Suomen tehokkain järjestelmä käynnistyi
0
Kymmenestä Linux-klusterista ja AMD:n Opteron-prosessoreista koostuva materiaalitutkimuksen kansallinen laskentaverkko M-grid on yksi maailman ensimmäisiä tuotantokäytössä olevia gridejä eli hilaverkkoja. Laskentateholtaan se on Suomen suurin järjestelmä, jonka teoreettinen kokonaiskapasiteetti on 2,5 biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa (teraflops).
Teho kasvaa entisestään, kun tieteen tietotekniikan keskus CSC:n hankkiman Sepeli-klusterin laajennusosa saadaan käyttöön. M-grid on samalla osa Nordugridiä, johon kuuluu yli 50 klusteria pääasiassa Pohjoismaista.
Yli 600 AMD:n Opteron-prosessoria
M-grid pohjautuu pääosin HP:n Proliant -palvelimiin, joissa on yhteensä 642 kappaletta 64-bittisiä AMD Opteron -prosessoreja. Palvelimet on ryhmitelty kymmeneksi erikokoiseksi klusteriksi, joita voidaan käyttää sekä paikallisesti että yhteisesti Nordugrid ARC -väliohjelmistolla toteutetun grid-liittymän kautta. Grid-käyttöön on varattu ensisijaisesti 12-20 prosenttia kunkin klusterin kapasiteetista. Lisäksi grid-työt saavat käyttää kaikki vapaana olevat resurssit.
M-grid antaa tutkijoille mahdollisuuden lähettää laskentatehtäviä joustavasti eri puolilla Suomea sijaitseviin tietokoneisiin. Grid-liittymä otettiin käyttöön syksyn alussa, ja CSC:n uuden klusterin Sepelin ensimmäinen vaihe liitettiin mukaan marraskuussa. Uusi tekniikka tehostaa resurssien käyttöä, koska grid-väliohjelmisto valitsee automaattisesti vapaana olevan koneen.
Laaja-alaiseen tutkimukseen
Grid tarkoittaa hilaverkkoa, jossa käyttöoikeuksia ja verkkoon liitettyjä palveluja hallitaan yli organisaatiorajojen. Käyttäjän kannalta tämä merkitsee sitä, että hän kirjautuu sisään kerran ja pääsee sen jälkeen käyttämään kaikkia gridin palveluja. Laskentaklusteri puolestaan on useista tavallisista pc-laitteista koottu tehokas tietokone. M-grid koostuu klustereista, mutta gridin palvelut voivat yhtä hyvin olla esimerkiksi tietokantoja.
M-grid-verkostoa käytetään laaja-alaisesti fysiikan, kemian, ja nanotieteen ongelmien tutkimukseen. Pääosa tutkimuksesta on sovellushakuista, kuten nanorakenteiden ominaisuuksien parantamista, lääkeaineiden kuljetusmekanismien kehitystä tai uusien lujien materiaalien etsimistä. Osa on puhdasta perustutkimusta, kuten uusien molekyylien etsimistä ja atomien välisten vuorovaikutusten ymmärryksen hakemista sekä hiukkasfysiikan kokeiden fysiikan simulointia ja analyysia.
