Asko palvelee Helsingin kirjastoissa
Helsingin kaupunginkirjastoissa on otettu tänä vuonna käyttöön Asko-asiakastietokoneita. Askonpäivän kunniaksi niiden käyttöopastusta annettiin keskiviikkona erityisen aktiivisesti. Askojen palvelinkeskeisen konseptin ansiosta järjestelmälle ennustetaan kaukaiseen tulevaisuuteen ulottuvaa uraa.
Askoja edeltänyt Verho-järjestelmä palveli noin yhdeksän vuotta. "Askon elinkaari on varmasti vielä pidempi. Laitteet tietysti uudistuvat ja tehoa tulee lisää, mutta palvelinkeskeisyyden ansiosta itse järjestelmälle voi ennustaa pitkää ikää", järjestelmävastaava Mikko Nieminen toteaa.
Ohjelmistoja ei asenneta työasemaan, vaan sovellukset suoritetaan palvelimilla, työasemaan tuodaan ainoastaan sovelluksen kuvainformaatio. Järjestelmä on päätelaiteriippumaton. Tämänhetkinen asiakastietokone on Windows XP -pohjainen, mutta ohjelmisto on tarvittaessa räätälöitävissä vähällä vaivalla toimimaan vaikka Linux- tai Mac Os -koneessa.
Web-selailu yleisin käyttö
Mikko Niemisen mukaan Askon yksi vahvuus on siinä, että se mahdollistaa vanhojen koneidenkin käyttämisen. Räätälöity selainpohjainen käyttöliittymä antaa kirjautumisen jälkeen mahdollisuuden ajaa palvelimella olevia yleisiä sovelluksia. Asko-tietokone tarjoaa asiakkaalle muun muassa selainten lisäksi Microsoftin Office-paketin suosituimmat palat sekä Adoben ohjelmia kuvankäsittelyyn ja pdf-tiedostojen luontiin.
"95-prosenttisesti käytetään selainta ja loppu on lähinnä Wordin ja Excelin käyttöä", Nieminen kertoo.
Kirjastokortin lisäksi Asko-käyttö vaatii kirjastonkortin pin-koodin aktivoinnin. Koneita on 340 kappaletta sijoitettuna 38:aan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Käyttäjiä on jo 40 000, ja uusia tulee noin 200 käyttäjän päivävauhdilla.








