Effi niittaa Karpelan nettisensuurin
Kulttuuriministeri Tanja Karpelan viime viikkoinen vaatimus julkisiin kouluihin ja kirjastoihin asennettattavista nettisivuja sensuroivista esto-ohjelmista ei ole saanut kaikkien varauksetonta tukea. Suomessa sähköisiä oikeuksia ajava Electronic frontier finland ry (Effi) nousi hanketta vastaan, ja ilmoittaa olevansa huolissaan kulttuuriministeri Tanja Karpelan ymmärryksestä esto-ohjelmien toiminnassa. Karpelan ristiretken taakse asettui kuitenkin Liikenne- ja viestintäministeriö, joka puolestaan uskoo suodatinjärjestelmiin.
Karpelan uusin veto aiheesta tällä viikolla ilmestyneessä Etelä-Suomen Sanomissa oli vaade, että "kiellettyjä olisivat sivut, joilla on rikollista materiaalia, esimerkiksi pedofiliaa." Vaatimus sai Effin puheenjohtaja Ville Oksasen (kuvassa) ihmettelemään kulttuuriministerin suhtautumista laittomaan materiaaliin: "Ihan ensiksi – jos kuka tahansa havaitsee netissä laitonta materiaalia, niin ainoa oikea tapa toimia on pyrkiä poistamaan materiaali verkosta. Muun muassa kansainvälinen Cybercrime-sopimus on olemassa juuri tätä varten. Löydetystä laittomasta materiaalista voi ilmoittaa suoraan poliisille tai esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n vihjepalveluun."
Oksasen mielestä esto-ohjelmat eivät todellisuudessa edes yritä erotella laillista ja laitonta sisältöä, vaan sisältävät yleensä netin kautta päivitettävän listan "kielletyistä" www-sivuista ja on jaoteltu muutamaan eri kategoriaan, kuten seksiaiheisiin sivustoihin. Ohjelmisssa käytetään myös joskus avainsanoihin perustuvaa suodatusta, jolla pyritään estämään epäilyttäville ei-listatuille sivuille pääseminen.
Sensuroiva Block Effin testipenkissä
Effi testasi Karpelan vuodatuksen jälkeen suomalaisen Hitback.fi Oy:n Block-nimistä esto-ohjelmaa, joka on testikäytössä ainakin kahdessa Espoon koulussa. Opetusministeriön mukaan Block ymmärtää ainoana järjestelmänä suomenkieliset sanat.
Block esti Effin testissä pääsyn esimerkiksi islamilaisia ääriryhmiä käsittelevään asialliseen uutiseen, jossa oli ilmeisesti liikaa "kiellettyjä" sanoja. Block esti myös kaikki Google-haut, joissa hakuterminä oli esimerkiksi "scientologia. Skientologian vaaroista kertova sivukokonaisuus oli sensuroitu kokonaan, kuten myös osa Uskontojen uhrit ry:n nettisivuista. Ohjelma esti niinikään pääsyn Wikipedia-tietosanakirjan intiimeitä ruumiinosia käsitteleviin artikkeleihin ja Nobel-palkitun runoilijan elämäkertaan.
Testissä ilmeni Effin mukaan epäjohdonmukaisuuksia, muun muassa "kielletty" sivu näkyi esteettä selaimen välilehdellä, samalla kun toisella välilehdellä näkyvän "asiallisen" sivun näyttäminen estettiin virheellisesti. Esto ei myöskään vaikuttanut kaikkiin selaimiin. "Ei tunnu toimivan", toteaa Effin hallituksen jäsen Teemu Välimäki.
Aikaisemmin tehdyissä esto-ohjelmien tutkimuksissa on todettu, ettei kaikkea ei-toivottua sisältöä pystytä estämään, ja toisaalta sensuurin hampaisiin jää runsaasti asiallista sisältöä.
Aikuisten lukemisten sensurointia?
Karpelan hanke saa Effin varapuheenjohtaja Tapani Tarvaisen epäilevälle kannalle. "Verkkosivujen rinnastaminen viruksiin on täysin käsittämätöntä ja panee epäilemään, ettei tarkoitus olekaan vain suojella lapsia pornolta, vaan sensuroida myös aikuisten lukemisia rutiininomaisesti. Sensuurin ei ylipäänsä pitäisi kuulua länsimaisen demokratian toimintaan".
Ville Oksanen arvelee Karpelan tarttuneen asiaan, jota ei aivan ymmärrä. "On ennenkuulumatonta, että kulttuuriministeri on kritiikittä ostamassa kirjastoihin ohjelmia, jotka estävät muun muassa uskonnollisten kulttien vaaroista kertovien sivujen näkymisen. Kirjastot, uskonnot ja uskonnonvapaus ovat nimenomaan kulttuuriministerille kuuluvia asioita. Karpela on ajamassa asiaa, jota hän ei selvästikään ymmärrä", Oksanen pohtii. "Kyse ei ole pohjimmiltaan teknisestä ongelmasta. Toisin kuin esimerkiksi virusten tunnistaminen, sensurointi on hyvin subjektiivinen asia ja siihen tulisi aina suhtautua suurella varovaisuudella. Kuka päättää sensuroinnin perusteet? Karpelan mallissa päätösvalta annettaisiin ohjelmistojen valmistajille."
Ministeriön sivuilla puolestaan mainitaan, että "Hallitusohjelman mukaan Suomi sivistysyhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Kulttuuripolitiikalla tuetaan kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta, rikasta kulttuuriperintöä, kulttuurilaitoksia ja -palveluja sekä edellytyksiä luovaan työhön. Kulttuuri- ja taidelaitosten toiminta- ja kehitysedellytykset turvataan koko maassa".
Liikenne- ja Viestintäministeriö samalla saralla
Liikenne- ja viestintäministeriö on myös kantanut kortensa kekoon, ja ilmoittaa kannakseen, että kehittymässä oleva tietoyhteiskunta on oltava lapsille turvallinen yhteiskunta. Ministeriön mielestä siihen ei kuitenkaan päästä pelkästään lainsäädännöllä, vaan myös vanhempien ja muiden kasvattajien sekä viestintäkentän toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen aktiivisen panoksen avulla.
Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 10. helmikuuta opetusministeriölle lausunnon "Mediaväkivalta – lapset ja media" toimenpideohjelmaehdotuksesta.
Ministeriö on muun muassa osallistunut aktiivisesti EU:n Internet- toimintaohjelman valmisteluun, vaikuttanut maksullisten puhelinpalveluiden eettisen lautakunnan MAPEL:n toiminnan käynnistämiseen ja tukenut Pelastakaa Lapset ry:ä muun muassa hot line-toiminnan käynnistämisessä sekä koonnut keskeiset toimijat keskustelemaan internetin haitallisista sisällöistä ja viranomaistoimenpiteiden tarpeellisuudesta.
Ministeriön mielestä suodatinjärjestelmät ovat tärkeä haitallisten sisältöjen torjuntakeino, ja se kannattaakin suodatinratkaisujen kehittämistä sekä käyttöönottoa. Ministeriö aikoo kutsua teleoperaattorit ja lastensuojelujärjestöt keskustelemaan siitä, miten suodatinjärjestelmien käyttöönottoa parhaiten edistettäisiin.








