aivan vieressä. Jo näistä syistä työryhmän tulostinta ei kannata sijoittaa yksittäisen työntekijän huoneeseen tai työpöydälle, vaan mieluummin hyvin ilmastoituun ja vähän syrjäisempään tilaan toimistolla.

Värit suttaavat

Myös väriainevahingot voivat olla ikäviä. Kun väriainepölyä pääsee karkaamaan, sen puhdistaminen oikein on ensisijaisen tärkeää. Pienet määrät voi pyyhkiä kostutetulla kylmällä liinalla heti pois. Lämpötila on tarkkaa, sillä pienikin lämpö kiinnittää osan väriaineesta heti pintaan, jolle se on levinnyt. Samoin vaatteet, joille on päässyt väriainepölyä, tulee pestä käsin kylmässä vedessä, tai tahrat muuttuvat pysyviksi.

Suurempien määrien puhdistamiseen tarvitaan erityisvalmisteista imuria. Tavallisella imurilla ei pitäisi missään nimessä puhdistaa isoja määriä väriainetta, sillä helposti staattista varausta keräävät pienhiukkaset saattavat sytyttää imurin pölyn tuleen. Isoissa määrin imurissa kuumenevat väriaineet ovat aiheuttaneet jopa räjähdyksiä ja tulipaloja.

Konica Minolta Magicolor 5650 EN

Kauneinta esitysgrafiikkaa
+ Paras tulostuslaatu esitysgrafiikassa, verkkohallintaliittymä, valikot, nopea
– Käytössä virtasyöppö

Konica Minolta on koneista selvästi paras tuottamaan helposti luettavaa esitysgrafiikkaa, taulukoita, tekstiä ja muuta tyypillistä työpaikan tulostettavaa. Ainoastaan Samsung pääsi tässä edes lähelle. Valokuvien suhteen Konica Minolta joutuu kuitenkin nöyrtymään keskitasoon.

Tulostusnopeudeltaan laite häviää ainoastaan Okille ja Kyoceralle. Virtaa Konica Minolta kuluttaa roimasti käytössä ollessaan, mutta lepotilassa kulutus on keskivertoa.

Hallintaliittymä on jokseenkin selkeä ja helppo operoida, mutta tarjoaa harmillisen heikosti edistyneempää säätövaraa. Laitteen oma käyttöliittymä on mukava varsinkin selkeän ison näytön ansiosta, joka kertoo kokoajan kaiken olennaisen käyttäjälle.

Konica Minolta palkitsee mustekasettien kierrättäjän pidentämällä takuuta enimmillään kolmeen vuoteen.

Arvosana: 8,1 Toimituksen valinta
1459€

Ricoh Aficio SP C420DN

Halvimmat värisivut
+ Kaikkein edullisin värituloste, virtapihi
– Rumat valokuvatulosteet, hidas

Ricoh kuuluu niihin laitteisiin, joissa valokuvatulosteista ei saa selvää. Se ei tuota aivan yhtä huonoa jälkeä kuin HP ja Oki, mutta tulos on silti melkoista värivirheistä suttua. Esitysgrafiikan puolesta Ricoh on kelvollinen ja pelkkää mustavalkoista tekstiä tulostettaessa hyvä.

Ricoh on vertailun hitaimpia laitteita. Sen 13 sivua minuutissa jää kolmanneksella vertailun rajaksi otetusta 20 sivun tahdista. Tulostettaessa Ricoh kuluttaa melko reippaasti virtaa, mutta lepotilassa, jossa tulostimet yleensä viettävät suurimman osan ajastaan, Ricoh kuluttaa toisiksi vähiten koko ryhmässä.

Värillisissä tulosteissa Ricoh tulee kaikkein halvimmaksi tulostuskustannuksiltaan, mutta pelkkien tekstisivujen työstämisessä se sijoittuu kalleimpaan puoliskoon.

