It-alalla palkanlaskenta muita tehottomampaa
0
Ict-alan palkanlaskenta on tuoreessa suomalaistutkimuksessa paljastunut yllättävän tehottomaksi ja kalliiksi verrattuna muihin toimialoihin. Palkanlaskentaan kuluu Suomessa keskimäärin prosentti työntekijän palkasta, mutta erot kuluissa ovat huikeita.
Palkanlaskentaan ja henkilöstöohjaukseen keskittyvän Personec Oy:n teettämän kartoituksen mukaan palkkahallinnon tehokkuus Suomessa vaihtelee toimialoittain erittäin voimakkaasti. Etenkin palkanlaskennan kustannuksissa palkansaajaa kohden on huikeita toimialojen välisiä eroja. Vuositasolla kustannukset vaihtelevat 75 eurosta aina 520 euroon. Keskimääräinen kustannus palkansaajaa kohden on noin 260 euroa vuodessa.
Vuositasolla palkkahallinnon kustannukset ylittävät Suomessa puoli miljardia euroa. Kuitenkaan noin kolmasosa suomalaisista suurista ja keskisuurista yrityksistä sekä julkisen sektorin organisaatioista ei tiedä palkkahallintonsa synnyttämiä kustannuksia.
Ict-alalla kulut yllättävän korkeat
Tietotekniikan ja -liikenteen alalla palkanlaskennan kulut tunnetaan parhaiten, mutta nousevat ne silti muihin aloihin nähden varsin korkeiksi. Kulut ovat noin 280 euroa palkansaajaa kohti vuodessa. Ainoastaan julkishallinnon palkanlaskenta on tehottomampaa.
Alhaisimmat kulut löytyvät sen sijaan palveluiden toimialoilta. Yrityksen koko vaikuttaa myös
tehokkuuteen. Yli 5 000 henkilön organisaatioissa palkanlaskija laski 6 690 palkkalaskelmaa vuodessa, kun alle 500 henkilön organisaatioissa vastaava luku oli noin 5 000 palkkalaskelmaa.
Personecin mielestä palkkahallinnon ulkoistaminen on edullisin ja tehokkain vaihtoehto. Eniten aikaa ja rahaa palaa puolestaan silloin, kuin palkanlaskenta on hajautettu. Vaikka ulkoistamista pidetään selvästi kustannustehokkaimpana vaihtoehtona, ainoastaan viisi prosenttia tutkituista yrityksistä on sitä suunnitellut. Kaiken kaikkiaan vain kahdeksan prosenttia suomalaisyrityksistä on ulkoistanut palkkahallintona, kun Saksassa vastaava luku on noin 30 prosenttia ja Yhdysvalloissa jopa 70 prosenttia.
Kartoituksen kohteena oli 110 suurta ja keskisuurta eri toimialojen organisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee 240–6 000 henkilöä. Kartoituksen toteutti Aara Finland.
