Palvelut vievät voipia pk-yrityksiin
0
Keskustelua ip-puheluista vetävät pitkälti Skype ja muut ilmaisia internet-puheluita kuluttajille tarjoavat palvelut. Yritysten tilanne on kuitenkin monimutkaisempi, koska ne tarvitsevat laajaa kirjoa muitakin palveluita. Kehitys on silti ollut hidasta etenkin pienissä suomalaisyrityksissä.
Taannoisen Ciscon tutkimuksen mukaan alle 10 prosenttia pienistä yrityksistä harkitsee investointeja ip-puheluihin. Voip-järjestelmiä tarjoavan Wicomin toimitusjohtaja Ilkka Kivimäki (kuvassa) uskoo tämän johtuvan siitä, että asiaa lähestytään liiaksi konehuoneen eikä liiketoiminnan näkökulmasta.
Ilkka Kivimäki arvioi, että voipiin siirtyminen ei kannata, jos se tarkoittaa vain tavalllisten vaihteiden korvaamista ip-vaihteilla ja tavallisten pöytäpuhelinten korvaamista kalliimmilla ip-puhelimilla, eli päällekkäisten järjestemien rakentamista. Sen sijaan hän kehottaa yrityksiä miettimään tarvitsevatko ne ylipäätään erikseen pöytä- ja matkapuhelimia, ja miten työntekijöiden tavoitettavuutta ja työntekoa voitaisiin tehostaa ip-järjestelmien avulla.
Kivimäki sanoo, että yrityksen kustannukset voivat jakautua esimerkiksi 10 prosenttia koneisiin, 10 prosenttia tietoliikenteeseen ja 80 prosenttia työvoimaan. Jos ip-pohjaisen asiakaspalvelun tai crm-järjestelmän avulla säästetään työaikaa, se tuo merkittäviä säästöjä, Kivimäki uskoo.
Matkapuheluissa hintakilpailu toimii, joten muutaman sentin hintaeron jahtaaminen puheluminuuteissa ei tuo yrityksille säästöjä. Tästä johtuen Kivimäki myös arvioi, ettei esimerkiksi puheluiden ohjaamiselle wlan-puhelimiin tule merkittävää kysyntää, vaikka teknisesti tämän toteuttaminen onkin nahdollista jo.
Kivimäki muistuttaa, että USA:ssa tilanne on hyvin toisenlainen kuin Euroopassa, koska matkapuhelinverkkojen peitto on heikompi, joten esimerkiksi yritykset rakentavat kampustyyppisiä wlan-verkkoja aukkojen täyttämiseksi.
Jos et osaa itse, osta palveluna
Ulkoistus- ja ylläpitopalveluja tarjoavan Fujitsu Servicen telepalvelujen kehityspäällikkö Juha Korsimaa (alemmassa kuvassa) kuvaa, että olennaista on päästä eroon vanhasta mallista, jossa yrityksellä on useita vaihteita yhdistettynä puhelinverkkoihin eri puolilla organisaatiota. Nykyaikaisessa mallissa toimipisteet liitetään toisiinsa ip-pohjaisesti, ja mpls-verkon kautta päästään tavallisiin lankapuhelin- ja matkapuhelinverkkoihin.
Korsimaa korostaa, että yrityksen on katsottava sitä, kuka vastaa kokonaispalvelusta. Jos ip-pohjaiseen asiointi- ja puhelinjärjestelmään ollaan yhteydessä esimerkiksi kannettavilla tietokoneilla tai mobiililaitteilla, on tietoturvasta huolehdittava samalla. Tällainen osaaminen taas tyypillisesti puuttuu pk-yrityksistä, joissa ei ole välttämättä erityistä it-osastoa tai ainakaan tietoturvaan erikoistunutta väkeä.
Korsimaa sanoo, että palvelua voitaisiin tarjota niin pienille kuin suurillekin yrityksille, mutta pienten tavoittaminen on hankalaa, joten Fujitsukin keskittyy suurasiakkaisiin. Hän kuitenkin arvioi, että esimerkiksi ip-puhelujärjestelmä oheispalveluineen voisi kannattaa jo 200 työntekijän yritykselle.
