EU ajaa tunnistetietojen laajaa tallennusta
Euroopan Unioni valmistelee tele- ja tietoverkkojen tunnistetietojen laajaa tallennusvelvollisuutta operaattoreille. Suomessa operaattorit, kansalaisoikeusaktiivit ja monet poliittiset ryhmät suhtautuvat kielteisesti EU:n asiasta tekemään puitepäätökseen. Poliisiviranomaiset pitävät tallennusvelvollisuutta ratkaisevana vakavien rikosten tutkinnan kannalta. Suomessa on paraikaa eduskunnan käsittelyssä sisäasianministeriön valmistelema ehdotus Suomen kannasta.
"Eduskunnassa asia oli menossa läpihuutojuttuna, mutta nyt se on saatu perusteelliseen käsittelyyn. Se oli vielä jäänyt vaivaamaan, että Suomessa tästä ei ole käyty julkista keskustelua", kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihreät) avasi asiasta EFFIn kanssa järjestämänsä seminaarin keskiviikkona.
"Puitepäätös on vasta menossa Euroopan neuvostoon, mutta mitä pidemmälle käsittely etenee, sitä vaikeampi päätökseen on enää puuttua", Kasvi huomautti. Kasvin mukaan esimerkiksi Britanniassa ja Tanskassa EU-hanke on kuuma aihe.
Tunnistetietojen tallennusvelvollisuutta koskevien pykälien on tarkoitus tulla voimaan EU-maissa 2007. Operaattorit joutuisivat säilyttämään tele- ja tietoverkon tunnistetietoja 12–36 kuukautta. Tallennus koskisi puhelujen osalta tunnisteita sekä aika- ja paikkatietoja. Tietoliikenteen osalta tulisi tallentaa ensisijaisesti ip-osoitteiden haltijatietoja. Yhteisötilaajia tunnistetietojen tallennus ei koskisi.
EFFI: Osaavat käyttäjät kiertävät ansat
"Tallennusvelvollisuudesta turvallisuuspalvelut eri puolilla maailmaa ovat tehneet esityksiä jo 1990-luvun puolivälistä. Esitykset on hylätty vahvoin perustein. Tallennusvelvollisuus rikkoo periaatetta, että tavallista kansalaista ei seurata, ellei hän tee jotain epäilyttävää",
EFFIn puheenjohtaja Ville Oksanen arvosteli.
Oksanen piti selvänä, että osaavat käyttäjät kiertävät helposti tunnistetietojen tallennuksen tuoman kiinnijäämisriskin esimerkiksi vpn:ää käyttämällä. Puitepäätös synnyttäisi veroparatiisien tapaisia "privacy heaveneita".
Oksasen mukaan tallennusjärjestelmän kustannukset nousisivat tähtitieteellisiksi. Viestintävirasto on laskenut, että kevyimmässäkin muodossaan tallennusvelvoite maksaisi useita miljoonia euroja. Jos ip-liikennedataa pitää tallentaa, hinta nousee satoihin miljooniin. EU-päätös edellyttäisi, että operaattorien pitää varustaa verkkonsa sekä palvelunsa niin, että verkon valvonta ja tarvittaessa kuuntelu voidaan suorittaa.
Operaattorit: Mahdoton toteuttaa
Suomalaisten teleyritysten edustajana Ficom vastustaa tunnistetietojen tallennushanketta.
"Koemme Ficomissa, että puitepäätös on teknisesti mahdoton toteuttaa. Pitäisi rakentaa täysin uusia käyttöympäristöjä pelkästään sitä varten, ja tietojen säilytys käyttökelpoisina vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Tallennuskapasiteetin tarve kasvaisi valtavasti", Elisan turvallisuuspäällikkö Kari Wirman sanoi.
Wirman ja Oksanen nostivat esiin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen tunnistetietojen hävittämiskiellosta. Sen nojalla operaattori ei saisi hävittää tietoja, jos poliisi pyytää niiden säilyttämistä. Oksasen ja Wirmanin mielestä hävittämiskielto olisi riittävä säädös. "Yhdysvalloissa hävittämiskielto on jo käytössä, eikä puitepäätöksen kaltaista tallennusta olla ottamassa käyttöön", Oksanen kertoi.
Poliisi: Suojaa rikoksen uhria
Keskusrikospoliisin ylitarkastaja Sari Kajantie piti tallennusvelvollisuuden pääperusteina rikoksen uhrin oikeuksia ja yhteiskunnan toimintojen siirtymistä verkkoon. Tunnistetiedot voivat olla ainoa keino päästä rikoksentekijöiden jäljille, ja siksi niitä on syytä kerätä. EU-hankkeen erääksi taustaksi hän mainitsi huolen siitä, miten käy teletunnistetiedolle, kun operaattorit siirtyvät puhelukohtaisesta laskutuksesta kuukausilaskutukseen.
"Tarkoituksena on helpottaa oikeudellista yhteistyötä vakavissa rikoksissa ja varmistaa, että rikosten selvittämistä varten on aineistoa siitä, ketkä ovat olleet yhteydessä, milloin ja missä. Viestien sisällöstä ei kerätä tietoja", luonnehti ylikomisario Arto Hankilanoja sisäministeriön poliisiosastolta. Hän korosti, että poliisi ei edelleenkään saisi tunnistetietoja muuten kuin tuomioistuimen päätöksellä. Poliisilain nojalla kuitenkin saa jo nyt monia teletietoja ilman tuomioistuinta.
Seminaariin osallistuneista kansanedustajista hankkeeseen suhtautui myönteisesti vain oppositiossa olevan kokoomuksen Hanna-Leena Hemming. Demarien Heli Paasio, keskustan Mikko Alatalo, vihreiden Heidi Hautala ja vasemmistoliiton Annika Lapintie suhtautuivat EU:n ajamaan tallennusvelvollisuuteen epäilevästi.
"Tämä ei ole hyvä aika tuoda lisää valvontaa, kun jo tiedetään, mitä väärinkäytöksiä on tapahtunut", Mikko Alatalo kommentoi viitaten Soneran ja Supon teleurkintajupakoihin.








