10 000 Soneran adsl-liittymää yhä uhattuna
4
TeliaSoneran maajohtaja Juha-Pekka Weckström vakuutti, ettei kenenkään kiinteää adsl-liittymää ole vielä pakolla suljettu. Ministeriön kanssa sovittiin, että 2010 on välivuosi. Myöhemmin teleyhtiö harkitsee, mitä tehdään noin 10 000 nyt kannattamattoman adsl-liittymän kanssa.
TeliaSonera haluaa eroon pienestä osuudesta kiinteän verkon laajakaistoistaan, jotka sijaitsevat haja-asutusalueilla. Operaattorin mukaan näiden liittymien ylläpitäminen tulee suhteettoman kalliiksi. Suuri osa asiakkaista on vaihtanut vapaaehtoisesti muihin liittymiin, mutta yhä noin 10 000 adsl-liittymää on TeliaSoneran mukaan haja-asutusalueilla korvautumassa langattomilla vaihtoehdoilla.
TeliaSoneran maajohtaja Juha-Pekka Weckström sanoi, että 10 000 adsl-liittymää on pieni määrä alkuperäiseen arvioon 53 000 suljettavasta lankaliittymästä.
Vuonna 2008 TeliaSonera arvioi, että 19 000 adsl-liittymää pitäisi sulkea. Tämän verran laskettiin olevan kannattamattomia kiinteän verkon liittymiä syrjäseuduilla.
“Yhtään laajakaistaa ei ole purettu. Vaihdot ovat tapahtuneet vapaaehtoisen prosessin kautta”, painotti Weckström tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Uusi 1. heinäkuuta 2010 voimaan astuva viestintämarkkinalain yleispalveluvelvoite määrää, että teleoperaattoreiden on haja-asutusalueilla myytävä vähintään 1 Mbit/s -nimellisnopeuden liittymä. Laki on kuitenkin tekniikkaneiutraali, eli operaattori voi toteuttaa yhteyden niin langattomasti kuin kaapelillakin.
1 Mbit/s -nopeusmääräyksestä kiistaa
TeliaSoneran mukaan haja-asutusalueilla on enää 10 000 adsl-liittymää, jotka jouduttaisiin korvaamaan kannattamattomina langattomilla 3g- tai @450-yhteyksillä. Jäljelle jääneistä liittymistä suurin osa on operaattorin mukaan hitampia 256 tai 512 kilobitin liittymiä. Kokonaisuudessaan TeliaSoneran laajakaistoilla on noin pari miljoonaa asiakasta.
TeliaSonera on kuitenkin valittanut yleispalveluvelvoitteesta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) Viestintäviraston määräyksen takia, jossa on määrätty käytännön vaatimukset megabitin nopeudelle. TeliaSoneran mukaan langattomissa verkoissa megabitin nopeutta ei voida taata.
“Yleispalveluvelvoitteen määräykset sanovat, että nopeuden pitää olla tietyllä tavalla laatuokiteltu. Laatuluokan takaaminen aiheuttaa hyvin paljon kustannuksia. On mahdotonta tällä hetkellä sanoa, kuinka moni haluaa tällaisen laatuluokitellun laajakaistan. Kustannukset voivat nousta erittäin paljon", perusteli Juha-Pekka Weckström keskiviikkona.
Asia on arka liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM), koska viestintäministeri Suvi Lindén (kok) on julkisuudessa luvannut, ettei yhdenkään kotitalouden nettiyhteys hidastu sen takia, että kiinteä liittymä korvautuu langattomalla.
Viestintäviraston määräyksen mukaan yleispalveluvelvoitteen mukaisen 1 Mbit/s -laajakaistan pitäisi olla millä tahansa 24 tunnin mittausjaksolla keskimäärin puolet nimellisnopeudesta (500 kbit/s) ja neljän tunnin mittausjaksolla keskimäärin 3/4 nimellisnopeudesta (750 kbit/s). Weckströmin mukaan tällaisen laatuluokan takaaminen voi nostaa kustannuksen kymmenkertaiseksi.
Kaupungeissa menee lujempaa. Soneran johto vitsaili viisi vuotta vanhalla mainostelineellä, jossa silloiset nopeudet oli korvattu uusilla. Suurimmissa kaupungeissa vedettävät valokuituyhteydet nostavat nimellisnopeudet uudelle tasolle, 100 megabittiin ja pian myös gigabittiin sekunnissa.
Määräys koskee erityisesti TeliaSoneraa, koska sille on määrätty yleispalveluvelvoite noin 200 paikkakunnalla. Muita operaattoreita velvoite koskee yhteensä noin 60 paikkakunnalla.
Weckström painotti, että kiinteiden liittymien mahdollinen sulkeminen koskee hyvin pientä osaa suomalaisista. “Laajakaistaliittymän saa suunnilleen yhtä moneen kotiin kuin sähkön. Puhutaan siis 99 pilkku jonkun prosentin osuudesta. Kyse on siis joidenkin tuhansien asiakkaiden ongelmasta.”
Viestintäviraston määräyksestä valitti myös @450-verkkoa rakentava Digita, mutta se veti oman valituksensa pois KHO:sta asian tultua julkisuuteen.
Ongelma pienenee jatkuvasti itsestään
TeliaSonera on sopinut LVM:n kanssa, ettei kiinteän verkon liittymiä suljeta vuoden 2010 aikana. Yhtiön mukaan vain sellaisia lankaverkon osia on ajettu alas, jotka ovat kokonaan käyttämättömiä. “Meillähän puolet verkon piuhoista roikkuu tyhjänä”, muistutti Weckström.
Weckström sanoi, ettei päätöstä vuoden 2011 osalta ole tehty. Aiemmin yhtiön web-sivuilla sanottiin liittymien korvaamisen jatkuvan vuoden 2011 alusta, mutta tiedote poistui sittemmin web-sivuilta.
Ongelma joka tapauksessa pienenee jatkuvasti ajan kuluessa. Muuttoliike vie perheitä pieniltä paikkakunnilta kaupunkeihin, joissa kiinteiden laajakaistojen saatavuus on syrjäseutuja parempi.
Langattomien yhteyksien nopeudet kasvussa
3g-liittymien nimellisnopeudet ovat nousseet TeliaSoneralla 7,2 megabittiin sekunnissa. DNA ja Elisa ovat puhuneet jopa 20 megabitistä. Moni kuluttaja onkin vaihtanut kiinteästä mobiililiittymään vapaaehtoisesti.
Toisaalta moni asiakas myös vaihtaa vapaaehtoisesti hitaimmasta 256 tai 512 kilobitin adsl-liittymästä mobiililiittymään, koska 3g-verkkojen peittoalueet laajenevat. Niin DNA, Elisa kuin TeliaSonera laajentavat 3g-verkkojaan 900 megahertsin taajuusalueella haja-asutusalueilla.
Digita taas on taajentanut @450-verkkoaan, ja enimmäisnopeus on nostettu megabitistä kahteen megabittiin sekunnissa.
TeliaSoneran johto korosti, ettei operaattori ole suinkaan vain purkamassa lankaverkkoja, vaan investoi Suomessa kiinteisiin ja langattomiin verkkoihin 200 miljoonaa euroa tänä vuonna. Tästä noin kaksi kolmasosaa käytetään kiinteään verkkoon, ja kolmannes mobiiliverkkoihin. Kiinteän verkon investoinnit tukevat kuitenkin myös mobiiliverkkojen kapasiteettia.
