Elisa tarjoaa laajakaistaa kuluttajille Virossa
0
Markus Nisula kertoo jopa virolaisten viranomaisten innostuneen Skypestä.
Tallinna -- Viime toukokuussa Euroopan Unioniin liittynyt Viro on uusista EU-maista kehittynein mobiili- ja laajakaistamarkkinoilla. Virolaiset ovat ottaneet uusia palveluja vastaan suomalaisia nopeammin, ja osansa markkinoiden kasvuodotuksista haluaa myös Suomesta paikallisen entisen monopolin haastava Elisa. Yhtiö lanseeraa uuden brändin Virossa ja tähtää kuluttajien laajakaistamarkkinoille.
Tähän asti Uninetin ja Radiolinja Eestin, jatkossa Elisan nimellä toimiva yhtiö arvioi liikevaihtonsa kasvaneen yli 20 prosentin vuosivauhtia sekä mobiili- että kiinteän verkon alueilla. Lankapuhelinliittymien määrä vähenee tasaisesti Suomen tapaan, mutta laajakaistaliittymiä on vasta 20—30 prosentilla virolaisista kotitalouksista.
Elisa on myynyt dsl-liittymiä Virossa vuodesta 1999 lähtien, mutta nyt tähtäimessä ovat kotitaloudet. Kehitys keskittyy vahvasti pienelle alueelle Tallinnaan ja lähiseuduille. Elisan Viron verkko-operaattoriyksikön johtaja Markus Nisula kertookin Elisan rakentavan Tallinnaan yli 250 kilometriä valokuitua.
Skypeä virastoissa ja wlanilla nettiin
Nisula arvioi, että vasta noin 50 prosentilla virolaisista olisi kotonaan tietokone, mikä rajoittaa kasvunäkymiä jatkossa. Toisaalta Virossa on lähes 520 wlan-tukiasemaa, joista 218 on Elisan arvion mukaan Tallinnassa. Suurin osa on maksuttomasti ihmisten käytössä kahviloissa, kirjastoissa ja hotelleissa, mutta mukana on myös esimerkiksi Elisan 43 ja Elionin 74 maksullista pistettä.
Nisula kertoo, että virolaiset ovat hyvinkin ennakkoluulottomia uusien palveluiden käyttöönotossa. Hän kertoo, että jopa valtion virastot ja yhteistöt ovat ottaneet Skypen käyttöön säästääkseen puhelinkuluissa. Elisa tarjoaa tällä alueella voice over adsl (voadsl) -liittymää, jossa adsl-liittymään on liitetty puhelinnumero ja -palvelut.
Kännykän käyttöön suuri osa tuloista
Elisa arvioi matkapuhelinliittymien markkinaosuudekseen 20 prosenttia 235 500 asiakkaallaan. Liittymien keskilaskutus on 25-31 euroa kuukaudessa, mikä muodostaa huomattavan suuren osan virolaisten noin puolet Suomea pienemmästä keskimääräisestä kuukausipalkasta. Elisa Eestin toimitusjohtaja Sami Seppänen arvioi, että tuloista jopa 10 prosenttia tulee lisäpalveluista, kuten gprs:n käytöstä. Suomessa vastaava osuus on jäänyt muutamiin prosentteihin.
Elisa kertoo edenneensä Viron matkapuhelinmarkkinoilla esimerkiksi eläkeläisille ja perheille suunnattujen liittymien ja pakettien avulla, joissa ei ole kuukausimaksua, myös soittaminen perheenjäsenten kesken on edullisempaa. Paikallisen viestintäviranomaisen arvion mukaan matkapuhelinten penetraatio kansalaisten keskuudessa on jo 77 prosenttia, joten liittymien kokonaismäärän ei odoteta kasvavan enää nykyiseen vauhtiin.
Nisula kertoo, että Elisalla, markkinajohtaja Esti Mobitelefonilla ja Tele2:lla on maassa jo umts-toimilupa, mutta verkkoja ollaan rakentamassa vasta vuoteen 2010 mennessä. Sitä ennen kasvua haetaan uusista palveluista, kuten multimediaviesteistä ja push-sähköpostista.
Virossa uusien puhelinten kysyntää vauhdittaa liittymien ja puhelinten kytkykauppa. Elisa arvioi yksinään toimittaneensa asiakkailleen jo 80 000 puhelinta vuonna 2004, ja kokonaismarkkinan olleen 250-300 tuhatta.