Ricohin fyysinen käyttöliittymä on mukavan selkeä ja iso, mutta hallinta verkon kautta on turhan levällään.

Arvosana: 8,0
1464€

Samsung CLP-770ND

Edullinen yleistulostaja
+ Edulliset tulostuskustannukset, esitysgrafiikan laatu, virrankulutus lepotilassa
– Virrankulutus käytössä

Samsung on käytön kannalta selvästi vertailun edullisimpia laitteita, vaikkei aivan Ricohille pärjääkään värisivujen suhteen. Se on kuitenkin kauttaaltaan edullinen, sillä myös mustavalkokuvat kuuluvat vertailun edullisempaan osaan.

Samsungin värivirheelliset valokuvat eivät ole sieltä kauneimmasta päästä, mutta esitysgrafiikassa se on kauttaaltaan mainio ja häviää ainoastaan Konica Minoltalle. Teksti ei ole aivan parhaiden tasolla, ja merikartan tulostuksessa Samsung tuotti melko suttuista jälkeä.

Samsungin lepotilan sähkönkulutus on vertailun pihimpää päätä, mutta käytössä ollessaan se vie virtaa kaikkein eniten. Tulostusnopeudeltaan se sijoittuu keskikastiin, ylittäen yhdellä sivulla 20 arkin minuuttitahdin. Hallintaliittymä on selkeä mutta suppea.

Arvosana: 7,9
1490€

Kyocera FS-C5400DN

Riisi varttitunnissa
+ Erittäin nopea, edullinen varsinkin tekstin osalta, tekstitulostus
– Valokuvatulostus

Vertailun kalleimmaksi noussut Kyocera on myös selvästi nopein ja ainoa, joka ylittää 30 sivun minuuttivauhdin. Tyyriistä laitehinnasta huolimatta Kyocera tulee edullisten käyttökulujensa ansiosta halvemmaksi kuin moni vertailun muista laitteista. Pelkän mustavalkoisen tekstin tulostamisessa se on selvästi kaikkein edullisin.

Laadultaan Kyoceran tulostus on valokuvissa melko huono, esitysgrafiikassa parempaa puoliskoa ja mustavalkoisen tekstin suhteen kiitettävä. Mikäli siis tulostimen käyttö tulee olemaan pelkkää värittömän tekstin tuottamista, Kyocera on nopein, edullisin ja laadukkain.

Kyoceran hallintaliittymä on jossain määrin sekava ja turhankin moneen osaan jaoteltu, mutta kuitenkin käyttökelpoinen. Samaa voi sanoa laitteen fyysisestä liittymästä, joka tosin on korkeimman laitteen päällä huonossa kulmassa.

Arvosana: 7,4 Toimituksen valinta
1940€

Canon I-Sensys LBP5360

Edullisia väritulosteita
+ Edullinen tulostus
– Näyttö ja valikot, käyttöliittymä, virtasyöppö säästötilassa, hitaus

Canonin värilaser kuuluu vertailun halvempiin laitteisiin mitä tulee tulostuskustannuksiin, erityisesti värillisen tulostuksen suhteen. Tulostuslaadultaan se edustaa keskivertoa, mutta tuottaa aavistuksen haaleita värejä, jotka tekevät värillisestä tekstistä hankalaa lukea. Lisäksi Canon on vertailun hitaamman pään tulostimia. Canon kulutti laitteista eniten virtaa valmiustilassa ollessaan.

Pieni näyttö tekee Canonin fyysisestä käyttöliittymästä lähes käyttökelvottoman. Valikkologiikka on ärsyttävä, ja onneton näyttö tekee sen käyttämisestä varsinaista tuskaa. Käyttöliittymä verkon kautta on parempi, mutta myös sen navigoinnissa on omat rasittavuutensa. Canonin mielestä nimittäin asetuskategorioiden välillä ei liikuta, ennen kuin hyväksyy tai hylkää avoinna olevalle sivulle tekemänsä muutokset. Valikkoa ei siten voi käyttää nopeaan asetussivulta toiselle pomppimiseen, kun etsii sitä olennaista nippeliä.

