32-bittiset nousivat valtavirraksi
0
(San Jose) Sulautetuissa valtaosa suunnitteluista on pitkään ollut 8- ja 16-bittisten hallussa. 32-bittiset ovat hitaasti kasvattaneet suosiotaan ja nyt 32 bittiä on noussut suosituimmaksi alustaksi.
Tämä selviää Embedded Systems Conferencen alla tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan yli 54 prosenttia uusista sulautetuista järjestelmistä perustuu 32-bittiseen prosessoriin. Tutkimuksen mukaan kehitykseen on vaikuttanut moni tekijä.
Ennen kaikkea monet sovellukset vaativat enemmän MIPSejä kuin 8- tai 16-bittisistä ytimistä saadaan irti. 32-bittisiä prosessoreja voidaan usein ohjelmoida korkeamman tason kielillä, mika helpottaa ohjelmointia. Lisäksi 32-bittisten hinta on uusien valmistusprosessien myötä laskenut selvästi, mikä tekee niistä aiempaa houkuttelevampia vaihtoehtoja.
ESC-messuilla esillä on useita uusia 32-bittisiä. Esimerkiksi Atmel esittelee San Josessa ensimmäistä helmikuussa lanseerattuun AVR32-arkkitehtuuriin pohjautuvaa AP7000-prosessoria. Atmelin mukaan prosessori hakkaa Benchmark-testien mukaan kilpailevat 32-bittiset sekä suorituskyvyssä että koodin tiheydessä.
AP7000-prosessorille on integroitu käytännössä kaikki sulautettujen laitteiden vaatimat multimedia-alijärjestelmät, oli kyseessä sitten matkapuhelin, PDA-laite tai kodin viihdepalvelin. Sekä käskyille että datalle on 16 kilotavun välimuistit, eri oheislaitteille on oma muistiohjain, jonka avulla dataa voidaan liikutella oheislaitteiden ja muistien välillä ilman, että itse CPU:n kellojaksoja haaskataan prosessissa.
Tehoa prosessorilla riittääkin. Esimerkiksi 320 x 240 pikselin MPEG4-videokuvan tuominen sadan megabitin Ethernet-linkin kautta ja sen purkaminen 30 ruudun sekuntivauhdilla edellyttää keskusprosessorilta vain 120 megahertsin kellotaajuutta. Järjestelmäkellon tarvitsee tikittää vain 60 megahertsin vauhtia. Samalla nopeudella AP7000-prosessori jaksaa pyörittää täyttä Linux-käyttöjärjestelmää QVGA-tasoisella näytöllä, Atmel kehuu.
Renesasilla on puolestaan esillä SH7211F-mikro-ohjain (kuvassa), joka 160 megahertsin kellotaajuudella jaksaa prosessoida 320 miljoonaa käskyä sekunnissa. Superskalaarinen arkktehtuuri mahdollistaa kahden käskyn suorittamisen yhden kellojakson aikana, joten aiempaan SH-2ytimeen verrattuna suorituskyky on puolitoistakertainen. Kolminkertainen, jos otetaan huomioon, että vanha prosessori operoi puolet hitaammin eli 80 megahertsin kellolla. (Prosessori)
