Windows-verkkopalvelut Linuxista
Samban asetuksia hallitaan asetustiedoston kautta.
(12 ääntä)
Samba on paketti työkaluja, joilla Linux-kone pääsee käyttämään Windows-verkon tiedosto- ja tulostinpalveluita. Palvelinohjelmistona Samballa on mahdollista kokonaan korvata Windows-toimialueen Active Directory-, ja tiedostopalvelin. Toisaalta samban konfigurointi oikein vaatii Windowsiin verrattuna opettelua.
Samba koostuu useista smb-alkuisista työkaluista. Smbclient on ftp-ohjelman tyyppinen tekstipohjainen työkalu, joka sopii lähinnä kertaluontoisiin vierailuihin muilla koneilla. Smbmount puolestaan kykenee liittämään toisen koneen jakamat tiedostot alihakemistoksi Linuxin tiedostojärjestelmään.
Liittäminen itse asiassa käyttää mount-komentoa ja Linuxin kernelin smb-tukea. Myös esimerkiksi tulostamiseen ja verkon koneiden (tekstipohjaiseen) selailuun on omat komentonsa.
Version 3 myötä Samba-työkaluja yritetään yhtenäistää lähemmäksi Windowsin vastaavia toimintoja. Uusi net-komento tulee tekijöiden mukaan sisältämään monenlaisia alakomentoja, joilla voi tehdä samoja asioita kuin tähän asti erillisillä apuohjelmilla.
Palvelinohjelma smbd voi korvata paikallisverkossa Windows-palvelimen tarjoamalla käyttäjien autentikointiin sekä tiedostojakoihin ja tulostamiseen liittyvät toiminnot.
Palvelimen määrittäminen on melko mutkikasta johtuen osittain smb-protokollan erikoisuuksista sekä tietysti siitä, että määritykset tehdään tekstitiedostoihin. Toisaalta peruskäytössä oletusarvoja tarvitsee usein muuttaa vain vähän.
Tuorein kolmas versioperhe uudistaa monia Samban toimintoja. Net-komennon lisäksi uutta on palvelinohjelman Active Directory -hakemistopalvelun tuki, joka sisältää Windows 2000:n tuomia uusia ominaisuuksia.
Uusi versio tukee myös ldap- ja Kerberos-autentikointeja, parantaa unicode-merkistöjen tukea, tulostintukea ja salasanojen ylläpitojärjestelmää.
Tuorein Samban versio sisältää tietoturvakorjauksia, joten päivitys tuoreimpaan ohjelmistoversioon on suositeltavaa kaikille käyttäjille.
Samban tuoreimman version asennus onnistuu helpoiten käyttämällä oman Linux-jakelun pakettienhallintaa. Halukkaat voivat kuitenkin kääntää ohjelmiston tuoreimman version suoraan lähdekoodista.









