Intel siirtymässä 45 nanometrin prosessorivalmistukseen
0
Intel kertoo vuotuisessa kehittäjätapaamisessaan, että prosessorivalmistuksen seuraavan sukupolven 45 nanometrin teknologia on aikataulussaan, ja se otetaan käyttöön vuoden 2007 toisella puoliskolla. Yhtiön mukaan 45 nm:n tuotantolaitosverkostoon on investoitu yli 9 miljardia dollaria, ja 32 nanometrin tuotanto on jo suunnitelmissa. Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini havainnollistaa käytännön esimerkein, miten suorituskyvyn tarve on yllättäen kasvamassa aivan uusiin kertaluokkiin.
Intel kertoo, että se otti ensimmäisenä käyttöön 65 nanometrin viivanleveyden vuonna 2005. Otellini kertoo, että Intel tuottaa nyt suurimman osan prosessoreistaan 65 nanometrin prosessilla, vaikka hänen mukaansa kilpailijat ovat yhä pääosin aikaisemmassa 90 nanometrin tekniikassa
Gesher vuonna 2010, 32 nanometrillä
Inteliltä paljastettiin, että yhtiöllä on nyt kehitteillä jo 15 tuotetta, jotka valmistetaan 45 nanometrin viivanleveydellä. Ensimmäinen näistä tuotteista on suunniteltu valmiiksi loka-joulukuun aikana tänä vuonna.
Otellini kertoi Intelin suunnitelmista kehittää uusi mikroarkkitehtuuri joka toinen vuosi. Vuonna 2008 julkistetaan koodinimellä "Nehalem" tunnettu arkkitehtuuri, jonka viivanleveys on 45 nanometriä. Sen jälkeen tulee vuoden 2010 "Gesher", jonka viivanleveys on 32 nanometriä. Uusia arkkitehtuureja kehittävät erilliset tiimit rinnakkain työskennellen.
Tehontarve kasvaa hurjasti
Otellini mielestä prosessointitehosta tulee pian tärkeämpää kuin koskaan. Uudet käyttöjärjestelmät, todellisen tuntuiset pelit sekä nettivideot ja teräväpiirtokuva kasvattavat kaikki prosessointitehon tarvetta. Otellinin mukaan yksi Youtube -suorasoittovirta saa muutaman vuoden takaisen pc:n nilkuttamaan.
"Kun siirrymme käyttämään hd-videota, käyttäjät tarvitsevat kahdeksan kertaa enemmän suorituskykyä pelkästään toistamiseen", Otellini totesi. "Prosessointiteholla on aiempaa enemmän merkitystä - itse asiassa enemmän kuin koskaan. Samalla tarve vähentää lämpöä, pitkittää akkukestoa ja vähentää sähkön aiheuttamia kustannuksia konesaleissa muuttuvat yhä kriittisemmiksi", Otellini sanoo.
