Nordea: phishing-yrityksiin ei menty lankaan
0
Huijausyrityksissä ei ilmeisesti mennyt kukaan lankaan, kertoo Nordean Suomen viestinnän johtaja Atte Palomäki.
Viikonlopun aikana Nordean asiakkaita vastaan kohdistettuihin phishing-petosyrityksiin ei ilmeisesti ole mennyt kukaan lankaan, niin kuin ei Ruotsissakaan alkukuusta tehtyihin vastaaviin huijauksiin. Nordea, viestintävirasto ja KRP yrittävät nyt selvittää, kenen käsialaa olivat sadat tuhannet huijausviestit ja parikymmentä ympäri maailmaa sijainnutta huijaussivustoa.
"Viimeinen tieto tältä aamulta on se, ettei kukaan olisi mennyt huijauksissa lankaan", kertoo Nordean Suomen viestinnän johtaja Atte Palomäki. Nordea avasi poikkeuksellisesti lauantaina puhelinpalvelukeskuksensa, jotta asiakkaat saisivat lisätietoa huijauksista.
"Contact Centeriin tuli lauantaina noin 50 puhelua ja noin 30 sähköpostia, jossa asiakkaat pääsääntöisesti kertoivat, että he olivat saaneet viestin ja tuhonneet sen. Meille ei ole tullut yhtään tietoa, että joku olisi mennyt antamaan tietoja huijaussivustoille", kertoo Palomäki.
Ruotsissakaan kukaan ei mennyt lankaan
Palomäen mukaan tilanne oli sama Ruotsissa kuun alussa, jossa paikallisia Nordean asiakkaita houkuteltiin ruotsinkielisillä huijausviesteillä. Verkkopankki suljettiin varmuuden vuoksi, mutta myöhemmin selvisi, ettei ilmeisesti kukaan ollut mennyt lankaan.
Nordea on varoittanut aktiivisesti julkisuudessa phishing-huijausten uhkasta noin vuoden ajan. "Suomalaiset verkkopankkien asiakkaat ovat kiitettävän valistuneita", kehuu Palomäki. Loppuviikosta nähdyt huijausviestit olivat englanninkielisiä, mikä vähensi sekin vaaraa.
Korealaisia ja bulgarialaisia huijaussivustoja
Mistä huijarit olivat saaneet uhrien sähköpostiosoitteet? "Viestinviraston mukaan huijausviestejä on lähetetty satoihin tuhansiin suomalaisiin osoitteisiin. Osoitteet on valittu täysin sattumanvaraisesti", kertoo Palomäki. Nordea oli tässä tapauksessa sopivin uhri huijausyritykseen, sillä se on maan suurin pankki. Lisäksi kansainvälisyys oli huijarien mielestä ehkä mahdollistanut englanninkieliset viestit.
"Väärennetyt nettisaitit oli ripoteltu ympäri maailmaa Koreaa ja Bulgariaa myöten", Palomäki kertoo. Huijaussivustoja on löytynyt ainakin parikymmentä.
"Otamme tapauksen hyvin tosissamme, samoin kuin viestintävirasto ja keskusrikospoliisi. Pyrimme selvittämään, mistä viestit ovat peräisin ja kuka on niiden takana. Ilmeisestikään tämä ei ole ihan helppoa, mutta kovasti yritetään", Palomäki kertoo.
Palomäki arvioi, että tämän aloituksen jälkeen huijausyrityksiä nähdään vastakin. Kansainvälisesti kyse on jo laajalle levinneestä ja jopa arkisesta toiminnasta. Suomen kolmiportainen pankkitunnusjärjestelmä, johon kuuluu tunnusluku, vaihtuva salasana ja arvottava vahvistustunnus, tekee kuitenkin huijauksista tavallista vaikeampia.
