Syytetyt Sonera-pomot piiloutuivat tahattomuuden taakse
0
Kaikki kuusi suuressa teleurkintajutussa syytettyä Soneran ex-johtajaa ja pari muuta henkilöä kiistivät syyllistyneensä mihinkään, kun kevään kestävä oikeudenkäynti käynnistyi tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa. Perustelut olivat kaikilla samat: joko syyttäjän esittämiä tekoja ei ollut tapahtunut ollenkaan tai jos osin oli, niin niistä puuttui tahallisuus.
Syyttäjän törkeiksi viestintäsalaisuuden loukkauksiksi katsomat teot olivat siis syytettyjen mukaan tehty tietämättä niiden lainvastaisuudesta. Tämä taas johtui monen mielestä televiestintälain monitulkintaisuudesta ja epämääräisyydestä.
"Teknologia etenee nopeasti ja laki laahaa perässä ja näin syntyy dramaattisia tulkintavaikeuksia", yksi syytetyistä, Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander totesi Taloussanomissa.
Syytettyjen penkillä istuivat ex-soneralaisista Relanderin ohella viestintäjohtaja Jari Jaakkola, liiketoimintajohtaja Jaakko Nevanlinna, yritysturvallisuusyksikön johtaja Juha E. Miettinen, turvallisuuspäällikkö Alpo Manninen ja tietoturvallisuuspäällikkö Sari-Anna Pulkkinen. Lisäksi syytteessä yllytyksestä ovat valtioneuvoston entinen turvallisuuspäällikkö ja keskusrikospoliisin rikostutkijana toiminut poliisi.
Kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa vaatii syytetyille vankeusrangaistusta. Sen sijaan Soneran yritysturvallisuusyksikön päällikkö Henri Harmia välttyi syytteeltä näytön puutteen vuoksi.
Käskyketju ylhäältä alas
Syytteen mukaiset tapahtumat ajoittuivat useisiin ajanjaksoihin vuosina 1997–2001. Syyttäjän mukaan syytetyt olivat tuolloin oikeudettomasti ja osin yksituumaisesti hankkineet teletunnistetietoja kymmeniltä soneralaisilta ja muutamalta muulta.
Teletunnistetiedoista selviää mistä ja mihin on soitettu. Tietoja on saatu myös sähköpostiliikenteestä. Tarkoituksena oli selvittää ketkä vuosivat tietoja Sonerasta talon ulkopuolelle. Muun muassa Soneran hallituksen jäsenten ja johtajien yhteydenpitoa selvitettiin.
Pohjanoksan mukaan tietojen hankinta toteutettiin siten, että Relander ja Jaakkola antoivat toimeksiannot Miettiselle, Miettinen Manniselle ja Pulkkiselle sekä Manninen ja Pulkkinen edelleen suoritusportaalle.
Syytettyjen mukaan asia ei ollut alkuunkaan näin. Relander ilmoitti pyytäneensä Soneran turvallisuusyksikköä selvittämään eräitä tietoja, mutta luottaneensa siihen, että yksikön työntekijät tuntevat lain. Hän ei ollut pyytänyt hankkimaan teletunnistetietoja.
Jaakkola ei puolustuksen mukaan edes ollut asemassa, jossa olisi voinut antaa syytteessä esitettyjä toimeksiantoja, eikä tiennyt teletunnistetietojen hankkimisesta lainvastaisella tavalla.
Sonera-jutun pääsyytetty Miettinen taas kiistää syytteen, koska hänellä oli ollut käsitys, että tuomioistuimen lupa teletunnistetietojen hankkimiseen toimitetaan hänelle. Miettisen epäillään olevan tavalla tai toisella mukana kaikissa teleurkintatapauksissa.
Miettisen alainen, turvallisuuspäällikkö Manninen myönsi hankkineensa Miettisen käskystä teletunnistetietoja. Puolustuksen mukaan hänen roolinsa oli kuitenkin vain välittää saadut puhelutiedot edelleen Miettiselle. Manninen ei puolustuksen mukaan edes tiennyt kenen teletunnistetiedoista oli kyse.
Lonkerot yltävät pääministeriin
Teleurkintajutun lonkerot yltävät aina valtioneuvostoon ja pääministeriin saakka. Syytteen mukaan Miettinen oli toimittanut rikostutkijalle kahdesta valtioneuvostoon käyttöön kuuluvasta Sonera-liittymästä teletunnistetiedot ilman tuomioistuimen lupaa elo-syyskuussa 1998. Liittymän käyttäjiin kuului muun muassa pääministeri Paavo Lipponen (sd.).
Valtioneuvoston kanslian turvallisuuspäällikkö on syyttäjän mukaan kehottanut Miettistä hankkimaan teletiedot rikostutkijan käyttöön. Pohjanoksa syyttää miehiä yllytyksestä törkeään viestintäsalaisuuden loukkaukseen. Molemmat kiistävät syytteet.
Epäillyn urkinnan kohteeksi joutuneet esittivät korvausvaatimuksiaan. Osa vaati muutamia tuhansia euroja, osa ei vaatinut korvauksia lainkaan. Kovimpia korvauksia, 30 000 euroa, vaativat eräät Soneran hallituksen entiset jäsenet.
Sonera on luvannut 800 euron korvauksen ja moni on tähän tarttunutkin. Asianomistajia on kaikkiaan 75. Oikeuskäsittely jatkuu tänään. (Itviikko)
