Laajakaistahinnat taas vertailukelpoisia
0
Suomalaisten operaattoreiden laajakaistahinnoittelu on loppukesän ja alkusyksyn hinnanalennusten jälkeen taas hyvällä eurooppalaisella tasolla. Elisan tuotejohtaja Jari Karpakka esitteli vertailua eri Euroopan maiden halvimpien laajakaistayhteyksien kesken, ja Suomi on taas kivunnut mitalikorokkeelle. Syyskuun alusta lähtien halvin 256/256 kbps-yhteys pääkaupunkiseudulla maksoi 29,90 euroa kuukaudessa, mikä oikeuttaa jaettuun kakkostilaan.
Halvin yhteys löytyi Saksasta, jossa 1000/256 kbps-yhteys irtoaa 26,94 eurolla kuukaudessa. Sen rasitteena on lisämaksu 1500 megatavua ylittävästä liikenteestä. Alle 30 euron päästään Suomen lisäksi Itävallassa, Britanniassa ja Belgiassa. Tanska pitää vertailussa perää 48,26 eurolla. Ulkomaiset hinnat on kerätty heinäkuussa, joten joitakin muutoksia on saattanut matkan varrella tulla.
Rintamat Suomen laajakaistamarkkinoilla ovat jähmettyneet, sillä operaattorien markkinaosuudet ovat Elisan esittämien lukujen valossa pysyneet viime aikoina ennallaan. Telia-Sonera oli vuoden toisella neljänneksellä ykkönen 32,9 prosentin osuudella, Elisa kakkonen 27,9 prosentilla ja Finnet kolmonen 20,5 prosentilla. Muutokset viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna ovat prosentin kymmenysten luokkaa.
Laajakaistaliittymien yhteismäärä on kuitenkin kasvanut vauhdikkaasti. "Suuren ryhmän uusissa liittymistä muodostavat modeemeista dsl-yhteyteen vaihtavat. Niistä ihmiset eivät enää välttämättä halua halvinta yhteyttä, vaan ottavat saman tien hieman nopeamman, koska hintaerot eivät enää ole suuria. Vertaisverkkojen tiedostonsiirrot ovat ylivoimaisesti suurin nettiliikenteen generoija," Jari Karpakka toteaa.
Suodatusta ja lukkoa
Elisa tuo asiakkailleen laajakaistayhteyksien kylkeen sujuvasti nivoutuvia uusia palveluita. Monessa kodissa nettiyhteyden hankkimista on emmitty, koska sen pelätään altistavan jälkikasvun heille sopimattoman sisällön tulvalle. Elisan tietoturvapalvelu tarjoaa lokakuusta lähtien avuksi Lapsilukkoa, joka suodattaa sivustoja niin kieltolistoilla, sisältöä luokittelemalla kuin käyttäjän omien määritysten perusteella.
Sähköpostin osalta Elisa on ottanut käyttöön estolistoihin perustuvan suodatuksen. Käytössä ovat Sorbs-, Spamhaus- ja Spews-listat. "Estolistojen avulla voidaan suodattaa noin 60 prosenttia haittaliikenteestä, mikä vastaa noin 20 prosenttia koko liikennevolyymistä," osastopäällikkö Anita Ovaska kertoo.
Viime talvesta lähtien Elisa on lisäksi käyttänyt Rommon-aktiivisuodatusta, jolla etsitään omien asiakkaiden keskuudesta koneita, jotka ovat kaappauksen seurauksena tulleet roskapostipalvelimiksi käyttäjän tietämättä.
