Toinen selainsota

Kun ohjelmat muuttuvat web-palveluiksi, selainmarkkinan hallitsijalla on entistä vahvempi ote koko netin kehitykseen.

Netscape ja Microsoft sotivat vuosituhannen vaihteessa selainsodan, joka jätti jälkeensä reikäisen selaimen. Versiotehtailu ja uusien toimintojen lisääminen synnyttivät lukemattomia standardista poikkeavia ominaisuuksia, mutta niiltä ei jäänyt aikaa virheiden paikkaamiseen.

Microsoft onnistui kuristamaan heikomman kilpailijansa, ja vuonna 2002 Internet Explorerin markkinaosuus oli peräti 96 prosenttia. Tämä kylvi uuden selainsodan siemenen. Microsoftin pelättiin ohjaavan internetin kehitystä omien intressiensä suuntaan. Kilpailun loputtua kehitys ainakin hidastui: Internet Explorer 6 ehti täyttää viisi vuotta, ennen kuin se sai seuraajan.

Ensimmäisenä vastaan nousi avoimen koodin vapaan internetin nimeen vannova Mozilla Firefox. Samaan aikaan Apple suunnitteli oman selaimensa, kun Microsoft lopetti IE:n Macintosh-version kehittämisen.

Viime vuosina pilvipalveluiden syntyminen on nostanut selaimen uuteen arvoon. Se ei enää ole yksi ohjelma muiden joukossa, vaan alusta, jonka päällä ajetaan ohjelmia palveluna. Tämä sai myös Googlen kiinnostumaan aiheesta.

Ilmaisella tienaa

Opera on kehittänyt omaa kaupallista selaintaan 15 vuoden ajan. Maksullisena se ei koskaan saavuttanut laajaa suosiota, eikä edes sen jälkeen, kun selain muutettiin ilmaiseksi. Yritys työllistää kuitenkin 740 henkeä ja vuoden ensimmäisen puoliskon aikana se tuotti vajaat kahdeksan miljoonaa euroa voittoa, mikä on kunnioitettava suoritus ilmaisten tuotteiden markkinoilla.

Kaikki viisi valmistajaa ovat julkaisseet uuden version selaimestaan tämän vuoden aikana, joten toinen selainsota on valmis syttymään.

Firefoxin tultua Internet Explorerin suosio on laskenut, mutta miltei joka maassa se on yhä selkeässä johtoasemassa. Harvoja poikkeuksia ovat Saksa, Suomi ja Viro.

Tieto selainten yleisyydestä kootaan www-sivujen käyttäjätiedoista. Selaimet kertovat istunnon aluksi www-sivulle muun muassa versionsa, käyttöjärjestelmän ja näytön koon. Tietojen avulla sivusto voi tarjota parhaiten toimivaa koodia selailijalle. Web-tutkimuslaitokset kokoavat tiedot miljoonilta palvelimilta. Esimerkiksi Net Applications rekisteröi 160 miljoonan kävijän tiedot kuukaudessa.

UUSIMMAT SELAIMET

Useimmista selaimista on saatavilla Windows-, Mac- ja Linux-versio.