Laajakaistan myöhästymiselle jopa 120 euron korvaus
0
Viestintämarkkinalakiin ehdotetaan muutoksia, jotka toisivat teleoperaattoreilta korvauksia 15 euroa viikossa, jos vaikkapa laajakaistayhteys myöhästyisi. Muutoksista on kehkeytymässä tukeva riita, kun operaattoreita edustava Ficom syyttää Liikenne- ja viestintäministeriötä ylilyönneistä.
Uudistuksia valmistelleen työryhmän mukaan lakiin tulisi lisätä säännökset teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Kuluttaja voisi vaatia vakiokorvausta, jos palvelun toimitus viivästyy merkittävästi luvatusta. Vakiokorvaukseksi ehdotetaan 15 euroa viivästysviikolta, kuitenkin enintään 120 euroa.
Työryhmä ehdottaa myös, että lakiin lisättäisiin säännös teleyrityksen ja kuluttajan vastuun jakautumisesta silloin, kun viestintäpalvelua käytetään luvattomasti. Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat matkapuhelinten varkaudet tai modeemikaappaukset. Ehdotuksen mukaan kuluttaja vastaisi luvattomasta käytöstä vain, jos hän on menetellyt normaalia huolimattomammin.
Ficom: miksi korvauksia ilman virheilmoitusta?
Alan yrityksiä edustava Ficom, samoin kuin Teliasonera, jättivät eriävät mielipiteet. Ficom pitää tärkeänä, että kuluttajien luottamusta viestintäpalveluihin lisätään, ja kannattaa kuluttajan asemaa parantavia muutoksia. Ehdotuksessa on kuitenkin sen mielestä ongelmia.
Ficom muistuttaa, että kuluttajansuojalain mukaan kuluttajan täytyy reklamoida virheellisestä tuotteesta, minkä jälkeen myyjällä on oikeus korjata tuote. Mikäli tuote korjataan viivytyksettä, kuluttajalla ei ole oikeutta hinnanalennukseen tai kaupan purkuun.
Uuden lakiehdotuksen mukaan kuluttajalla ei kuitenkaan olisi reklamointivelvollisuutta esimerkiksi katkenneesta laajakaistayhteydestä. Sen sijaan hän voisi vaatia teleyritykseltä hyvitystä toimimattomasta palvelusta. "On paljon virhetilanteita, joista teleyritys ei tiedä, ellei kuluttaja niistä ilmoita", muistuttaa Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento toteaa.
Ficomin näkemyksen mukaan ei ole kohtuullista, että muutosehdotus antaa kuluttajalle mahdollisuuden vaatia korvausta, vaikka hän ei olisi ilmoittanut virheestä teleyritykselle, tai vaikka teleyritys korjaisi virheen viipymättä. Teleyrityksen - kuten muidenkin elinkeinon harjoittajien - tulisi saada korjata virhe omalla kustannuksellaan heti, kun kuluttaja on ilmoittanut virheestä. Kuluttajalla tulisi olla oikeus hinnanalennukseen vasta, jos teleyritys ei korjaa virhettä viivytyksettä.
Kuka maksaa, jos mobiilimaksuun käytetty kännykkä häviää?
Ficomin mielestä lakimuutosehdotuksen toinen ongelmakohta liittyy vastuun jakoon teleyrityksen ja kuluttajan välillä silloin, kun puhelinliittymää on käytetty oikeudettomasti. Koska esimerkiksi matkapuhelinliittymällä voi tilata erilaisia maksullisia sisältöpalveluita ja sitä voi tulevaisuudessa käyttää myös maksuvälineenä, tulisi sen käyttöä verrata luottokorttiin.
"Luottokortin haltijan tulee olla riittävän huolellinen kortin ja tunnisteen käytössä ja ilmoittaa viipymättä, mikäli kortti katoaa. Kortin haltija vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos hän on luovuttanut tunnisteen toiselle. Samanlaiset vastuut tulisi olla myös matkapuhelinliittymän tilaajalla", Svento sanoo.
Muutosehdotuksen voi kuitenkin tulkita nyt siten, että matkapuhelinliittymän tilaaja voisi vapautua maksuvelvollisuudesta, jos hän on antanut liittymän toisen henkilön käyttöön, ja tämä käyttää liittymää tilaajan tietämättä tavalla, josta tilaajan kanssa ei ole sovittu. Ficom pelkää, että lakimuutos voi vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi mobiilimaksamisen yleistymiseen.
Kuluttajien oikeuksia tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjinä tarkastellut työryhmä jätti mietintönsä liikenne- ja viestintäministeriölle 11. lokakuuta.
