Elisa myöntää palvelujen takkuamisen
0
Elisan verkkopuolen johtaja Jukka Veteläsuo myöntää, että palvelutasoihin liittyvät asiat ovat nyt niitä, jotka huolettavat ja mietityttävät: "Ne ovat keskeinen päivittäinen haaste. Operaattoritoiminta ajautunut kriittiseen tilaan. Asiakkaiden kokema palvelutaso on koko alalla mennyt kovin alas." Hän odottaa tilanteen kuitenkin korjautuvan piankin.
"Puhelinpalveluissa jonotetaan pitkään, verkkojen korjaukset ja liittymien asennukset viipyvät. Tämä on koko alan ongelma, mutta emme mekään ole kyenneet erottumaan eduksemme", Veteläsuo pahoittelee.
Laajakaistaryntäys taustalla
Syyksi palvelutason romahtamiseen hän nimeää laajakaistamarkkinoiden voimakaan kasvun. "Operaattorit eivät olleet valmiita imemään sitä suurta massaa, meilläkin oli viime vuonna 70 prosentin kasvu laajakaistaliittymissä. Ruuhkaa ja viivästyksiä aiheuttavat toiminnot ovat vielä sellaisia, jotka eivät ole kovin helposti automatisoitavissa. Parannusta odotetaan, eikä tässä voida puhua enää kuukausista vaan viikoista", Veteläsuo sanoo.
Elisan pääkilpailija Sonera on ollut viestintäviraston hampaissa muun muassa siitä, että verkoista vastaava Sonera Carrier Networks on liittänyt runkoverkkoonsa saman talon Telia-Soneraa huomattavasti nopeammin kuin sen kilpailijoita. "Me puristimme loppuvuonna eron sallittuun kolmen päivän ikkunaan omassa runkoverkossamme. Eroa meidän ja vuokralaisina toimivien kilpailijoiden välillä ei siis ole kuin kolme päivää. Hidastelu kilpailijoiden liittämisessä luo eriarvoisuutta ja heikentää niiden kilpailukykyä", Veteläsuo moittii.
Liittymiin vielä lisävauhtia
Laajakaistaoperaattorit tuplasivat liittymiensä nopeudet kahteen kertaan viime vuonna. Vielä keväällä 512 kilobitin sekuntinopeudella surfanneet ottivat uuden vuoden vastaan kaksimegaisella yhteydellä, samalla kuukausimaksulla. Elisan asiakkaista vain viitisen prosenttia halusi pitää vanhan nopeutensa halvemmalla hinnalla.
"Tänä vuonna nähdään varmaan vielä yksi nopeudennosto. Lähivuosina nousevat edelleen, mutta kupariverkossa alkaa yläraja tulla lopulta vastaan 15–20 megabitin sekuntinopeuksissa. 20-megaisella yhteydellä kuparijohto ei saa olla 1,5 kilometriä pidempi, mikä ei ole kaupungeissa ongelma, mutta syrjäseuduilla on", Veteläsuo toteaa.
Hän uskoo, että liittymien hinnoittelumalli pysyy toistaiseksi nykyisenä, eli kiinteissä kuukausimaksuissa. "Malli pysyy kasvun aikana varmaan ennallaan, mutta kysynnän tasaantuessa tulee varmasti muitakin vaihtoehtoja. Laajakaistan kasvukulma alkaa taittua ehkä vuonna 2007", Jukka Veteläsuo ennakoi.
