Helsinki verkottuu sittenkin langattomasti
0
Suomen pääkaupungin johto on toistuvasti ilmoittanut, ettei avoimia ja käyttäjille maksuttomia langattomia verkkoja avata verovaroin julkisille paikoille. Vaivihkaa verkkoa on kuitenkin rakennettu muuallekin kuin kaupungin tiloihin.
Kaupungin ylläpitämiä tukiasemia on elokuusta lähtien pystytetty siten, että maksutta verkkoon pääsee Esplanadilla, Kampissa, Kauppatorilla, Mannerheimintiellä osittain ja rautatieaseman läheisyydessä. Langattomasti verkkoon pääsee myös 20 kirjastossa, ja myös Helsingin kaupungin oppilaitoksissa on langattomia verkkoja, kertoo perjantain Helsingin Sanomat.
Kirjastojen Stadinetti-verkkojen käyttämiseen tarvitaan kirjastokortti. Julkisten tilojen verkot ovat sen sijaan kokonaan avoimia, eivätkä vaadi tunnistautumista. Verkko on tarkoitettu lähinnä web-käyttöön, eli joitakin verkkoprotokollia on estetty kaista- ja tietoturvasyistä.
Pääasiassa kaupungin tiloihin
Helsingin kaupungin tietotekniikkapäällikkö Tuomo Karakorpi kertoo Tietokone-lehdelle, että tukiasemia on määrä pystyttää 60–70 kappaletta tämän vuoden loppuun mennessä, joista noin 30 olisi kirjastoissa, 15 ulkona ja loput esimerkiksi kaupungin monitoimitiloissa.
Kustannusarvio on 60–70 000 euroa alkuun, ja käyttökustannuksiksi arvioidaan 20–30 000 euroa vuodessa. Karakorpi kertoo, että tämä noin 1000 euron kustannus tukiasemaa kohti sisältää tukiaseman lisäksi muun muassa asennuskulut.
Helsingissä toimivia kaupungin avoimia ja kirjastojen sekä organisaatioiden asiakasverkkoja on listattu wlan-tietokannassa.
Lahti, Oulu ja Turku johtavat
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on linjannut, ettei kaupunki lähde verovaroin rakentamaan avoimia kaupunkiverkkoja. Karakorpi sanoo, että linjaus on ymmärretty väärin.
Karakorpi sanoo, ettei kaupunki ole muuttanut strategiaansa kaupunkiverkkojen suhteen. "Linja on se, että verkkoja rakennetaan kaupungin toimipisteisiin, kaupungin toimipisteisin, eli kirjastoihin, monitoimitiloihin. Ulkotiloja katetaan valikoiden, kun ne ovat sopivasti kaupungin tietoliikenneverkon ulottuvilla", Karakorpi kuvaa.
Suomessa kaupunkiverkkoja on rakennettu innokkaimmin Lahdessa, Oulussa ja Turussa, mutta toimintamallit ovat osin erilaiset. Lähimaista johtoasemaa pitänee Viro lähes 900 tukiasemallaan, joista suuri osa on tiheästi Tallinnassa.
Helsingissä on sekä kaupungin avoimia (vihreällä), kirjastojen (sinisellä) että kiinteistöjen asiakasverkkoja (punaisella). Karttakuva: Helsingin kaupunki.
