Suomi mukaan supertietokonehankkeeseen
0
Eurooppalainen tieteentutkimus ei ole ollut mukana kilvoittelemassa muhkeimmista suorituksista laskutoimituksissa eri maiden välisissä supertietokonemittelöissä. Nyt Suomi osallistuu Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n voimin Euroopan laajuiseen hankkeeseen, jossa kahdeksan kansallisen supertietokonekeskuksen laskentakapasiteettia yhdistetään yhdeksi superlaskentaympäristöksi.
Laskentatehoa haetaan hajautetulla ja virtuaalisella supertietokoneympäristölla, joka koostuu tulevaisuudessa yli 4000 prosessorista. Sen kapasiteetti on yli 22 miljardia laskutoimitusta sekunnissa eli yli 22 teraflopia. Yhdistämisessä on voimaa, sillä CSC:n kansalliset resurssit ovat tästä vain kymmenesosa, 2,2 teraflopia. Tällä hetkellä maailman nopein kone, NASAn Blue Gene L- supertietokone murskaa numeroa 36 teraflopin laskentavoimalla.
DEISAlla yhteisvääntöön
Distributed European Infrastructure for Supercomputing Applications (DEISA) -hankkeen tavoitteena on saavuttaa huippuluokan supertietokoneympäristö eri tieteenalojen ja teknologioiden käyttöön ja tutkimuksiin. Grid-teknologian avulla muodostettu virtuaalinen superlaskentaympäristö mahdollistaa yhteen kootun laskentakapasiteetin ja globaaleja tiedonhallintajärjestelmiä.
Pontta Euroopan kilpailukykyyn
Hankkeen rahoituksesta vastaa osin Euroopan komissio ja Suomen lisäksi supertietokonekeskukset Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Italiasta, Saksasta sekä Ranskasta. Yhdistetyn superlaskentakapasiteetin odotetaan vahvistavan Euroopan tutkimusalueen kilpailukykyä äärimmäistä laskentakapasiteettia tarvitsevilla tieteenaloilla. Lisääntynyt kilpailu Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin välillä aiheuttaa lisävaatimuksia suorituskyvyltään korkeimmille laskentaresursseille.
Euroopan laajuinen superlaskentainfrastruktuuri käyttää Euroopan tutkimusverkon GEANTin ja kansallisten tutkimusverkkojen tarjoamaa verkon kaistanleveyttä.
"Hajautetun supertietokoneympäristön konsepti perustuu arvioon, jonka mukaan verkon kaistanleveydestä tulee kulutushyödyke vuosikymmenen loppuun mennessä samaan tapaan kuin laskentakapasiteetista tuli kulutushyödyke 90-luvun alussa", sanoo hankkeen vetäjä ranskalaisesta IDRIS-supertietokonekeskuksesta professori Victor Alessandrini.
"Tiiviisti integroitu eurooppalainen supertietokoneympäristö on edellytys äärimmäisen laskentakapasiteetin jakamiseen ja edelleen äärimmäiseen tehokkuuteen ja suorituskykyyn. Tämä on DEISA-hankkeen viitoittama tie", Alessandrini jatkaa.