Arvosana: 7,3
1049€

Lexmark C736dn

Nukkuu koiranunta
+ Nopea, varsinkin lepotilasta noustessa
– Korkeat käyttökustannukset

Lexmarkin tulostin on nopeuskisassa pätevä laite, ja lähes pääsee jakamaan toista sijaa aavistuksen nopeammiksi osoittautuneiden Okin ja Konica Minoltan kanssa. Ensimmäisen sivun tulostusnopeutta tarkastellessa Lexmark on kuin rasvattu salama. Lepotilastakin noustessa ensimmäinen arkki on ulkona alle kahdenkymmenen sekunnin, kun lähin kilpailija Samsung ottaa lähemmäs neljäkymmentä sujauttaakseen ensimmäisen paperin.

Lexmarkin tulostuslaatu on valokuvissa hieman kilpakumppaneita parempi ja esitysgrafiikassa aavistuksen huonompi – todellista keskiluokkaa. Hallintaliittymä on jaoteltu turhan moneen alivalikkoon, mutta yhteenvetosivu on hyvä ja tiivis. Valikoissa on myös helpot kielivalinnat, ja useamman tulostimen hankkinutta lämmittää helppo tapa siirtää asetuksia tulostinten välillä.

Lexmark on käyttökustannuksiltaan vertailun kalleimpia laitteita.

Arvosana: 7,2
1190€

Oki C710

Ei valokuvien tulostukseen
+ Nopea
– Kallis tekstitulostus, surkeat valokuvatulosteet

Toiseksi nopeimmaksi osoittautunut Oki ottaa aavistuksen kaulaa Konica Minoltaan ja Lexmarkiin, mutta ero on pieni. Se jakaa HP:n kanssa surkeimman valokuvatulostimen pallin, tarjoten suttuista ja pahasti väreiltään vääristynyttä tavaraa tuutin täydeltä. Esitysgrafiikassa Oki tosin pieksee HP:n selvästi ja on siedettävää keskitasoa. Okin käyttökustannukset ovat hieman alle keskitason, mutta varsinkin tekstin tulostus on selvästi hintavampaa kuin suurimmalla osalla kilpailijoista.

Hallintaliittymä herättää ristiriitaisia ajatuksia. Se on sinänsä ulkoasultaan jaoteltu kätevästi, mutta toimintalogiikkaa ja ominaisuuksien jakoa eri valikoihin ei ole ajateltu tarpeeksi. Säädettävää on paljon. Fyysinen liittymä on samaan tapaan hieman epäselvä ja huonosti jaoteltu, mutta ainakin näyttö on kohtalaisen hyvä ja suuri.

Arvosana: 6,7
1254€

HP Color Laserjet CP3525x

Vähiten ruma tulostin
+ Hallintatyökalut, laitteista vähiten epäesteettinen
– Virrankulutus lepotilassa, surkea tulostuslaatu

Tulostinmarkkinoiden johtaja HP osoittaa, ettei nimi aina tarkoita laatua. Tällä kertaa kukkulan kuningas jäi tulostuslaadultaan heikoimmaksi sekä valokuvissa että esitysgrafiikassa. Valokuvien suhteen tulos on suorastaan ala-arvoinen. Mikä pahinta, väritulosteet myös maksavat maltaita, eikä kalliin ja huonon yhdistelmää oikein voi arvostaa.

Mikä laadussa ja hinnassa hävitään, sen HP ottaa kepeästi takaisin hallittavuudessaan. Verkkotyökalut ovat mukavia käyttää ja tarjoavat kattavasti säädettävää. Asetukset loistavat erityisesti erilaisten käyttäjäoikeuksien määrittelyssä. Fyysinen käyttöliittymä ei yllä samalle tasolle, mutta on sujuva käyttää.

