Kännykkä- ja laajakaistaongelmista saa pian isomman hyvityksen
2
Kännykkä- tai laajakaistaliittymän virhetilanne tai viivästyminen voi aiheuttaa paljon päänvaivaa kuluttajille, ja tästä voi jo nykyisin saada hyvityksen. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) valmistelee kuluttajille maksettaviin hyvityksiin tuntuvia korotuksia.
Liittymän viivästymisestä voi nykyisin saada hyvityksen, joka on vähintään 15 euroa alkavaa viikkoa kohti ja enintään 120 euroa. Lausuntokierroksella olevan LVM:n esityksen mukaan vähimmäishyvitys nousisi 30 euroon alkavaa viikkoa kohti, ja enimmäismäärä olisi 240 euroon. Molemmat hyvitykset kuluttajille siis kaksinkertaistuisivat.
Tietokone-lehden tietojen mukaan uudistusta on ajanut voimakkaasti viestintäministeri Suvi Lindén (kok), joka on kertonut itse saaneensa kuluttajilta valituksia kännykkä- ja laajakaistaliittymien vikatilanteiden selvittelyn vaikeudesta.
Liian alhainen nopeus oikeuttaisi hyvitykseen
Toinen esitettävä lakimuutos koskee kuluttajan oikeutta saada hinnanalennus, kun liittymässä on virhe. Nykylain mukaan hyvitys on ”virhettä vastaava”. Viestintämarkkinalakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että laajakaistan virhetilanteessa hinnanalennuksen pitäisi olla vähintään 30 euroa.
Neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen LVM:stä perustelee Tietokone-lehdelle hyvitysten korottamista elinkustannusten nousulla ja sillä, että kuluttajien kulut virheiden selvittelystä ovat nousseet. ”Operaattorit ovat muuttaneet asiakas- ja tukipalveluitaan maksullisiksi, minkä takia asiakkaille tulee enemmän kuluja vikatilanteiden selvittämisestä”, Laitinen sanoo.
Mokkuloita on mainostettu jopa 10 Mbit/s -nopeuksilla, vaikka tällaisen nopeuden toteutuminen on vielä hyvin epätodennäköistä käytännössä.
Julkisuudessa on paljon puhuttu siitä, ettei kiinteän tai langattoman laajakaistan toteutunut nopeus aina vastaa lähimainkaan sitä, mitä on mainostettu ja myyty. Jo nykyisen lain mukaan liittymässä on tällöin virhe, josta on oikeus saada hyvitys.
Kaisa Laitinen sanoo, että tämän asian painoarvoa lisätään kirjaamalla nopeuden toteutuminen erikseen lain perusteluosaan. Lähtökohta on, että myydyn nopeuden pitää pääosin vastata myös toteutuvaa palvelua.
Viestintäviraston tehtävä on soveltaa lakia sen suhteen, missä määrin ilmoitettu ja toteutunut nopeus saavat vaihdella.
Laissa mainitaan esimerkkinä yleispalveluvelvoite, jonka mukainen vähimmäisnopeus on 1 Mbit/s. Siinä on määrätty, että nopeuden on oltava vähintään 750 kbit/s eli 75 prosenttia ilmoitetusta nopeudesta minkä tahansa 24 tunnin mittausjakson aikana, ja vähintään 500 kbit/s eli 50 prosenttia minkä tahansa neljän tunnin mittausjakson aikana.
Nykyisin kuluttajille on saatettu mainostaa 3,6 megabittiin sekunnissa yltävää mobiililaajakaistaa, vaikka nopeudet jäävät lähes aina enintään megabittiin. 24 megabitin adsl2+-liittymä on voinutkin tarjota vain alle 10 megabittiä.
Uusi lakiesitys on lausuntokierroksella, ja Kaisa Laitisen mukaan se yritetään saada eduskuntaan vielä joulukuussa.
Operaattorit lupaavat korjata mainontaa
Teleoperaattoreita edustavan Ficom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento ihmettelee viestintäministeriön kiirettä asiassa. ”Meidän mielestämme lakimuutos kovin tulee äkkiä. Edellisestäkään ei ole vielä saatu saatu kokemuksia. Monissa tapauksissa hyvitys on maksettu kuluttajille hyvän asiakaspalvelun vuoksi, ei lain takia”, sanoo Svento.
Operaattoreita on arvosteltu siitä, että etenkin mobiililaajakaistaa eli kiinteähintaista mobiilidataa ja usb-mokkuloita on markkinoitu aika villisti. Tavalliselle kuluttajalle ei ole selvinnyt, millaista nopeutta on realistista odottaa. Reijo Svento lupaa asiaan parannusta.
”Meillä on työn alla alan yhteinen ohjeistus, miten markkinointi tehdään. Niissä tuodaan selvästi esille, että huippunopeudet ovat huippunopeuksia, ja kerrotaan missä tilanteissa ne voivat toteutua. Markkinoinnissa tulee tapahtumaan lähiaikoina muutoksia.”
Kuluttajavirasto on ohjeistanut, että mainonnassa pitää kertoa, miten nopeuksiin vaikuttavat eri tekijät, kuten verkon käyttäjämäärä, onko käyttäjä nopeimman 3g-verkon peittoalueella ja ylipäätään se, että langattomissa verkoissa nopeudet vaihtelevat enemmän kuin kiinteissä.
Reijo Svento muistuttaa, että nopeuksien vaihtelua ilmenee paljon myös dsl-pohjaisissa laajakaistoissa kuparipiuhoilla ja kaapelimodeemeissa. Vasta nykyaikaisimmat valokuitupohjaiset yhteydet ovat liki häiriöttömiä.
