Lapset pärjäävät tietoyhteiskunnassa
Joensuun yliopiston aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta ja tohtori Hanna Lehtimäki ovat tehneet tutkimuksen lapsuudesta tietoyhteiskunnassa noin tuhannen 8–10-vuotiaan lapsen otoksella. Tutkimus osoittaa, että lapset ovat omaksuneet tietoteknologian saumattomasti arjessaan ja että nykylasten kansalaistaidot riittävät hyvin esimerkiksi teledemokratian kehittämiseen.
Lasten viestintävälineiden käyttö on pääasiassa viihteellistä. Lapset pelaavat paljon tietokoneella, mutta käyttävät sitä jonkin verran myös tiedonhakuun, internetissä surffailuun ja piirtämiseen. Tietokoneen koulukäyttö on lasten ilmoituksen mukaan vähäistä. Kännykkä on lapsille ennen kaikkea pelilaite, ei viestintäväline tai turvalinja.
Tietokone ei syrjäytä muita harrastuksia
Vastoin yleistä oletusta viestintävälineiden käyttö ei syrjäytä muita harrastuksia. Televisiota katselevat ja tietokonetta käyttävät lapset lukevat kirjoja ja harrastavat muita asioita.
Tutkimuksen perusteella voi päätellä, etteivät lapset opi kykyä tulkita mediasisältöjä ja tietoteknisten laitteiden käyttöä koulussa, vaan kehittyvät niihin päivittäisessä elämässään koulun tavoitteellisen opetuksen ulkopuolella.
Mediataitojen kehitykselle on otollista, jos lapset voivat keskustella median käytöstä ja sisällöistä aikuisten kanssa. Siksi on hälyttävää, että suhteellisen moni lapsi kokee, että heidän vanhempansa ovat liian kiireisiä eikä heitä kuunnella tarpeeksi kodissa eikä koulussa.
Kansalaisten tietoyhteiskunnan toteuttaminen edellyttää tutkimuksen johtopäätösten mukaan myös koulujen muuttamista toimintakeskuksiksi ja sukupolvien luontaisiksi kohtaamispaikoiksi "koulu keskellä kylää" -ajatuksen mukaisesti.