Nopeudeltaan HP on kesiluokkaa, ylittäen juuri minimiksi otetun 20 sivun minuuttirajan. Ainoastaan Canon kulutti HP:ta enemmän virtaa lepotilassa.

Arvosana: 6,6
1100€

Xerox Phaser 6280

Valokuvaajan vedostin
+ Hinta, parhaat valokuvat
– Esitysgrafiikka, käyttökulut, käyttöliittymät

Lasertulostimen kehittäneen Xeroxin Phaser 6280DN on selvästi vertailun virtapihein laite, lepotilassa. Käytössä se rohmuaa keskitason verran, mutta käyttötilanteet ovat pieni vähemmistö tulostimen elinkaarta.

Xeroxin hallintaliittymä on joukon huonoin. Se on ahdas ja rasittava käyttää, täynnä vierityspalkkeja, ja silti ominaisuuksiltaan köyhä. Fyysinen käyttöliittymä ei juuri petraa tästä, vaan onneton näyttö ja sekavasti jaotellut valikot ovat ikäviä käyttää.

Phaser yllättää pieksemällä jokaisen muun merkin valokuvatulostuksessa kirkkaasti, saaden sokkotestin keskiarvotulokseksi peräti kokonaislukua korkeamman arvion kuin lähin kilpailija. Ikävä kyllä esitysgrafiikassa laite jää lähes viimeiseksi, ylittäen HP:n aavistuksella.

Käyttökuluiltaan Xerox on melko hintava, varsinkin väritulosteissa.

Arvosana: 6,2
635€

Brother HL-4050CDN

Joukon verkkaisin
+ Edullinen ostettaessa
– Järkyttävän hidas, esitysgrafiikka

Brother lähes pudotettiin pois vertailusta sen mitatun nopeuden perusteella. Tai siis hitauden, sillä Brother pääsee hädin tuskin kolmannekseen rajaksi asetetusta 20 arkin minuuttitahdista. Sen seitsemän sivun tahdilla värikasettien kestotestin valmistumista sai odotella pitkään. Tämän kanssa ei kannata olla kiire, tai pääsee pian repimään hiuksia päästään.

Valokuvissa Brother oli siedettävämmästä päästä toistaen värejä mukavan luonnollisesti, mutta esitysgrafiikassa suorastaan huono. Sen alittaa laadullisesti vain HP, ja Brother on suurin piirtein tasahuono Xeroxin kanssa. Varsinkin värillistä tekstiä sisältävä materiaali oli epäselvää, ja merikartan pienet merkinnät lukukelvottomia.

Brotherin käyttö tulee aavistuksen keskimääräistä tulostinta tyyriimmäksi.

Arvosana: 6,1
628€

Epson Aculaser C2800

Käytössä kallein
+ Virtapihi käytössä
– Tulostuskustannukset, hitaus, valokuvatulostus

Mikäli raha ei ole este ja asioista suorastaan haluaa maksaa paljon, Epson on ystävä. Se on laitteista kallein käyttää niin tekstin tulostuksessa kuin värisivuissakin. Tämä selittyy sillä, että Epson käyttää komposiittimustaa myös tekstin tuottamiseen. Virrankulutukselta Epson on käytössä ollessaan laitteista virtapihein, lepotilassa tyypillistä keskiluokkaa. Kuvanlaatu on esitysgrafiikassa tyydyttävä, mutta valokuvissa huono.

Epsonin verkkohallintavalikko on erittäin hidas. Lähiverkossa jokaista asetussivua haettiin reippaasti pidempään kuin yhdessäkään muussa laitteessa. Valikko on myös jossain määrin hankalasti jaoteltu.

Nopeudessa Epson jää vertailun loppupäähän ollen vain aavistuksen Canonin mallia vauhdikkaampi, mutta silti reippaasti edellä Brotheria.

Arvosana: 5,8
699€