"Ilmaiset” wlan-verkot käyvät veronmaksajan kukkarolle
0
Tietotekniikka- ja tietoliikennealan yrityksiä ja erityisesti operaattoreita edustava Ficom ry toppuuttelee julkista hehkutusta ilmaisista wlan-kaupunkiverkoista. Edunvalvojan mukaan ilmaisuutta ei pitäisi hehkuttaa, koska verkkojen rakentaminen ja ylläpitäminen on veronmaksajille kaikkea muuta kuin ilmaista.
Ficom ottaa osaa julkiseen keskusteluun kaupunkiverkoista ja kuluttajien kotiyhteyksien jakamisesta elokuun katsauksessaan. Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento korostaa, että operaattorit tekevät yhteistyötä kaupunkien ja kuntien kanssa, mutta kustannukset verkkojen rakentamisessa pitäisi tunnustaa avoimesti.
"Operaattorit ovat aina tavalla tai toisella itse mukana näitä toteutuksia tekemässä esimerkiksi varsinaisten tietoliikenneliittymien ja tietoliikenteen edelleen välittämisen osalta. Operaattorit ovat siis tältä osin ja itse asiassa lisääntyvässä määrin mukana näissä hankkeissa", Svento sanoo Tietokone-lehdelle.
Reijo Svento kehottaa kuntia ja kuntalaisia myös miettimään, onko julkisten wlan-verkkojen rakentaminen kuntien tärkeimpiä tehtäviä, jos julkisten palveluiden rahoituksen kanssa on jo nykyisellään tiukkaa. Myös avointen verkkojen tietoturvasta pitäisi puhua enemmän.
Operaattorit korostavat, että ilmaiselta näyttävän yhteyden maksaa aina joku, oli kyse sitten kunnasta tai yrityksestä.
Ficomin mukaan rakentamis- ja ylläpitokustannukset maksaa yleensä yksittäinen liittymänsä muille avoimeksi jättänyt kuluttaja, kahvilan omistaja tai vaikka kunta. Kahvilan omistaja voi piilottaa liittymän kustannukset tuotteiden hintoihin. Kunta ottaa liittymän kustannukset verovaroista.
Julkiset wlanit sopivat liikematkaajille
Operaattorit korostavat rakentaneensa Suomessa nopeassa aikataulussa yhteydet sinne, missä niitä eniten tarvitaan, eli koteihin ja työpaikoille.
"Kuntatalouden kireydestä puhutaan koko ajan. Silloin joutuu väkisinkin kysymään, onko kokemusperäisesti sittenkin satunnaisten ja yleensä vielä toispaikkakuntalaisten käyttäjien tarpeita varten syytä laittaa verovaroja puistojen tai kävelykatujen tietoliikenneyhteyksien kattamiseen", Svento sanoo.
Svento tukee operaattoreiden nykyistä mallia tarjota julkisia wlan-verkkoja lähinnä matkustaville yrityskäyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi Dna wlan- ja Sonera Homerun -palvelut, jotka ovat esimerkiksi hotelleissa, kokouskeskuksissa sekä juna- ja lentoasemilla.
"Julkisille wlan-verkoille löytyy oma erillistehtävänsä erityisesti paljon liikkuvien ihmisten tarpeita varten. Niihin ei voida kuitenkaan perustaa koko tietoliikenneinfraa. Ne ovat aina erillisiä saarekkeita".
Operaattorit lupaavat investoida kuituverkkoihin
Reijo Svento kiistää myös puheet, etteivät operaattorit enää investoisi uusiin verkkoihin ja nykyisten verkkojen päivittämiseen.
"Operaattoreilta edellytetään parhaillaan isoja investointeja kuituverkon lisääntyvään käyttöön nopeuksien nostamiseksi. Tällaisia investointeja on mahdotonta kattaa 'ilmaisella' toiminnalla", Svento sanoo.
Monissa maissa, kuten naapurissa Virossa ja useissa Keski-Euroopan maissa, avoimia ja käyttäjille nimellisesti maksuttomia julkisia wlan-verkkoja on paljon enemmän tarjolla kuin Suomessa. Sventon mielessä syy on esimerkiksi muiden yhteyksien tarjonnassa.
"Näissä maissa kuluttajilla ei useinkaan ole samoissa määrin liittymiä vapaassa käytössä työpaikoilla ja kodeissa tai oppilaitoksissa. Lisäksi näitä toteutuksia on tehty erityisesti imago- ja mainostarkoituksessa. Verkkojen kustannukset on siis peritty kyseisten yhtiöiden tuotteiden hinnoissa".
