Lupaavia mobiilipalveluita julkisella rahoituksella
0
Kerran kuukaudessa järjestettävä Mobilemonday keräsi paikalle mobiilipalveluiden ja yritysten julkisesta rahoituksesta kiinnostuneita ihmisiä Helsingissä. Mieluisaa kuultavaa oli, että Tekes tukee mobiilipalveluiden kehitystä kymmenillä miljoonilla euroilla useissa ohjelmissa.
Teknologia-asiantuntija Pauli Berg (kuvassa) Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiayksiköstä Oulusta kertoi, että Vamos-ohjelman valmisteluun (value added mobile services) osallistuu jo 20 yritystä, ja lisää toivotaan mukaan. Tavoitteena on etsiä lupaavia palvelu- ja tuotekonsepteja sekä edistää yritysten verkostoitumista. Pauli Berg arvioi, että rahaa voisi olla käytettävissä noin 60 miljoonaa euroa tämän vuoden puolivälin jälkeen Vamosissa ja muissa loppuvuonna käynnistyvissä ohjelmissa. Valmisteluseminaari pidetään maaliskuun puolivälissä Helsingissä.
Pauli Berg korosti, että uuden tekniikan sijasta halutaan keskittyä palveluiden kaupallistamiseen. Suomalaisia yrityksiä on kritisoitu juuri näiden osaamisen puutteesta ja liiallisesta keskittymisestä tekniikkaan. Vamos-ohjelmassa tutkitaan erilaisten liiketoimien arvoketjuja ja autetaan yrityksiä löytämään toisensa, Berg kuvaili. Vamosiin sisältyy sekä alueellisia että valtakunnallisia hankkeita.
Julkista rahoitusta tarvitaan
Moni langattomien palveluiden ja sovellusten kehittäjä on jo luopunut toivosta riskirahalle, koska erityisesti aloitteleville yrityksille ja hankkeille on ollut vaikea saada pääomaa Suomessa. Tässä tilantessa julkisen tuen merkitys korostuu, jotta palveluita saataisiin markkinoille.
Kehitysjohtaja Atso Andersen (alemmassa kuvassa) LTT-tutkimuksesta kertoi yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan aloittavat yritykset ja yksityiset pääomasijoittavat eivät aina kohtaa kovin hyvin. Tutkimuksen perusteella yksityiset sijoittajat olisivat ylivarovaiisia laskusuhdanteessa, kun taas noususuhdanteessa rahoitustarjonta nopeasti ylikuumenee. Atso Andersenin mukaan julkista rahoitusta tarvitaan juuri täydentämään yksityistä riskirahaa.
Andersenin mukaan rahoitusta on usein vaikea saada 200 000 -- miljoonan euron välissä, joka ei tavoita sen enempää pien- kuin suursijoittajiakaan. Hän esittikin, että myös Tekesin pitäisi toimia nykyistä itsenäisemmin yksityisistä rahoittajista, jotta useammlle lupaaville aloittaville palveluille ja yrityksille järjestyisi riskirahoitusta.
Alueellista yhteistyötä Vantaalla
Projektipäällikkö Kari Honkanen kertoi TE-keskuksen ja Vantaan Technopoliksen vetämästä Mobile Uusimaa -hankkeesta, jossa neuvotellaan yhteistyössä esimerkiksi aloittelevien yritysten tietojärjestelmiä ja tietoliikennettä Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä kasvavalla Aviapolis-alueella.
Hankkeessa on jo mukana 12 yritystä, ja yhteistyötä tehdään myös alueen oppilaitosten kanssa. Mobile Uusimaa toimii palveluntarjoajien ja yritysten välissä, tarjoaa sovellusten kehitys- ja testauspalveluita sekä on auttanut yrityksiä rahoitusjärjestelyiden etsimisessä.
