Tampereelta etähuolto fuusioreaktorille
0
Fuusioreaktorin pohjaosan moduuleja vaihtava kuljetusrobotti on 3,5 metriä pitkä ja painaa 8,5 tonnia. (Kuva: VTT)
Fuusioenergia on lupaava vaihtoehto tulevaisuuden energianlähteeksi. Fuusion etuina ovat käytännössä rajattomat polttoainevarannot ja ilmastoystävällisyys. Maailmanlaajuinen Iter-koevoimalahanke on ihmiskunnan haastavimpia energiahankkeita, ja myös Suomi on siinä vahvasti mukana.
Ranskaan rakennettavan fuusiolaitoksen kriittisten osien huollon kehittäminen on VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston vastuulla. Euroopan fuusio-ohjelman huoltorobotin täyden mittakaavan kokoinen tutkimusympäristö otettiin käyttöön tammikuun lopussa.
Kansainvälisen kilpailun tuloksena Suomeen saatu Dtp2-tutkimusympäristö on osa VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kansainvälistä etäoperoinnin ja virtuaalitekniikoiden keskusta, Roviria (Remote operation and virtual reality centre).
Kriittistä massaa
Kooltaan Dtp2 on täysmittakaavainen malli fuusioreaktorin pohjaosasta, niin sanotusta Divertor-alueesta. Ensimmäisessä vaiheessa testattava kuljetusrobotti on 3,5 metriä pitkä ja painaa 8,5 tonnia. Muutaman millimetrin tarkkuudella käsiteltävän reaktorikomponentti painaa yhdeksän tonnia.
Iter-reaktorin huollossa etäoperoinnilla ja virtuaalitekniikoilla on keskeinen sija. Tutkimusympäristöä voidaan käyttää myös koneen rakennuksen ja perinteisten voimaloiden suunnittelun ja huollon kehittämiseen.
Iterissä vaadittavalta uudelta teknologialta edellytetään paljon, sillä sen avulla hallitaan sadassa miljoonassa celsiusasteessa palavaa fuusioplasmaa.
Maailmanlaajuisen Iter-fuusioreaktorihankkeen rakennuskustannukset on arvioitu yli viideksi miljardiksi euroksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. EU maksaa 45 prosenttia koevoimalan kustannuksista. Sen rakentaminen on jo alkanut Cadarchessa Etelä-Ranskassa. (Kuva: Iter)
