Kännykkä ohjaamaan kaikkea
0
Kymmenen lähivuoden aikana kaikkialla läsnä olevaan tiedonvälitykseen ja hakuun perustuvat palvelut kehittyvät voimakkaasti. Kaikkialla läsnä oleva tieto ja viestintä lyövät itsensä läpi tulevaisuudessa.
Avainsanoja tulevaisuudessa ovat ajantasaisuus, monikielisyys, paikkatietoisuus, kohdentaminen ja personointi, arvioitiin eilen Helsingissä esitellyssä Suomen Akatemia ja Tekesin kokoamassa Finnsight 2015 -asiantuntijaraportissa. Mukana on ollut 250 suomalaista omien alueiden ykkösasiantuntijaa.
Finnsight 2015 -ennakointihankkeen asiantuntijapaneeli perusteli näkemystään sillä, että vuonna 2015 lähes kaikissa teollisuusmaissa on käytössään mobiililaitteilla tai muilla päätelaitteilla käytettävät multimediapalvelut.
Yksitoista panostamispaikkaa
Tieto- ja viestintä -paneeli määritteli yksitoista osaamisaluetta, joihin Suomen tulisi panostaa: (1) viestintäteknologia, (2) vuorovaikutus, käytettävyys ja käyttöliittymät, (3) anturiteknologian sovellukset, (4) tiedon louhinta, analysointi, hallinta ja haku, (5) tietoliikenne, (6) palveluiden kehittäminen, (7) perinteisen teollisuuden uudistaminen, (8) yhteiskunnan digitaaliset tietoinfrastruktuurit, (9) ohjelmistoteollisuus, (10)biotietotekniikka sekä (11) laitteistoteollisuus.
Tiedon ja viestinnän tuleminen kaikkialle näkyy muun muassa siinä, että yhteiskunnan toiminnot ja palvelut siirtyvät internet-pohjaiseen verkkoon. Myös kaupankäynti lisääntyy verkossa.
Yritysten ja julkishallinnon palveluita kehitetään yhä enemmän itsepalvelu- ja palveluautomaatiopohjaisiksi. Viestimet ja teknologiat konvergoituvat nopeasti.
Tämä merkitsee tietoliikenneverkkojen ja päätelaitteiden yhdentymistä. Muutos johtaa digitaalisen sisällön lisääntymiseen ja kysyntään, mikä avaa uudenlaisia globaaleja markkinoita.
Asiantuntijapaneeli uskoo että tieto- ja viestintäteknologia muovaa toimintatapoja taloudessa ja muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suomi joka on pitkään rakentanut alan vahvaa osaamista, saa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Paneeli esittää innovatiivisuuden vahvistamista juuri niillä alueilla ja tasoilla joilla voidaan nopeasti muuttuvissa oloissa luoda ylivertaista lisäarvoa.
Ict-, metsä-, bio- ja media-alat yhteistyöhön
Paneelin mukaan suomalainen osaaminen kolmella keskeisellä alalla – tieto- ja viestintäteknologiassa, metsäsektorilla ja viestintäalalla – on maailman kärkeä.
Oleellista raportin mukaan on, millaisia uusia ratkaisuja näiden alojen yhteistyössä pystytään kehittämään ja tuotteistamaan.
Paneeli ennusti, että osaamisalueiden risteymissä on monia uusia kiinnostavia tutkimusalueita ja teknologioita, joiden kehittäjänä Suomella on mahdollisuus nousta edelläkävijäksi.
Esimerkiksi optiikkaan ja elektroniikkaan liittyvä painettu funktionaalisuus älypaperina luo pohjaa erilaisille uudentyyppisille kuitupohjaisten tuotteiden ja sähköisen median yhdistelmille ja hybridimedialle.
Tällaiset innovaatiot tuovat lisäarvoa kuluttajien palveluihin, tiedonhankintaan, sähköiseen kauppaan, opetukseen, markkinointiin sekä viihteeseen ja vapaa-ajan palveluihin.
Hybridimedia on monitieteinen alue, joka teknologiaosaamisen lisäksi edellyttää käyttäjien viestintätarpeiden ja -käyttäytymisen tutkimista.
Suomessa voidaan kehittää ict-pohjaisia oppimistyökaluja.
Hyvänä kehityskohteena ovat myös tavat, joilla digi- ja mobiili-tv-tekniikkaa hyödynnetään oppimisessa. Jatkuva On-demand-oppiminen oli paneelin mielestä kiinnostava kehitysalue.
Tietoliikenne pysyy ykkösalueena
Suomi on ollut jo pitkään vahva tietoliikenneosaaja, eikä tästä erikoisalueesta haluta luopua. Suomi voi tulevaisuudessa kehittyä gigabittitasoisten, heterogeenisten verkkojen konvergenssin edelläkävijäksi.
Saumattomasti yhteen toimiva tietoliikennejärjestelmä erilaisine verkkoineen ja teknologioineen on pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa palveluita ja sisältöä.
Tieto ja viestintä -paneelin puheenjohtajina toimivat professori Lauri Carlson Helsingin yliopistosta ja johtaja Kari-Pekka Estola Nokia Oyj:ltä.
Paneelin aihepiiri kattoi laajasti ne tieteet, teknologiat ja toimintatavat, jotka tukevat tiedon hankkimista, käsittelyä ja välittämistä niin teknisten järjestelmien kuin ihmistenkin välillä. Siihen sisältyvät muun muassa tietoliikennetekniikan eri osa-alueet, tiedonlouhinta, käyttöliittymätutkimus, neurotieteet sekä lingvistiikka kommunikaation näkökulmasta tarkasteltuna.
Tiedon vapaa liikkuvuus edellyttää digitaalisten tietoinfrastruktuurien kehittämistä. Tässä osaamisalueessa tieto- ja viestintäteknologiaan yhdistyvät muun muassa kaukokartoitus ja paikannus.
Mobiililaitteet ovat tärkeä osa digitaalisten tietoinfrastruktuurien hyödyntämistä, sillä niiden avulla luodaan palveluita esimerkiksi navigointiin sekä ohjaus- ja avustuskäyttöön.
Paikkatieto-osaamiseen ylipäänsä olisi paneelin mielestä panostettava selvästi nykyistä voimakkaammin. Uusi tulossa oleva eurooppalainen Galileo-järjestelmä luo siihen hyvät mahdollisuudet. (Prosessori)
