EU aikoo huutokaupata radiotaajuudet
0
EU-komissio ajaa radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kauppaamista ja jälleenmyynnin sallimista sen sijaan, että radiotaajuudet olisivat aina valtioiden ja viranomaisten hallinnassa. Unionissa halutaan yhdenmukaistaa jäsenmaiden käytännöt markkinalähtöisesti. Suomi on vastustanut radiotaajuuksien muuttamista kauppatavaraksi.
Käyttöoikeuksien kauppa koskisi maanpäällisiä taajuuksia. Julkisiin tarkoituksiin käytettävät tai maailmanlaajuisesti hallinnoitavat taajuudet eivät olisi mukana. Taajuushallinto myöntäisi taajuudet haluamallaan tavalla, esimerkiksi huutokaupalla, yritysten "kauneuskilpailulla" tai vuokraamalla.
Suomi vastustaa radiotaajuuksien huutokauppaa
Radiotaajuuksien yhdenmukaistamisesta päättää EU:n radiotaajuuskomitea (RSC), jonka tehtävä on järjestää laillisesti jäsenmaita sitova päätös, jota komissio valvoo. RSC:n jäseniä ovat kansalliset hallintojen edustajia, ja Suomea on edustanut viestintävirasto. Radiotaajuuksien politiikkaa on käsitelty EU:n radiotaajuuspolitiikkaryhmässä (RSPG), jossa Suomea edustaa liikenne- ja viestintäministeriö.
Viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo Suomen vastustavan huutokauppaa siksi, ettei se palvelisi pienen maan kuluttajien etua. "Pelko on, että esimerkiksi isot operaattorit olisivat vahvimpia huutokaupassa, ja ne pääsisivät päättämään siitä, mitä verkkoja jäsenmaissa on. EU:ssa on esitetty, ettei pitäisi olla kuin yksi operaattori, kuten Vodafone. Onko eurooppalaisten kuluttajien asia maksaa se, että Vodafone voi laajentua maailmalla?", Kohtala kysyy ja jatkaa: "Ratkaisuksi uusien palveluiden ja innovaatioiden kehittämiseen tarjotaan huutokauppaa, vaikka juuri niissä maissa, joissa taajuudet on huutokaupattu, ollaan uusissa palveluissa ja tekniikoissa jäljessä".
Kohtala arvioi, että jos vaikkapa matkaviestinverkkojen radiotaajuudet olisi huutokaupattu, Suomessa ei voitaisi rakentaa esimerkiksi 450 MHz verkkoa datakäyttöön. Kohtala myös epäilee, että taajuuksien uusi omistaja välttämättä miettisi kuluttajien etua. "Yhtäkkiä eurooppalaiset taajuudet voisi omistaa esimerkiksi amerikkalainen sijoitusyhtiö", hän mainitsee esimerkkinä.
Isot operaattorit jyräisivät EU:ssa
Suomalaiset operaattorit ovat myös vastustaneet radiotaajuuksien huutokauppaamista. "Me olemme seuranneet kehitystä todella huolestuneesti. Jos puhutaan, että taajuuksille tulisi jälkimarkkinat, jokainen ymmärtää, että niitä myönnettäisiin huutokaupalla. Ihmettelemme, että eikö mitään ole opittu Euroopassa", operaattoreita edustavan Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento sanoo.
"Toinen ongelma on, että radiotaajuuksista tulisi EU:n laajuisia toimilupia, ja siinä pelissä olisivat rahasummat niin isoja, että suomalaiset operaattorit olisivat sivustakatsojia. Ne maat ovat tätä ajamassa, jotka aikoinaan huutokauppasivat ovat umts-lupansa". Sventon mukaan kyse voi olla siitä, että isot operaattorit voisivat jälkimarkkinoilla ottaa takaisin umts-huutokaupoissa tekemänsä miljarditappiot.
Direktiivit valmisteilla pikavauhtia
Kansallisten hallintojen edustajat kokoontuivat keskustelemaan EU:n viestintälainsäädännön tulevaisuudesta joulukuun alussa. EU-komissio on esittänyt julkisen palautepyynnön uudesta viestintälainsäädännöstä, ja palautetta ehtii lähettää tammikuun loppuun 2006 mennessä. Suomessa kannanoton ovat esittäneet muun muassa Elisa, Digita, Ficom, MTV, Nokia ja Swelcom.
Liikenne- ja viestintäministeriö esittelee asian Suomen eduskunnalle vielä tänä vuonna. EU:ssa direktiivien uusimisesta aloitetaan keskustelut vuoden loppuun mennessä.
