Suomelle häirikön maine teletunnistetallennuksessa
Ficom ry:n toimitusjohtajan Reijo Sventon mukaan teletunnistetietojen tallennusvelvoitteen viilaaminen laiksi on sujunut EU:ssa asiantuntemattomissa merkeissä. Suomi on yrittänyt estää satoja miljardeja maksavien epäviisaiden ratkaisujen käytön, mistä on tullut jopa häirikön maine.
EU:n elimissä käsitellään parhaillaan lakiehdotuksia, jotka velvoittavat operaattorit tallentamaan vähintään puoleksi vuodeksi teleliikenteen tunnistetiedot rikollisuuden ja terrorismin vastaiseen taisteluun. Sventon mukaan prosessin aikana on ollut selkeästi huomattavissa, että useissa maissa poliittiset päättäjä ja virkamiehet eivät ole kyenneet käymään välttämättömiä taustoittavia keskusteluita alan teknisten asiantuntijoiden kanssa.
Svento kertoo, että suomalaiset päättäjät ovat olleet hyvin tietoisia teknisistä mahdollisuuksista ja vastaavasti rajoitteista. Niinpä he ovatkin joutuneet useassa yhteydessä käytännössä kädestä pitäen opastamaan muiden EU-maiden kollegoitaan. Suomi on jopa saanut perusteettomasti joidenkin maiden silmissä häirikön maineen.
Voip-puhelujen tallennus maksaisi miljardeja joka maassa
Svento muistuttaa, ettei esimerkiksi netissä kulkevien voip-puhelujen liikennettä voi järkevästi seurata. Internetin pakettikytkentäisessä tietoliikenteessä välittyvä liikenne - olipa se sitten puhetta tai dataa - jaetaan pieniin paketteihin, joista kukin hakee oman parhaan ja nopeimman reittinsä perille.
Tämän vuoksi viestien seuraaminen on monin verroin vaikeampaa ja osittain jopa mahdotonta. Kun samanaikaisesti tietoliikenteessä tapahtuu muutos, jossa äly ja ohjelmistot siirtyvät verkosta päätelaitteisiin, on runkoverkoissa tapahtuvan liikenteen seuraaminen erillisinä tapahtumina lähes mahdotonta.
Voip-puhelua ei voida mitenkään erottaa erilliseksi kokonaisuudeksi verkossa valtoimenaan virtaavasta valtaisasta bittivirrasta. Tällaisten puheluiden selvittäminen edellyttäisi koko internetliikenteen tallentamista ja bittien läpikäyntiä jälkikäteen. Tällöin tallennettavana olisi tähtitieteellisiä määriä dataa. Sventon mukaan eurooppalaisten alan järjestöjen laskelmien mukaan tämän kaltaisen järjestelmän pystyttäminen maksaisi keskikokoisessa EU-maassa noin 5,5 miljardia euroa ja tallennettavan datan määrä olisi 55 000 terabittiä.
Vielä tämäkään järjestelmä ei olisi aukoton. Käytettävissä on aina mahdollisuuksia, joissa viestintää voidaan tehdä anonyymisti, kuten esimerkiksi julkisissa avoimissa internetkahviloissa, kirjastojen internetpisteissä, kaupunkien avaamissa avoimissa wlan-verkoissa tai suojaamattomissa yksityisissä wlan-verkoissa. Vastaavasti pre-paid-liittymiä ei rekisteröidä. Lisäksi verkko tunnistaa aina vain päätelaitteen, mutta ei luonnollisestikaan sitä, kuka sitä kulloinkin käyttää.








