EU tukee maaseutujen laajakaistaa miljardilla
1
Laajakaistaa halutaan viedä maaseudulle EU-maissa. Suomessa ykköstavoite on lisätä nopeiden yhteyksien tarjontaa, ja EU-tukea yritetään käyttää pienentämään kuntien ja maakuntien osuutta 200 miljoonan euron potista.
Suomen linja edistää laajakaistaa julkisin varoin saa tukea Euroopan Unionilta. EU-komissio on päättänyt tukea laajakaistan rakentamista miljardin euron julkisella tuella. Rahapotti on osa unionin elvytyssuunnitelmaa. Laajakaistan tukirahat kohdistetaan suomalaisen kansallisen mallin mukaan haja-asutusalueille.
Viidestä miljardista viidennes voidaan käyttää laajakaistatukeen. Suomi voi tästä 2,5 prosenttia, eli noin 25 miljoonaa euroa. Pieneltä kuulostava summa vastaa Suomen osuutta maataloustuesta, sillä laajakaistatuki aiotaan kanavoida EU:n maaseudun rakennetukirahastosta. Osuus on joka tapauksessa noin tuplat Suomen väestömäärään nähden.
EU-komission johtaja Manuel Barroso on kiitellyt Suomen laajakaistalinjaa. "Meidän on investoitava voimakkaasti energiaan. Euroopan taloutta on myös piristettävä tuomalla tiedon valtatiet maaseuduille", sanoi Barroso uutistoimisto AP:lle.
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) uskoo, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saada osansa laajakaistatuesta.
"Hallitus hyväksyi esityksestäni joulukuussa kansallisen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on parantaa laajakaistainfrastruktuurin saatavuutta syrjäisimmillä seuduilla. Muissa EU-maissa tämä työ on vasta aluillaan", sanoo Lindén ministeriön tiedotteessa.
Suomessa on päätetty 100 megabitin laajakaistan mahdollistavien yhteyksien viemisestä haja-asutusalueille. 200 miljoonan euron potti käytetään kuntien ja maakuntien, operaattoreiden ja valtion kesken, noin 67 miljoonaa euroa jokaiselle.
Suomen tavoite on, että EU-tuella voidaan pienentää kuntien ja maakuntien osuutta. Operaattoreiden osuus taas on määrä kerätä radiotaajuuksien huutokaupalla.
Laajakaistan saatavuudessa suuria eroja
Komissio perustelee laajakaistan rakentamisen tukemista sillä, että kaikissa jäsenmaissa puhelinverkot eivät yllä haja-asutusalueille. Näin on esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa. Joillakin maissa laajakaista saattaa olla vain puolen maata ulottuvilla. Esimerkkimaita on Kreikka, Puola ja Slovakia.
Myös kehittyneemmissä jäsenmaissa laajakaistan saatavuus saattaa jäädä alle 80 prosenttiin maasta. Näin on EU:n mukaan Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Tsekeissä ja Virossa.
EU laskee, että kaikkiaan joka kolmas maaseudun asukkaista ei voi saada laajakaistaliittymää.
Suomessa jonkinlaisen laajakaistan ulottumattomissa on vain muutama prosentti kotitalouksista, mutta maan hallitus on halunnut edistää nopeiden 100 megabitin yhteyksien viemistä suurimpien kaupunkien ulkopuolelle. Rahaa käytetään näillä näkymin valokuidun vetämiseen kahden kilometrin päähän niillä alueilla, joilla nopeat yhteydet eivät yleisty markkinaehtoisesti vuoteen 2015 mennessä.
Valokuidun vetämiseen koteihin asti ei 200 miljoonan potti riittäisi, vaan se olisi maksanut peräti 500–800 miljoonaa euroa LVM:n selvityksen mukaan.
