Asiantuntijat uskovat kaupunkiverkkoihin
0
Operaattorit ovat edunvalvojansa Ficomin kautta arvostelleet wlan-kaupunkiverkkojen lupauksia "ilmaisesta internetistä". Kaupunkiverkkojen asiantuntijat ja rakentajat kiistävät, että ilmaista olisikaan luvattu ja ovat luottavaisia verkkojen etuihin. Suomessa on monia lupaavia hankkeita, mutta maa on edelleen jälkijunassa.
Yksi avointa kaupunkiverkkoa rakentavista kaupungeista on Lahti. Kehityspäällikkö Timo Karppinen Lahden kaupungilta arvioi, että operaattorit yrittävät pitää viesteillään kiinni vanhasta lypsylehmästään.
"Piuhojen vuokraamisen aika alkaa olla takana päin, mutta operaattorithan lypsävät niin kauan kuin se on mahdollista. Siksi tällaista mielikuvaa halutaan pitää yllä, ja sitä etujärjestöjenkin kautta halutaan välittää", Karppinen sanoo Ficomin katsauksesta viime viikolla.
Avoimella verkolla haetaan kilpailukykyä
Timo Karppinen korostaa, ettei Lahdessa ainakaan ole edes yritetty väittää kaupunkiverkkoa ilmaiseksi. Hän on kuitenkin vakuuttunut, että kunnan kannattaa palveluihin panostaa.
"Eihän kukaan maksa erikseen antennin pistokkeestakaan, joka on vuokra-asunnossa. Jos internetiä käsitellään tiedonhakukanavana, on se täysin verrannollinen koulu- tai kirjastolaitokseen. Pitäisikö nekin antaa kaupallisten yritysten hoidettaviksi? Jos kunta rakentaa sähköisiä palveluita, ei yhteyttä palveluihin voida jättää ainoastaan kaupallisten toimijoiden vastuulle", Karppinen sanoo.
Avoimeen kaupunkiverkkoon on panostanut voimakkaasti myös Oulun kaupunki, jossa Pan-Oulu-verkko kattaa laajasti keskusta-alueen. Oulun yliopiston tietokonetekniikan professori Timo Ojala sanoo, että kaupunkiverkkoihin panostaminen johtuu siitä, että internetin rooli yhteiskunnan peruspalveluissa ja sähköisessä asioinnissa kasvaa.
"Kunnalliset toimijat meillä ja USA:ssa ovat huolestuneet oman alueensa kilpailukyvystä. Samalla tavalla, kuten kunnalliset toimijat tarjoavat kadut käveltäväksi, ne haluavat tarjoavat tiedon valtatien", Ojala kuvaa.
Avoin verkko on tuonut kehityshankkeita
Ojala myöntää, että monissa yhteyksissä ilmaisuuden käsitettä on käytetty väärin. Hänkin on kuitenkin vakuuttunut, että julkinen ja yksityinen palvelu tulevat toimimaan rinnakkain.
"Yksityisistä kirjakaupoista saa haettua ja tilaamalla kaikenlaisia kirjoja. Silti kaikki kunnat tarjoavat myös kirjastolaitoksen palvelut. Julkinen ja yksityinen palvelu elävät näin hyvin toimivaa rinnakkaiseloa", Ojala mainitsee esimerkkinä. Timo Ojala muistuttaa, että myös Oulussa mukana kaupunkiverkoissa on kolme kaupallista operaattoria, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.
Wlan-kaupunkiverkkoja rakentaneet kunnat ovat jo hyötyneet verkoistaan. Esimerkiksi Oulussa Nokia pilotoi yhdessä DNA:n kanssa saumatonta siirtymistä gsm:n ja wlanin välillä uma-tekniikalla. Alueella on Ojalan mukaan alkamassa uusia pilottihankkeita Nokian ja VTT:n kanssa, ja mukaan verkkotalkoisiin on lähtenyt niin huoltoasemia, kahviloita, pankkeja, ravintoloita kuin oppilaitoksiakin.
Yhteisöverkoista hyviä kokemuksia USA:ssa
Ethos Wireless -konsulttiyhtiötä ja Cuwin-yhteisöä edustanut Sascha Meinrath esitteli Lahdessa City wlan 2006 -tapahtumassa monenlaisia wlan-yhteisöhankkeita eri puolilla maailmaa. Hänen mielestään avoimet verkot voivat tarjota monenlaisia etuja ja hyötyä veronmaksajille. Hän on kollegoineen laatinut selvityksen (pdf) avointen verkkojen hyödyistä kunnille. Asiaa on tutkittu myös USA:n valtionjohdolle luovutetussa raportissa (pdf).
"Olen hyvin avoin sen suhteen, kuka laajakaistapalvelut tarjoaa. Ihmisten ja yhteisöjen pitäisi olla mielestäni vapaita tarjoamaan yhteydet sillä strategialla, joka tuottaa parhaat palvelut edullisimmilla kustannuksilla", Meinrath sanoo.
Hän arvioi, että julkisia wlan-verkkoja tarvitaan yksityisten operaattoreiden tarjonnan täydentämiseksi. "Tarvitsemme sekä operaattoreita että valtiota, koska ne tasapainottavat toisiaan".
Meinrathin mielestä monet kunnat ovat rakentamassa vain pieniä pisteitä internetiin, vaikka niiden pitäisi panostaa koko yhteisön kattaviin paikallisiin pisteisiin. "Resurssit kannattaa laittaa paikalliseen infrastruktuuriin, jotta yhteisön jäsenet pääsevät kommunikoimaan keskenään", Meinrath kuvaa ja viittaa alueen julkisiin palveluihin ja yrityksiin.
Hänen mielestään panostaminen avoimiin verkkoihin on ihmisten hyvinvoinnin kannalta hyvä ratkaisu. "Joskus se tarkoittaa, että yksityiset toimijat hoitavat verkon, joskus yhteistyötä kunnan ja yritysten välillä ja ehkä joskus myös rakentamista yksin", Meinrath sanoo.
Lahden viime viikon seminaarin esitykset ovat ladattavissa tapahtuman sivuilta. Ensi vuonna Cvity wlan -tapahtuma järjestetään Turussa.
